Kansainvälisen talouslaman vaikutukset Perussa
Peru on maanosansa valopilkku synkkien talousuutisten keskellä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi tuoreessa raportissaan, että Perun talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia, selkeästi muita Latinalaisen Amerikan maita enemmän.
Peru on maanosansa valopilkku synkkien talousuutisten keskellä. Seitsemän vuotta jatkunut voimakas talouskasvu on silti alkanut selkeästi hiipua. Yhdysvallat on Perun tärkein vientikumppani, ja se on kolauttanut erityisesti tekstiilisektoria. Peru on kuitenkin aktiivisesti etsinyt uusia kauppakumppaneita ja pyrkinyt monipuolistamaan vientisektoriaan erityisesti Aasian suuntaan vapaakauppasopimusten avulla.
Viime vuonna Perun talouskasvu oli Latinalaisen Amerikan toiseksi korkein, 9,4 prosenttia.Työttömyys on talouskriisin myötä kasvussa, mutta hallituksen talouden stimulointiohjelma pyrkii pitämään Perun pinnalla luomalla uusia työpaikkoja ja lisäämällä julkista kulutusta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi tuoreessa raportissaan, että Perun talous kasvaa 3,5 prosenttia tänä vuonna. Se olisi Latinalaisen Amerikan korkein kasvuprosentti ja selkeästi naapureita parempi: esimerkiksi Uruguay (1,3 prosenttia), Chile (0,1), Kolumbia (0 prosenttia), Meksiko (-3,7 prosenttia), Venezuela (-2,2 prosenttia), Ecuador (-2 prosenttia), Argentiina (-1,5 prosenttia) ja Brasilia (-1,3 prosenttia) ovat kaikki kaukana Perun kasvuarviosta.
Viime vuonna Perun bruttokansantuote kasvoi noin 9,4 prosenttia ja oli noin 127 miljardia Usan dollaria. Perun talous kasvoikin toiseksi eniten Latinalaisen Amerikan maista. Seitsemän vuotta kestänyt kasvu on nyt alkanut hidastua, mutta saman IMF:n raportin mukaan Peru jatkaa mantereen vahvimpana kasvajana myös ensi vuonna, ja odotettavissa on noin 4,5 prosentin kasvu. Peru on Brasilian, Chilen ja Meksikon ohella harvoja Latinalaisen Amerikan maita, jotka voivat hallita kansainvälisen talouslaman vaikutuksia omalla finanssipolitiikallaan.
Perun talousministeri Luis Carranza ei ole antanut tarkkoja arvioita, mutta hänen mukaan talouskasvu tulee olemaan noin 3 prosenttiyksikköä maailman keskiarvon yläpuolella. Yhtenä syynä tähän on, että tavallisen perulaisen kulutustottumukset eivät ole vielä muuttuneet ja kotimarkkinat vetävät. Kuluttajahintojen nousu on viime kuukausina hieman hidastunut ollen nyt noin 5 prosenttia.
Perun viennin arvo kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia 31,5 miljardiin dollariin. Tuonti kasvoi jopa 45 prosenttia ja nousi 28,4 miljardiin dollariin. Alkuvuodesta vienti on laskenut voimakkaasti, noin 20 prosenttia. Pohjois-Amerikka on Perun merkittävin kauppakumppani, ja erityisesti tekstiiliteollisuus on kärsinyt Pohjois-Amerikan käytännössä pysähtyneestä kaupasta.
Kaivos-, kala- ja tekstiiliteollisuuden tuotanto ovat romahtaneet eniten. Kalateollisuuden tuotanto laski jopa 17,6 prosenttia, mutta siihen vaikuttivat erittäin paljon kalateollisuuden uudet viljely- ja tuotantorajoitukset sekä ajanjaksolle osunut useita lajeja koskenut kalastuskielto. Myös runsaiden sateiden aiheuttamat infrastruktuuriongelmat on vaikeuttaneet tilannetta, koska tuotteita ei ole saatu kuljetettua. Kaivosteollisuudelle hyvä uutinen on, että kuparin hinta on alkanut nousta. Se on silti vasta puolet viime vuoden huippuhinnoista. Tekstiiliteollisuus pyrkii pärjäämään tähtituotteillaan: korkealaatuisilla alpakkakuiduilla ja pima-puuvillalla.
Talouspolitiikka terveellä pohjalla
Vaikka taloustilanne Perunkin kohdalla huononee, ei ole syytä paniikkiin. Peru on hoitanut talouspolitiikkansa hyvin ja sillä on johdonmukainen finanssipolitiikka. Keskuspankki on maanosan parhaimpia. Perulla on edelleen yli 30 miljardia dollaria kansainvälisiä valuuttavaroja.
Lisäksi Perulla on kotimaassaan eri tileillä hieman alle 10 miljardia dollaria säästössä, mikä on noin 7 prosenttia BKT:sta. Peru rahoittaa osan vuoden 2010 budjetistaan kansainvälisillä joukkovelkakirjoilla, joita se laittoi liikkeelle noin yhden miljardin dollarin arvosta.
Tulevina kuukausina noin 200 000 perulaista jäänee työttömäksi. Garcían hallituksen tammikuussa lanseeraama talouden stimulointiohjelma on luvannut luoda kuluvan vuoden aikana uusia työpaikkoja vähintään saman verran, mutta uudet työpaikat eivät tule auttamaan nyt työttömäksi jääviä, koska muutokset tapahtuvat eri sektoreilla. Stimulointiohjelman laskelmien mukaan 5 prosentin BKT:n kasvu loisi yli 400 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja pyritään luomaan erityisesti rakennusalalle, joka on kasvanut nopeasti viime vuosina.
Kriisi vaikuttaa erityisesti epäviralliseen sektoriin
Erityisenä huolenaiheena on kriisin vaikutus epäviralliseen sektoriin. Perinteisesti työttömyyden kasvu ja epävakaa taloustilanne ovat kasvattaneet epävirallisen työn määrää. Epävirallista työtä tekevät ovat erityisessä riskissä, koska he ovat yleensä sosiaaliturvan ulkopuolella.
Perussa epävirallisen työn osuus on vuosien 2005 ja 2007 välillä vähentynyt 78 prosentista noin 69 prosenttiin. Sen laajuuden johdosta maan työttömyysprosentti pysyy suhteellisen alhaisena, mutta se pitää köyhyyslukuja korkeina, koska epävirallisesti työskentelevät elävät pienillä tuloilla.
Kansainvälinen työjärjestö ILO on huolissaan siitä, että talouskriisin heijastuessa työttömyyteen kriisi tulee syömään köyhyyden vastaisessa taistelussa saavutettuja tuloksia. Yhteiskunnalliset resurssit taistella työttömyyttä vastaan ovat jo valmiiksi pienet ja töitä on vähän tarjolla.
Vuonna 2008 Perun työttömyysprosentti oli 8,6. Samaan aikaan kun kokonaistyöttömyys on Perussa laskenut, on naisten ja nuorten työttömyys kasvanut vuoden 2008 aikana. Nuorten työttömyyden kasvu on huolestuttavaa siksi, että nuoret työskentelevät usein epävirallisella sektorilla ja tulevat köyhistä perheistä, mikä nostaa riskiä, että köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle.