Itäiset lähialueet ovat esillä EU:n ministerikokouksessa
EU:n suhteet itäisiin lähialueisiin ovat esillä, kun EU:n ulkoministerit kokoontuvat Brysselissä 16.-17. marraskuuta Venäjän lisäksi ministerit keskustelevat Kaakkois- ja Itä-Euroopan maista, kuten Bosnia-Hertsegovinasta, Ukrainasta ja Valko-Venäjästä. Ulkoministerien EU-neuvoston kokoukseen osallistuvat osittain myös EU-maiden kehitysministerit ja puolustusministerit.
Althea-sotilasoperaatio valvoo vakauttamista
Bosnia-Hertsegovina on yksi EU:n jäsenyyttä tavoitteleva valtio. EU:lla on maassa myös sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio Althea, jonka tehtävänä on ollut valvoa maan vakauttamista vuonna 1995 solmitun niin sanotun Daytonin rauhansopimuksen mukaisesti.
Suomi osallistuu operaatioon tällä hetkellä neljällä esikuntaupseerilla. Ulko- ja puolustusministerien yhteisistunnossa keskustellaan operaation muuttamisesta tuki- ja koulutusoperaatioksi. Sotilasoperaation päättämiseen liittyy keskustelu kansainvälisen edustajan toimiston (OHR, Office of the High Representative) sulkemisesta ja sen tehtävien siirtämisestä EU:n erityisedustajalle.
”Suomen tavoitteena on, että Althea muutettaisiin mahdollisimman pian koulutus- ja tukioperaatioksi, jonka tarkoituksena on vahvistaa paikallisten viranomaisten kapasiteettia ja omistajuutta turvallisuustilanteesta. Koulutus- ja tukioperaatio vastaisi paremmin maan asevoimien kehittämistarpeisiin kuin nykymuotoinen operaatio”, toteaa ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Teemu Tanner.
”Suomi pitää tärkeänä puheenjohtajamaa Ruotsin ponnisteluja saada Bosnian poliittisten johtajien kanssa sopimus, joka mahdollistaisi kansainvälisen edustajan toimiston sulkemisen vuonna 2010 ja vauhdittaisi Bosnian EU-lähentymistä.”
Maassa toimii myös EU:n erityisedustaja Valentin Inzko, jonka tehtävänä on yhteensovittaa EU:n eri toiminnot Bosnia-Hertsegovinassa.
Ukrainassa naapuruuspolitiikka on edennyt hyvin
Ukraina kuuluu EU:n naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden piiriin. Yhteistyö on edennyt niin, että edellisessä EU-Ukraina-huippukokoukssa päätettiin neuvotella assosiaatiosopimus jatkona nykyiselle kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle (PCA, Partnership and Cooperation Agreement). Samalla Ukraina tunnustettiin eurooppalaiseksi valtioksi, mutta kuitenkin ilman sitoutumista EU-jäsenyyden mahdollisuuteen. Ulkoministerit keskustelevatkin nyt EU:n ja Ukrainan tulevasta, 4. joulukuuta pidettävästä huippukokouksesta, jonka tulisi kannustaa Ukrainaa jatkamaan uudistuksiaan.
”Ukraina on tärkeä eurooppalainen valtio, jonka kehityksellä on vaikutusta myös Euroopan unionille. Viime vuosina Ukraina on ottanut merkittäviä edistysaskelia. Haluamme edelleen tukea Ukrainan kehitystä ja lähentymistä unioniin”, toteaa ulkoministeriön itäosaston osastopäällikkö Nina Vaskunlahti.
”Suomi kannattaa myös viisumihelpotuksia Ukrainan kansalaisille. Toivomme, että unionin ja Ukrainan välisessä viisumivuoropuhelussa saavutetaan edistystä. Yhteistyön jatkolle on tärkeää, että tammikuiset presidentinvaalit ovat vapaat ja rehelliset”, Vaskunlahti arvioi.
Myös EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla on yhteys Ukrainaan. Moldovan ja Ukrainan rajalla on vuodesta 1995 lähtien toiminut rajavalvontaa kehittävä siviilikriisinhallintaoperaatio, johon Suomi osallistuu tällä hetkellä neljällä asiantuntijalla.
