Evaluaatio: Finnfundin sijoitustoiminnan painopisteen siirto köyhimpiin maihin onnistui

Valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin sijoitussalkusta aiempaa suurempi osa on sijoitettu köyhimpiin maihin sekä riskipitoisiin mutta kehitysvaikutuksiltaan tärkeisiin hankkeisiin. Tiedot ilmenevät tuoreesta evaluaatiosta.

Ulkoministeriön konsultti- ja tilintarkastusyhtiö KPMG:ltä tilaama evaluaatio kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin erityisriskirahoituksesta on valmistunut.

”Arviointi osoittaa erityisriskirahoituksen toimineen suunnitellulla tavalla eli siirtäneen yhtiön sijoitussalkkua köyhimpiin maihin sekä riskipitoisiin mutta kehitysvaikutuksiltaan tärkeisiin hankkeisiin, joiden olisi muuten vaikea saada rahoitusta”, sanoo osastopäällikkö Satu Santala ulkoministeriöstä.

”Finanssikriisin jälkeisessä matalien korkojen maailmassa kehitysmaihinkin on ollut saatavilla aiempaa paremmin lyhytaikaista lainarahaa, mutta pullonkaulana on ollut riskiä sietävä, pitkäaikaisesti sijoitettu ja kestävää kehitystä edistävä lainaraha ja omaehtoinen pääoma. Finnfund on pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen”, Santala jatkaa.

Käytännössä erityisriskirahoitus tarkoitti sitä, että sen piiriin valituista sijoituksista mahdollisesti syntyviä luotto- tai sijoitustappioita voidaan kattaa osittain valtion antamasta tappiotakuusta. Tappiokorvaussitoumus oli voimassa 2012–2015 ja sen koko oli rajattu 50 miljoonaan euroon.  Takuun piiriin on otettu 16 yrityshanketta, joista 14 on käynnistynyt eikä niistä toistaiseksi ole tullut tappioita.

Sijoituksista vähiten kehittyneissä LDC-maissa on 81 prosenttia, muissa alemman tulotason maissa 6 prosenttia ja alemman keskitulon maissa 13 prosenttia. Sijoituksista 10 on Afrikassa, viisi Aasiassa ja yhden kohdealueena on Latinalainen Amerikka. Sijoituksissa on useita kestävän metsätalouden ja uusiutuvan energian hankkeita.

”Vähiten kehittyneisiin maihin kohdistuneiden sijoitusten osuus on ollut noin 2,5 kertaa suurempi verrattuna vuosiin 2008–2011 eli erityisriskirahoitus kautta edeltäneeseen nelivuotiskauteen. Tästä voi vähän olla jo ylpeäkin”, Santala sanoo.

Takuu tarvittiin, jotta yhtiö pystyi tekemään eri tavoin riskipitoisia, mutta kehitysvaikutuksiltaan poikkeuksellisen hyviä sijoituksia. Riskisyyteen vaikuttavat esimerkiksi sijoituksen sijaintimaa, sijoituksen koko ja toimiala. Vastaavanlaisia hankkeita Finnfund on tehnyt jo ennen erityisriskirahoitusta, mutta nyt niitä pystyttiin tekemään enemmän.

”Ilman erityisriskirahoitusta Finnfund ei olisi esimerkiksi voinut lähteä mukaan rahoittamaan Afrikan suurinta tuulivoimapuistoa Kenian Turkanajärvelle. Se olisi ollut liian iso suhteessa Finnfundin muuhun sijoitussalkkuun, Santala toteaa.

Finnfund on 2000-luvulta lähtien siirtänyt sijoitustoimintansa painopistettä köyhimpiin maihin ja muutos on vauhdittunut erityisriskirahoituksen myötä. Nykyisin LDC-maissa on noin kolmannes (34 %) ja muissa matalan tulotason maissa noin viidennes (18 %) kaikista sijoituksista. Nämä osuudet ovat selkeästi suuremmat kuin esimerkiksi muilla eurooppalaisilla kehitysrahoittajilla keskimäärin.

Lisätietoja: ylitarkastaja Oskar Kass, puh. +358 295 351 943.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

Evaluaatio: Finnfundin sijoitustoiminnan painopisteen siirto köyhimpiin maihin onnistui (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 492 kb, 25 sivua).