Julkisen kehitysavun kriteerit puhututtivat seminaarissa eduskunnassa

"Maailmaan pitää saada lisää elvytyspaketteja", kertoo pikkupoika neuvona köyhyyden vähentämiseen ja jatkaa: "Minua säälittää muut lapset, joilla ei ole vaikka kotia. Heitä pitää auttaa."

"0,7 prosenttia on kai luku bruttokansantuotteesta, jonka Suomi on luvannut antaa kehitysapuna. Mutta se ei ole tarpeeksi, Suomen pitäisi antaa enemmän myös laskukauden aikana."

Kehityspoliittisen toimikunnan seminaari aloitettiin maanantaina eduskunnassa videopätkällä, jossa suomalaiset kertoivat näkemyksiään kehitysrahoituksesta. Suhtautuminen kehitysrahoitukseen vaikutti enimmäkseen myönteiseltä.

Vakaat olot kehityksen ehto

Seminaarissa kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) toi esille, että kehitys alkaa vakaista ja rauhallisista oloista. Hänen mielestään sotilaallista kriisinhallintaa pitäisi myös voida rahoittaa julkisista kehitysyhteistyövaroista. Sasi painotti, että perusedellytysten, kuten toimivan hallinnon, pitää olla edellytyksenä avun saamiseen. Sasi oli myönteinen  kehitysrahoituksen suhteen. "En usko, että rahoitusta supistetaan, ehkä nostetaan."

Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sdp) sitä vastoin ilmoitti olevansa pessimisti ja huolestunut siitä, että köyhimmät kärsivät eniten finanssikriisin seurauksista. Hän näki myös uusia mahdollisuuksia. "Kriisi voi pakottaa tekijät tiiviimpään yhteistyöhön. Innovatiiviset rahoitusmuodot olkoot tulevaisuuden haaste."

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) muistutti, että tämän hallituksen ja tämän eduskunnan tavoite on kehitysmäärärahojen nosto 0,51 prosenttiin vuonna 2010.

Mandaatti riittää vain tälle hallituskaudelle.

Kehitysapu ei saa hyödyttää sotilaallisia toimijoita

Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Nina Suomalainen palautti mieliin, että Suomen kehitysrahoitus on ollut tavoitetasollaan eli 0,7 prosenttia bruttokansantulosta ainoastaan kerran, laman alussa 90-luvulla. Suomalainen varoitti uusien kriisien torjumisen rahoittamista kehitysavulla: "Kehitysyhteistyövarojen suuntaamisesta on olemassa selkeät kansainväliset kriteerit, joita tulee noudattaa myös lama-aikaan."

Neuvonantaja Oskari Eronen ulkoministeriöstä valotti julkisen kehitysavun kriteerejä (ns. ODA-kriteerit), jotka hyväksytään OECD:n kehitysapukomiteassa (DAC). Järjestö on painottanut turvallisuuden merkitystä ihmisten toimeentulolle, köyhyyden vähentämiselle ja vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle ja sopinut, että tietyt turvallisuuden edistämiseen liittyvät toimet täyttävät kehitysavun määritelmän. Erosen mukaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että ODA-kriteereitä oltaisiin avaamassa.

Tällä hetkellä turvallisuussektorin siviiliaspektit pääsääntöisesti lasketaan ODA-kelpoisiksi. Kehityspolitiikan ja siviilikriisinhallinnan toimintamuodot voivat olla hyvin samankaltaisia ja valtaosa siviilikriisinhallinnan menoista onkin ODA-kelpoista. Kehitysapu ei saa suoraan hyödyttää sotilaallisia toimijoita.