Elämää muurien takana Palestiinalaisalueella

Israelin miehittämällä Palestiinalaisalueeella asuu yli viisi miljoonaa ihmistä: kolme Länsirannalla ja kaksi Gazassa. Palestiinalaisalueella kytee nuorten turhautuminen niin miehitykseen kuin omaan hallintoonsa.

Suurlähettiläs Päivi Peltokoski Ramallahin-yhteystoimistosta näkee Suomen kehitysyhteistyön tehtävänä pitää yllä toivoa kahden valtion ratkaisusta ja itsenäisestä Palestiinasta. Suomi aloitti instituutioiden rakentamista varten kehitysyhteistyön Palestiinassa 1990-luvulla.

Miten kuvailisit Palestiinalaisalueen tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?

Meneillään on keväällä alkanut huomattavan väkivaltainen aika. Israel jatkaa päivittäin terrorisiminvastaisia ratsioita ja palestiinalaisnuoret vastaavat niihin henkensä kaupalla. Osa politiikan tutkijoista katsoo kolmannen intifadan eli kansannousun olevan alkamassa, osa taas ei liitä nykytilannetta intifadaan, koska vastarinnalta puuttuu poliittinen johto.

Tilanteessa korostuu erityisesti nuorten palestiinalaismiesten turhautuminen Israelin sotilasmiehitykseen, muureihin ja demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen. Muurit estävät vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin. Työttömyyttä on paljon.

Palestiinan oma johto ei ole kyennyt vastaamaan demokratiaa ja vaaleja vaativien nuorten odotuksiin.

Samaan aikaan Palestiinalaisalueelle asutettujen Israelin siirtokuntalaisten väkivaltaiset iskut palestiinalaisia kohtaan ovat lisääntyneet jyrkästi ja niistä on tullut jokapäiväisiä. Siirtokuntalaisten väkivalta on kasvanut 34 prosenttia viime vuoteen verrattuna ja 84 prosenttia vuodesta 2020.

Kansainvälisen oikeuden mukaan siirtokunnat on laittomia, mutta niissä asuu 750 000 juutalaista ja niitä rakennetaan lisää. Nyt oliivinkorjuuaikaan iskut kohdistuvat erityisesti maanviljelijöihin.  

Eräs erityispiirre kehitysyhteistyössä Länsirannalla on se, että Israelin armeija tuhoaa ulkomaiden lahjoittamia avustuskohteita. Parhaillaan tuhoamismääräyksen alla on muun muassa 23 koulua, joissa on mukana osin Suomen rahoitusta. Tämä liittyy rakennuslupien puutteeseen. Viime vuonna Israelin viranomaiset hylkäsivät 96 prosenttia palestiinalaisten anomista rakennusluvista Länsirannan C-alueella.  

Minkälaista tukea Suomi antaa Palestiinalaisalueelle?

Monen muun maan tavoin Suomi perusti yhteystoimiston Ramallahiin 1990-luvulla Oslon sopimuksen jälkimainingeissa. Tavoitteemme on auttaa Palestiinalaishallintoa rakentamaan toimivat instituutiot tulevalle itsenäiselle Palestiinan valtiolle. Kahden valtion tavoite on edelleen johtotähtemme.

Suomi on tehnyt opetusalan kehitysyhteistyötä Palestiinalaishallinnon kanssa vuodesta 1997, ja koulutus on nykyäänkin suurin yhteistyöalamme. Tästä työstä Suomi tunnetaan täällä hyvin.

Yhteistyön toinen painopiste on palestiinalaisten tukeminen haavoittuvilla alueilla, joilla tarkoitetaan Gazaa, Itä-Jerusalemia ja Länsirannan C-aluetta. Suomi on jäsenenä Länsirannan suojelukonsortiossa, joka antaa tukea näille köyhille alueille.

Tuki voi olla esimerkiksi konttikoulujen rakentamista beduiinikyliin, vesijohtoja, viljasäiliöitä ja aurinkopaneeleita. Lisäksi se on juridista apua ja poliittista vaikuttamista liittyen väestön pakkokarkotuksiin sekä omaisuuden takavarikointeihin ja tuhoamisiin.

Yhteistyön kolmas painopiste on valtionrakennuksen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen. Tässä tuetaan muun muassa Palestiinan ihmisoikeuskomissiota (Independent Commission for Human Rights). Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa palestiinalaista yhteiskuntaa, ja niiden toimintaa tukisimme mielellämme nykyistä enemmän.

Millaisena näet Palestiinan tulevaisuuden?

Tulevaisuus riippuu toisaalta siitä, miten kauan ja millaisena Israelin miehitys jatkuu ja toisaalta siitä, kuinka paljon Palestiinalaishallinto pystyy uudistumaan näissä puitteissa.

Pohdimme välillä, kuinka kauan Palestiina vielä tarvitsisi kehitysyhteistyötä, jos sen kansalaiset saisivat matkustaa ja käydä kauppaa vapaasti. Vapaat yhteydet maailmalle toisivat myös uusia vaikutteita. 

Rauhanneuvottelut Israelin ja Palestiinalaishallinnon välillä ovat olleet pitkään pysähdyksissä. Suurin osa palestiinalaisista puhuu yhä aseettoman vastarinnan puolesta.  Kuitenkin yhä enemmän tapaa nuoria, jotka sanovat, että vain aseellisella vastarinnalla Palestiina voi saavuttaa itsenäisyyden. Aseiden käytön yleistyminen on pelottava skenaario. Nuorten radikalisaatio ja ääriliikkeiden kannatuksen kasvu ovat osa tätä todellisuutta.

Toivoa tuo se, että Palestiinan kansalaisyhteiskunta on vahva ja suuri osa nuorista on poliittisesti valveutuneita. Tuemme kehitysyhteistyöllä rauhanomaista ratkaisua ja palestiinalaisten identiteettiä jatkaen itsenäisten instituutioiden rakentamisen tukemista.

Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Palestiinassa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?

Palestiinalaisten voimakas kansallinen identiteetti, usko koulutuksen voimaan ja tulevaisuuteen ovat sykähdyttäneet. Vaikeissakin olosuhteissa ihmiset pyrkivät kouluttamaan lapsensa mahdollisimman pitkälle.

Ihmiset ovat neuvokkaita, sydämellisiä ja ennakkoluulottomia. Nuorista löytyy innovatiivisuutta. Palestiinassa on sisua vastaava sana ”sumud”, ja palestiinalaisten sisusta suomalaisetkin voisivat oppia lisää.  

Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumiset maista, jotka ovat Suomen tärkeimpiä kehitysyhteistyön kumppaneita. 

Teksti: Hanna Päivärinta