Ennakkotieto hausta suomalaisten kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeille vuosille 2023–2024

Ulkoministeriö avaa syyskuussa 2022 hakukierroksen kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeiden tukemiseen (VGK-tuki) vuosille 2023–2024. Haku on käynnissä 30.9.–14.11.2022. Hakuilmoitus julkaistaan haun avautuessa ulkoministeriön verkkosivuilla.

Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa. Kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeet ovat osa Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuutta.

Viestintä- ja globaalikasvatustuella rahoitetaan hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta kehityskysymyksistä ja osallistaa kansalaisia kehitysyhteistyöhön. Tukimuodolla edistetään YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden toimeenpanoa ja myötävaikutetaan globaalin kumppanuuden vahvistumiseen Suomessa kestävän kehityksen tavoitteen 17 mukaisesti. Tukimuoto keskittyy etenkin edistämään kestävän kehityksen alatavoitetta 4.7, joka pyrkii varmistamaan, että jokaisella on kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Tukimuodossa tavoitellaan sekä maantieteellistä kattavuutta Suomessa että kohderyhmien moninaisuutta. Haettava viestintä- ja globaalikasvatuksen tuki ei ole pysyvää rahoitusta, vaan määräaikainen panos.

Tukea myönnetään kolmentyyppisille hankkeille:

Viestinnälliset hankkeet
Valtakunnalliset tai alueelliset viestintähankkeet, jotka lisäävät tietoisuutta Agenda 2030:sta, Suomen kehityspolitiikasta ja globaalin kehityksen kysymyksistä.

Kasvatukselliset hankkeet
Koulumaailmaan, varhaiskasvatukseen tai vapaaseen sivistystyöhön suunnatut globaalikasvatusta ja kestävän kehityksen kasvatusta tukevat hankkeet.

Yritysvastuuhankkeet
Hankkeet, joilla lisätään yleistä ja keskeisten sidosryhmien tietoisuutta kehitysmaihin liittyvästä yritysvastuusta ja edistetään vastuullista liiketoimintaa osana globaalia kestävää kehitystä.

Valtionavustushakemukset arvioidaan laadullisten arviointikriteerien (kaikille yhteiset ja tyyppikohtaiset) sekä kokonaisharkinnan pohjalta. Hakemukset eivät etene laadulliseen arviointiin, jos vähimmäisvaatimukset eivät täyty. Alla on eritelty alustavat vähimmäisvaatimukset ja arviointikriteerit VGK-tuen hakukierrokselle 2022.

Alustavat arviointikriteerit VGK-tuen hakukierrokselle 2022

Hakijaa ja hakemusta koskevat vähimmäisvaatimukset

1. Hakija on Suomessa rekisteröitynyt yhdistys tai säätiö, joka hakuhetkellä on ollut rekisteröityneenä vähintään kaksi vuotta.
2. Hankkeen toiminnoista ja viesteistä tulee heijastua kehitysmaanäkökulma. OECD:n kehitysapukomitean DACin määritelmän mukaisesti kehitysviestinnän edistäminen on avunantajamaassa tapahtuvaa kehitysyhteistyövarojen käyttöä, jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta kehitysyhteistyöstä sekä kiinnostusta kehitysyhteistyöhön.
3. Hakijalla on esittää hankkeen omarahoitusosuus (10 %) tai selkeä suunnitelma sen hankkimiseksi.
4. Hakija on hakemuksellaan ja perustietoilmoituksellaan osoittanut, että sillä on henkilö-, hallinto- ja taloudelliset resurssit valtionavustushakemuksessa esitetyn viestintä- tai globaalikasvatushankkeen onnistuneeseen toimeenpanoon ja hallinnointiin.
5. Hanke huomioi Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet, ihmisoikeusperustaisuuden ja läpileikkaavat tavoitteet ja se on linjassa kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen (2017) kanssa. Hanke on vähintään ihmisoikeussensitiivinen Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen-yleisohjeen (PDF) mukaisesti. Hanke vastaa vähintään Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavien tavoitteiden (PDF) minimivaatimuksia (do no harm), tavoitteita koskevien ohjeistuksen mukaisesti.

