Kansainvälisen keskustelun laajentaminen avuksi Sudanin tilanteen ratkaisemiseen
Suomen Sudanin-suurlähettiläs Hannu Halinen uskoo kansainvälisen keskustelun laajentamisen tarjoavan välineitä Sudanin tilanteen ratkaisuun. Humanitaaristen järjestöjen karkottaminen on saattanut jo aiemmin hankalassa asemassa olleet yli miljoona pakolaista yhä hädänalaisempaan tilanteeseen, mikä lisää epävakautta Sudanissa entisestään.
Kansainvälinen rikosoikeustuomioistuin ICC antoi Sudanin presidentti Omar Al-Bashirista kansainvälisen pidätysmääräyksen maaliskuun alussa. Al-Bashiria syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Al-Bashir on torjunut syytteet. Sudanin Egyptin-suurlähettiläs Abdel Mabruk syytti kansainvälistä yhteisöä Sudanin ja Darfurin tilanteen politisoinnista ja poliittisesta ajojahdista Sudanin hallitusta vastaan. Kairon kansainvälisten toimittajien yhdistyksen lehdistötilaisuudessa puhunut Mabruk leimasi ICC:n syytteet poliittiseksi ajojahdiksi ja syytti kansainvälistä yhteisöä Sudanin rauhanprosessin vaarantamisesta.
Presidentti Omar Al-Bashir vieraili tiistaina 24. maaliskuuta Egyptissä tapaamassa presidentti Hosni Mubarakia. Kansainvälisesti etsintäkuulutettu Al-Bashir voitaisiin pidättää Sudanin ulkopuolella, mutta Egypti kuuluu muiden arabivaltioiden kanssa Sudanin tukijoihin. Egypti on ehdottanut Sudanin tilanteen ratkaisemiseksi kansainvälistä rauhankonferenssia, josta Sudan on kuitenkin toistaiseksi kieltäytynyt.
”Pidän Egyptin esitystä perusteltuna. Olisi tärkeää tuoda esiin maalla olevat vaihtoehdot ja miettiä, miten löydettäisiin Sudanille johto, joka saisi aikaan rauhan”, Suomen Egyptin- ja Sudanin-suurlähettiläs Hannu Halinen kertoi Kairossa.
Arabiliiton, Afrikan Unionin ja Sudania tukevien islamilaisten maiden sekä Kiinan ja Neuvostoliiton esitystä YK:n turvaneuvoston päätöksestä pidätysmääräyksen toimeenpanon lykkäämisestä Halinen pitää hiukan myöhäsyntyisenä.
"Miten presidentti näissä olosuhteissa saisi aikaan pysyviä rauhantuloksia kun tilanne ei ole olennaisesti parantunut kuudessa vuodessa?” Halinen kysyy.
Suomen hankkeet Sudanissa jatkuvat
Kansainvälinen yhteisö osasi odottaa mahdollisia levottomuuksia Sudanissa presidentti Al-Bashirin pidätysmääräyksen julkistamisen jälkeen.
”Sudan lähetti syyskuussa 2008 ministerivaltuuskunnan myös Suomeen kertomaan Sudanin huolesta mahdollisen pidätysmääräyksen vaikutuksista rauhaprosessille. Valtuuskunta viestitti, että presidentti Al-Bashirin pidätysmääräys vaarantaisi myös Sudanin etelä- ja pohjoisosien rauhanprosessin”, Halinen sanoo.
Suomen kehitysyhteistyöhankkeet Sudanissa jatkuvat toistaiseksi normaalisti.
”Sudanissa on tällä hetkellä kahdeksan suomalaista ja toistaiseksi ei ole syytä kehottaa heitä poistumaan maasta. Tämänhetkisten tietojen perusteella ei myöskään ole perusteluja kieltää matkustamista Sudaniin. Ensireaktiot Sudanissa pidätysmääräyksen julkaisemisen jälkeen ovat olleet odotettua laimeammat. Seuraamme tilannetta jatkuvasti myös kunniapääkonsulimme Hisham Mirgani Aboulelan välityksellä”, Halinen kertoo.
Sudanissa on meneillään Helsingin yliopiston ja Etelä-Sudanin metsähallinnon toteuttama ympäristön tilan parantamiseen ja aavikoitumisen torjuntaan tähtäävä hanke Etelä-Sudanissa. Sudan on toiminta-alueena myös Fida Internationalin Itä-Afrikan kehityshankkeissa. Sudanissa työskentelee kaksi Fidan suomalaista hanketyöntekijää.
Suomi tukee myös Maailmanpankin koordinoiman Egyptiin, Etiopiaan ja Sudaniin kohdistuvan Niili-hankkeen Itä-Niilin kehityshankkeen aluetoimistoa (ENTRO) Addis Abebassa sekä International Crisis Groupin siviilikriisinhallintaa kehittävää Afrikka-hanketta.
Näkemykset karkotettujen kansalaisjärjestöjen roolista ristiriitaisia
Sudanin Egyptin-suurlähettiläs Mabrukin näkemykset pidätysmääräyksen julkistamisen jälkeen Sudanista karkotetun 13 kansalaisjärjestön noin 6500 työntekijän roolista poikkeavat jyrkästi YK:n kannanotoista. YK:n mukaan kansainvälisten avustusjärjestöjen karkottaminen vaarantaa yli miljoonan sudanilaispakolaisen hengen.
”Karkotetut kansalaisjärjestöt eivät olleet sitoutuneet humanitaariseen avustustyöhön. Järjestöjen piilomotiivina oli Sudanin hallituksen painostaminen ja vahingoittaminen todisteita väärentämällä ja todistajia salakuljettamalla”, Mabruk väitti.
”Sudanissa on nyt 146 kansalaisjärjestöä, joista 55 on kansallista ja kahdeksan YK:n alaista järjestöä. Toivotamme tervetulleeksi kaikki kansainväliset järjestöt, jotka toimivat humanitaariselta pohjalta ilman poliittisia taka-ajatuksia”, Mabruk sanoi.
Suurlähettiläs Hannu Halinen korostaa, että Suomi kunnioittaa ICC:n jäsenmaana ICC:n päätöksiä ja itsenäisyyttä.
”Sudan on YK:n jäsenmaa, ja Sudanin hallituksen tehtävänä on luovuttaa syytetty Kansainväliselle rikosoikeustuomioistuimelle vastaamaan syytteisiin”, Halinen korostaa.
Päivi Arvonen
Kirjoittaja on Kairossa asuva vapaa toimittaja.