Kansalaisyhteiskunta ja yksityisektori Nicaraguan yhteistyön painopisteitä
Kehitysyhteistyö Nicaraguan kanssa jatkuu. Kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin ohella työssä painottuu aiempaa enemmän alueellinen yhteistyö. Vuonna 2008 lakkautettuun budjettitukeen ei toistaiseksi palata.
Suomen ja Nicaraguan väliset yhteistyöneuvottelut järjestettiin Helsingissä 23. marraskuuta 2009. Nicaraguan valtuuskuntaa johti varaulkoministeri Waldrack Jaentschke. Suomen valtuuskuntaa johti apulaisosastopäällikkö Pekka Puustinen ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osastolta.
Nicaragualla ja Suomella on yli kolmekymmenvuotinen yhteistyöperinne, ja Nicaragua on yksi Suomen pääkehitysyhteistyökumppaneista. Pääpaino maiden välisissä suhteissa on kehitysyhteistyössä. Suomen kehitysyhteistyön päätavoite Nicaraguassa on köyhyyden vähentäminen ja luonnontaloudellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen edistäminen.
Yhteistyöneuvottelujen lähtökohtana oli Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007, Nicaraguan asema Suomen pitkäaikaisena kehityskumppanimaana sekä ulkoministeriön viimeaikaiset Nicaraguaa koskevat linjaukset. Yhteistyöneuvottelujen painopiste oli Suomen kehitysyhteistyön toimintatapojen linjaamisessa. Suomi on ollut huolissaan Nicaraguan viime vuosien demokratiakehityksestä ja etsii keinoja tukea tehokkaimmalla tavalla maan myönteistä ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä nykyisen poliittisen tilanteen valossa.
Suomi lakkautti yleisen budjettitukensa Nicaragualle vuonna 2008, eikä ole toistaiseksi palaamassa siihen maan sisäisen kehityksen vuoksi.
Suomi on viime vuosina toiminut Nicaraguassa maaseutu-, terveys- ja hyvän hallinnon sektoreilla, joiden tuki on ollut yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Avun tason sovittiin pysyvän lähivuosina em. tasolla hankkeiden etenemisestä ja maan tilanteen kehityksestä riippuen. Yhteistyöhankkeiden edistymistä ja maan tilannetta seurataan jatkuvalta pohjalta.
Lähivuosina Suomi ohjaa yhteistyötään entistä enemmän nykyisestä yhteistyöstään kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin vahvistamiseen. Myös alueellisen yhteistyön osuutta ollaan lisäämässä.
Suomi ilmaisi neuvotteluissa huolensa myös eräiden kansalaisjärjestöjen kohtelusta maassa.
Nicaraguassa järjestetään vuonna 2011 mm. parlamentti- ja presidentinvaalit. Suomi korosti vaalien toteuttamisen tärkeyttä demokraattisesti ja läpinäkyvästi oikeusvaltioperiaatteita kunnioittaen.
Suomi seuraa tiiviisti Nicaraguan kehitystä. Aktiivista näkemystenvaihtoa tilanteesta käydään sekä EU-maiden että muiden avunantajien kanssa.
Yhteistyöneuvotteluissa käsiteltiin myös muita kahdenvälisiä ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Maiden välinen kauppa ja investoinnit ovat vähäisiä mahdollisuuksiin nähden, neuvotteluissa pohdittiin keinoja vahvistaa maiden välisiä taloussuhteita. Suomi toivoi Nicaraguan allekirjoittavan maiden välisen investointisuojasopimuksen, jonka Suomi on jo tahollaan hyväksynyt. Suomi tukee myös vahvasti Keski-Amerikan integraatioprosessia ja EU:n ja Keski-Amerikan välisiä assosiaatiosopimusneuvotteluja.
Kansainvälisten kysymysten osalta keskusteltiin erityisesti ympäristöllisesti kestävästä kehityksestä, johon Suomi toivoi Nicaraguan panostavan entisestään. Suomi tukee Keski-Amerikan alueellista energia- ja ympäristöohjelmaa, johon myös Nicaragua osallistuu. Kestävän metsätalouden osalta tukea Nicaragualle on suunnattu alueellisen FINNFOR-ohjelman kautta. Suomi kannusti Nicaraguaa kestävään metsäresurssien käyttöön. Nicaraguan toivottiin panostavan myös lisää kansallisen ilmastonmuutosstrategian kehittämiseen.