Kaikille hankkeille yhteiset laadulliset arviointikriteerit

• Hankkeessa on selkeästi asetetut tarkoituksenmukaiset tavoitteet, toiminnot ja tavoitteiden saavuttamista mittaavat indikaattorit.
• Hankkeelle on määritelty sen tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaiset kohderyhmät. Uusien ja/tai moninaisten kohderyhmien (esimerkiksi vapaan sivistystyön, ammattiryhmien, ammattikoulujen sekä harrastus- ja nuorisotoimien puitteissa) sekä maantieteellisesti uusien alueiden saavuttamista arvostetaan. Hakemuksessaan hakija esittää perustellun ja yksilöidyn suunnitelman siitä, miten ja minkä suuruiset kohderyhmät aiotaan saavuttaa ja miten niiden saavuttamista seurataan.
• Hankkeen resurssit ovat perustellussa suhteessa hankkeen tavoitteisiin, toimintoihin, aikatauluun ja saavutettavaan kohderyhmään. Budjetti ja aikataulu ovat selkeästi eriteltyjä.
• Hakemuksessa on määritelty toimijan ja toiminnan kannalta keskeiset riskit ja niihin varautuminen.
• Hakemuksessa tuodaan esille, että hakijalla on hankkeen tavoitteiden kannalta erityistä asiantuntemusta hankkeen teemasta sekä hankkeen kohderyhmästä/-ryhmistä.

Viestinnälliset hankkeita koskevat laadulliset kriteerit

• Hankkeella pyritään lisäämään tietoisuutta erityisesti Agenda 2030:n tavoitteista, Suomen kehityspolitiikasta ja globaaleista kehityskysymyksistä. Lisäksi hankkeella on selkeä linkki SDG-alatavoitteen 4.7 toimeenpanoon Suomessa.

Kasvatuksellisia hankkeita koskevat laadulliset kriteerit

• Hankkeen tähtäimessä on globaalivastuullisuuden ja aktiivisen globaalin kansalaisuuden vahvistaminen joko koulumaailmassa, varhaiskasvatuksessa tai vapaassa sivistystyössä. Lisäksi sillä on selkeä linkki Agenda 2030:een ja SDG-alatavoitteen 4.7 toimeenpanoon.
• Koulutusjärjestelmään suunnattu hanke kytkeytyy selkeästi voimassa oleviin opetussuunnitelman perusteisiin, ja varhaiskasvatukseen suunnattu hanke varhaiskasvatuksen suunnitelmiin.

Yritysvastuuhankkeita koskevat laadulliset kriteerit

• Hanke lisää yleistä ja keskeisten sidosryhmien tietoisuutta kehitysmaihin liittyvästä yritysvastuusta ja edistää vastuullista liiketoimintaa osana globaalia kestävää kehitystä. Hankkeella on linkki Agenda 2030:een ja yritysten rooliin sen toimeenpanemisessa, Agendassa mainittujen YK:n ihmisoikeuksia ja yrityksiä koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.
• Hankkeeseen sisältyy suunnitelmallista ja selkeästi kuvattua yhteistyötä ja dialogia yksityissektorin kanssa.

Arvioinnissa osana kokonaisharkintaa voidaan lukea myös eduksi

• Hankkeeseen sisältyy suunnitelmallisia ja selkeästi kuvattuja yhteistyökumppanuuksia ja/tai -verkostoja (ml. kumppanuudet pienten ja uusien VGK-toimijoiden kanssa), jotka tuovat lisäarvoa hankkeen tavoitteiden, sisällön, lähestymistapojen tai kohderyhmien saavuttamisen näkökulmista.
• Hankkeessa huomioidaan erityisesti vammaisten henkilöiden osallistuminen sekä hankkeen toimintojen ja tuotosten esteettömyys ja saavutettavuus.
• Hankkeessa luodaan tai kehitetään edelleen uusia viestinnällisiä tai kasvatuksellisia toimintatapoja, jotka sopivat tämän hetken media- ja kasvatustyön ympäristöön ja kehityspolitiikan ajankohtaisiin teemoihin.

Valtionavustusta myönnetään käytettäväksi valtionavustusten käyttöä koskevien yleisehtojen sekä VGK-tuen erityisehtojen (PDF) mukaisesti. Hakijalle ei voida myöntää rahoitusta toiminnoille, joille se saa ulkoministeriön tai muun julkisen tahon myöntämää tukea.