Valko-Venäjään sovelletaan pakotepolitiikkaa
EU:n ja Valko-Venäjän yhteistyö naapuruuspolitiikan (ENP, European Neighboorhood Policy) ja itäisen kumppanuuden puitteissa ei sen sijaan ole edennyt yhtä saumattomasti. Osapuolten välille ei ole syntynyt PCA-sopimusta, koska Valko-Venäjän sisäisen tilanteen vuoksi sopimuksen ratifiointiprosessi keskeytettiin vuonna 1997. Tämän vuoksi ei ole laadittu myöskään ENP-toimintasuunnitelmaa.
EU on käyttänyt myös kohdistettuja pakotteita painostaakseen Valko-Venäjää demokratia- ja ihmisoikeustilannetta koskeviin uudistuksiin. Viimeaikaisen edistymisen myötä osa pakotteista on keskeytetty - jopa pakotteiden mahdollisen lopettamisen aikataulusta puhutaan. Ulkoministerien odotetaan hyväksyvän kokouksessaan päätelmät EU:n ja Valko-Venäjän suhteista.
”Suomi tukee EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden kehittämistä tavalla, jolla maa sitoutettaisiin eri keinoin demokratia- ja ihmisoikeusuudistuskehitykseen. Tämän vuoksi kannatamme PCA-sopimuksen ratifiointiprosessin loppuunsaattamista sekä ENP-toimintasuunnitelman ja viisumihelpotussopimusten valmistelun käynnistämistä”, Vaskunlahti katsoo.
”Suomi on valmis jatkamaan pakotteita tässä vaiheessa. Tilanteen kehittyessä neuvoston tulee kuitenkin tarkastella erityisesti viisumipakotteiden lopettamista.”
Yli sata suomalaista EU-kriisinhallinnassa itäisessä Euroopassa
Kaakkois- ja Itä-Euroopan sekä Kaukasian alueella toimii yhteensä viisi EU:n erityisedustajaa (EU Special Representative, EUSR) ja viisi EU:n kriisinhallintaoperaatiota. Erityisedustajia on Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa, Makedoniassa (FYROM), Moldovassa ja Etelä-Kaukasiassa. Kriisinhallintaoperaatioihin kuuluvat sotilasoperaatio Bosnia-Hertsegovinassa sekä siviilioperaatiot Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa, Georgiassa sekä Moldovassa/Ukrainassa.
”Suomen panos EU-kriisinhallintaan itäisessä Euroopassa on yhteensä 101 henkilöä. Suurin osa heistä eli 57 suomalaista toimii Kosovon siviilioperaatiossa. Seuraavaksi tulee Etelä-Kaukasia, jossa Georgian siviilioperaatiossa työskentelee 23 suomalaista ja EUSR:n tukena kolme. Bosniassa siviilioperaatiolla on yhdeksän suomalaista, sotilasoperaatiolla neljä ja EUSR:n toimistolla yksi. Moldovan ja Ukrainan rajaoperaatiossa työskentelee neljä suomalaista”, osastopäällikkö Tanner kertoo lokakuisten tietojen perusteella.
EU:lla on käytössään hyvin monenlaisia välineitä ulkosuhteissaan. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan eli EU:n erityisedustajien, kriisinhallintaoperaatioiden ja pakotepolitiikan lisäksi EU:lla on yhteisövetoisiä politiikkavälineitä. Näihin kuuluvat EU:n laajentuminen ja EU:n naapuruuspolitiikan itäinen kumppanuus.
Laajentumispolitiikka kattaa Kroatian, Makedonian (FYROM), Albanian, Bosnia-Hertsegovinan, Montenegron, Serbian ja Turkin. Länsi-Balkanin maiden kanssa EU on solminut vakautus- ja assosiaatiosopimuksia (SAA = Stability and Association Agreement), joiden avulla pyritään tukemaan maiden kehitystä kohti EU-jäsenyyttä.
Naapuruuspolitiikka kattaa Itä-Euroopassa ja Etelä-Kaukasiassa Armenian, Azerbaidzhanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Uusin kehityssuunta on, että viime toukokuussa käynnistetyn itäisen kumppanuuden myötä näiden maiden kanssa ollaan siirtymässä PCA-sopimuksista uuden sukupolven assosiaatiosopimuksiin, joihin liittyy myös vapaakauppasopimus.