Venäjä irtisanoi sotilaallisia arviointikäyntejä koskevan Suomen ja Venäjän kahdenvälisen sopimuksen
Suomi vastaanotti tänään Venäjältä tiedon, että Venäjä irtisanoo Suomen ja Venäjän välille tehdyn kahdenvälisen sopimuksen ylimääräisistä sotilaallisista arviointikäynneistä 1. kesäkuuta alkaen. Sopimuksessa on sovittu yhdestä vuosittaisesta Venäjän arviointikäynnistä Suomeen ja toisaalta Suomen arviointikäynnistä Venäjän Leningradin sotilaspiirin alueelle. Kahdenvälisellä, vuonna 2000 tehdyllä sopimuksella on täydennetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin yhteydessä sovittua Wienin asiakirjaa.
Wienin asiakirjassa sovitaan muun muassa sotilasvierailuista, arviointikäynneistä ja erilaisista ilmoituksista sotilaallisissa asioissa Etyjin osallistujavaltioiden kesken. Wienin asiakirja on yksi keskeisistä tavanomaista asevalvontaa koskevista instrumenteista. Wienin asiakirja on edelleen voimassa ja sen mukaisia muita toimenpiteitä kuten tarkastus- ja arviointikäyntejä irtisanominen ei koske.
Kahdenvälistä ylimääräisiä arviointikäyntejä koskevaa sopimusta on sovellettu viimeksi ennen koronapandemiaa. Vuosina 2017 ja 2019-21 Venäjän tarkastukset kohdistuivat Karjalan lennostoon ja vuosina 2016 sekä 2018 Lapin lennostoon. Vastaavasti Suomi on tehnyt tarkastukset 2016 Ostroviin, 2017 Besovetsiin, 2018 Sputnikiin ja 2019 Lugaan. Vuosina 2020 ja 2021 ei tehty käyntejä Venäjälle koronarajoitusten vuoksi eikä 2022 kumpaankaan maahan Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan vuoksi.
Vastaavia kahdenvälisiä sopimuksia on sovittu Etyj-alueella yhteensä 23 kappaletta. Suomella on vastaava sopimus Ruotsin kanssa, Venäjällä ei ole muita kahdenvälisiä sopimuksia. Venäjä on kuitenkin mukana kahdessa monenvälisessä vastaavassa sopimuksessa Mustanmeren alueella.
Suomi on yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tuominnut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa. Wienin asiakirjan kokonaisvaltaiseen toimeenpanoon tulisi palata viipymättä. Suomi toimii kansainvälisen asevalvontajärjestelmän vahvistamiseksi, sopimusjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Painotamme asevalvontasopimusten noudattamista ja luottamusta lisääviä toimia. Euroopan konventionaaliselle asevalvonnalle sekä luottamusta ja turvallisuutta lisääville toimille on entistäkin enemmän tarvetta Venäjän sodan jälkeisessä ajassa.
Lisätietoja
- Puolustusministeriö: Sami Nurmi, yksikönjohtaja prikaatikenraali, kansallisen puolustuksen yksikkö, puh. +358 295 140 330
- Ulkoministeriö: Etyj-vastuuvirkamies Leena Saarikoski, Etyj-vastuuvirkamies, turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö, Poliittinen osasto, puh. +358 2 953 394 59
- Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi