Egyptin opetussektori uudistuu paikallishallinnon vetämänä
Paikallishallinnon kehittäminen ja opettajakoulutuksen parantaminen nousivat keskeisiksi teemoiksi, kun suomalaiset ja egyptiläiset pohtivat Egyptin opetussektorin kehittämistä huhtikuussa Kairossa.
Egyptin opetussektoria koskevat päätökset ovat viime vuosiin asti olleet opetusministeriön alaisuudessa. Se on päättänyt niin opettajien palkoista kuin kansallisen opetussuunnitelman muotoilusta.
Egyptin uudessa opetussuunnitelmassa on kuitenkin muutoksen makua ja perinteistä keskitettyä päätöksentekoa ollaan hajauttamassa paikallistasolle. Egyptin uuden opetussuunnitelman puitteissa Fayoumin, Ismailiyan sekä Luxorin kuvernoraateissa on aloitettu koulutussektorin desentralisaatio, joka on vahvistanut yksittäisten koulujen päätäntävaltaa.
Asteittaista muutosta
Seminaariin Suomesta osallistunut opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan kansainvälisestä toiminnasta ja kehittämisestä vastaava johtaja Kirsi Lindroos painotti asteittaisen muutoksen tärkeyttä opetussektoria uudistettaessa. "Suomessa uudistuksen toteutuminen kesti 30 vuotta", Lindroos muistutti.
Suomen koulutussektorin hajautettu rakenne tarjoaa suuntaviivoja Egyptin mallille, mutta kansallinen ja paikallistason sitoutuminen ja omistajuus ovat edellytyksiä onnistuneelle uudistukselle. Opetusministeriön roolina tulisi Lindroosin mukaan olla oppilas- ja opetusarvioinnin sekä opetussuunnitelman suuntaviivojen muotoilu. Käytännön toteutus ja kansallisten standardien muotoilu jäisi paikallisyhteisöille, jotka tuntevat alueensa tarpeet paremmin. Ehdotuksena olikin, että opetussuunnitelma koostuisi sekä kansallisesta, kaikille yhteisestä ydinosasta että paikallisesti suunniteltavasta täydentävästä osiosta.
Taloudellisen tuen on oltava kestävää
Taloudellisen tuen kestävyys on tärkeä edellytys desentralisaatiolle ja kuvernoraattien roolin vahvistamiselle. Tällä hetkellä Egypti kohdistaa opetussektorille 4,3 prosenttia BKT:sta. Lähivuosina osuus on tarkoitus nostaa 6 prosenttiin uuden opetussuunnitelman mukaisesti.
Noin 17 prosenttia Egyptin opetussektorin rahoituksesta tulee ulkomaisilta avunantajilta. Finanssikriisin takia rahoitus lähivuosille on kuitenkin epävarmaa. Myös opettajapula, opetuksen laadun parantaminen, suuret luokkakoot sekä opettajien houkuttelu syrjäisimmille ja köyhimmille seuduille vaativat ponnisteluja niin opetusministeriöltä kuin muilta yhteiskunnan toimijoilta.
Vallan hajautus vaatii perustavanlaatuisia uudistuksia
Vaikka opetussektorin muutos Egyptissä on saanut tuulta alleen, käytännössä vallan siirto on ollut monimutkaista ja uudistusten toteuttamisessa on ollut vaikeuksia. Egypti on perinteisesti ollut erittäin keskusjohtoinen maa, ja julkisen hallinnon desentralisaatioprosessi vaatii rajuja muutoksia totuttuihin tapoihin. Myös eri toimijoiden välinen luottamus punnitaan ja toimiva yhteistyö eri tahojen välillä on tärkeä edellytys vallan hajauttamisen onnistuneelle toteutumiselle. Kirsi Lindroos toikin esille, että Suomessa kunnat omistavat koulunsa ja ovat hyvin itsenäisiä toimijoita, mutta tämä ei onnistuisi ilman valtion, kuntien ja kansalaisten välistä luottamusta.
Suomen ja Egyptin yhteistyö jatkuu
Suomalais-egyptiläinen yhteistyö opetussektorilla jatkunee myös tulevaisuudessa ja seminaarin aikana tuli ilmi, että Egyptillä olisi halua yhteistyöhön erityisesti koulutusarvioinnin saralla.
Suomalaisasiantuntijat tapasivat vierailunsa aikana myös opetusministeri Yousri El-Gamalin, jonka kanssa keskusteltiin mahdollisesta yhteistyön jatkumisesta opetusseminaarin jälkeen esimerkiksi opettajankoulutuksen tai opetussuunnitelmien kehittämisen parissa.
Seminaarin järjestivät Egyptin kansallinen kokeiden ja koulutuksen arviointikeskus (NCEEE), Egyptin opetusministeriö ja Suomen Kairon-suurlähetystö. Suomen opetusministeriöstä seminaariin osallistui Lindroosin lisäksi vierailukoordinaattori Helena Lalu-Toivio ja Egyptistä noin 100 opetusalan ammattilaista ja päättäjää ympäri maata.
Sini Heikkilä
Kirjoittaja on Kairon-suurlähetystön harjoittelija.