Evaluointi: Kehitysyhteistyön laatu on parantunut
Kansainväliset avunantajat sitoutuivat vuonna 2005 Pariisin julistuksessa parantamaan kehitysyhteistyön laatua. Tiistaina julkaistiin riippumaton evaluointi, joka selvitti, miten hyvin sitoumukset on pidetty.
”Suomalaiset veronmaksat kysyvät yhä uudelleen: meneekö apu perille kaikkein köyhimmille? Laatu ja tulokset ovat kehitysyhteistyön perustarkoitus. Evaluointi osoittaa, että Pariisin julistus on parantanut avun laatua”, totesi evaluoinnin esittelytilaisuuden tiistaina avannut kehitysministeri Heidi Hautala.
Hautalan mukaan hallitus on sitoutunut vahvistamaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikutuksia. Hallitusohjelmassa myös sitoudutaan vähemmän hajautettuun ja paremmin muiden avunantajien kanssa koordinoituun kehitysyhteistyöhön.
”Suomi on edennyt Pariisin julistuksen tavoitteissa vuoden 2005 jälkeen. Kumppanimaiden julkisia talousjärjestelmiä käytetään paremmin, ja apumme on ollut helpommin ennakoitavaa. Meidän on kuitenkin katsottava tiukasti peiliin, sillä vuoden 2007 jälkeen julistuksen tavoitteissa on menty taaksepäin”, Hautala sanoi.
”Avunantajien ja kumppanimaiden on oltava avoimia ja tilivelvollisia sekä parlamenteilleen että kansalaisilleen.”
Hautalan mukaan Pariisin julistuksen ydintä ovat kaikkien kehityksen toimijoiden keskinäinen riippuvuus ja tilivelvollisuus toisilleen. Avunantajien on kehitettävä omia toimintatapojaan, kumppanimaiden on lisättävä avoimuutta ja taisteltava korruptiota vastaan.
Hautalan mielestä kehitys ei ole tekniikkaa ja byrokratiaa, vaan vaatii selkeitä poliittisia valintoja.
”Parempia kehitystuloksia saadaan vain, jos kaikki osapuolet ovat valmiita muutokseen ja tutkimaan omaa toimintaansa. Pariisin julistus on tärkeä myös siihen liittyvän kiinteän seurantajärjestelmän vuoksi”, ministeri Hautala sanoi.
Suomi keskitason toimija
Kansainvälisen evaluaattoriryhmän johtaja Bernard Wood kiitteli Suomen aktiivista osallistumista kehitysyhteistyön laadun parantamiseen.
”Pariisin julistuksen jälkeen yhteistyöstä on tullut avoimempaa ja vähemmän avunantajavetoista. Evaluoinnin tulokset osoittavat avun laadun parantuneen, mutta tulokset ovat epätasaisia eri kehitysmaissa. On muistettava, että apu on vain pieni osa kehitystä, johon vaikuttavat monet kansalliset ja kansainväliset tekijät. Kumppanimaat ovat edenneet monissa julistuksen tavoitteissa avunantajia paremmin. Toisaalta kumppanimaiden johtajien on otettava enemmän vastuuta ja johtajuutta avun uudistuksista. Köyhyyden ja korruption kitkeminen on asetettava etusijalle”, Wood sanoi.
”Suomi on julistuksen tavoitteissa EU:n hyvää keskitasoa, ja Suomen tulokset ovat OECD-maiden keskiarvon paremmalla puolella”, totesi yksikönpäällikkö Timo Olkkonen. Hänen mukaansa evaluointi osoittaa, että avun keskittäminen kannattaa ja johtaa hyviin tuloksiin.
Kehitysavun palvelukeskuksen Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen katsoi kehitysyhteistyön olevan oikeilla raiteilla Pariisin julistuksen myötä.
”Apu on tehokkaampaa ja tulokset ovat kestävämpiä. Kehitysapu ei yksin riitä, mutta sillä on oma roolinsa kehityksessä. Kumppanimaat ovat edenneet nopeammin julistuksen tavoitteissa, ja avunantajien on noudatettava paremmin sitoumuksiaan”, Lappalainen painotti.
Pariisin julistuksessa avunantajat ja kumppanimaat lupasivat kehittää yhteistyötä niin, että sitä tehdään entistä selkeämmin kumppanimaiden omien kehityssuunnitelmin pohjalta. Samalla luvattiin vahvistaa ja käyttää yhteistyömaiden omia hallintojärjestelmiä sekä välttää päällekkäisyyksiä tiivistämällä avunantajien välistä yhteistyötä. Kehitysmaat sitoutuivat muun muassa parantamaan hallintoaan.
Arvioinnissa oli mukana yli 50 maata ja järjestöä. Suomi on yhdessä muiden avunantajien kanssa seurannut edistymistään keskeisten laatumittareiden avulla, ja ennakkotulokset on nyt vedetty yhteen. Suomi tuki Afganistanin ja Mosambikin maaevaluointeja.
Outi Einola-Head
Evaluoinnin esittelytilaisuudessa pidettyjä esityksiä:
Bernard Wood: The Evaluation of the Paris Declaration
Timo Olkkonen: 2011 Survey on Monitoring the Paris Declaration