Evaluointiraportti: Suomen tuki kumppanimaiden talouden vahvistamiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja toimeentulon parantamiseksi

Evaluointiraportti: Suomen tuki kumppanimaiden talouden vahvistamiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja toimeentulon parantamiseksi

Evaluoinnissa arvioitiin, miten Suomen antama tuki on vaikuttanut talouden vahvistamiseen, työpaikkojen luomiseen ja toimeentulon parantamiseen kumppanimaissa. Siinä tarkasteltiin, miten kehityspoliittiset tavoitteet ovat toteutuneet, mitkä ovat annetun tuen vahvuudet ja heikkoudet, sekä esitettiin toimenpiteitä toiminnan vahvistamiseksi.

Arviointi oli strateginen ja tulevaisuuteen suuntaava. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla ulkoministeriö voi kehittää toimintaansa ja vastata tulevaisuuden kansainvälisiin haasteisiin. Arvioinnin monimenetelmällinen lähestymistapa muodostui Kenian, Tansanian ja Sambian maakohtaisista selvityksistä, yksityisen sektorin instrumenttien analyysista sekä temaattisten alueiden energia, innovaatiot, verotus ja naisten taloudellinen voimaantuminen analysoinnista. Lisäksi kartoitettiin vertaismaiden hyviä käytänteitä. Tarkastelujakso kattoi vuodet 2016–2019.

Kehityspolitiikan painopisteet vahvistaneet johdonmukaisuutta

Evaluointi osoitti, että toimien johdonmukaisuus on kehittynyt oikeaan suuntaan. Suomen kehitysyhteistyö on tuottanut monia menestystarinoita tukiessaan kumppanimaiden taloutta, työpaikkojen luomista ja toimeentulon parantamista. Interventiot Keniassa, Tansaniassa ja Sambiassa vastasivat hyvin useimpiin näiden maiden kehityshaasteisiin. Ulkoministeriö on vahvistanut kehitysyhteistyön johdonmukaisuutta viime vuosina määrittämällä kehityspolitiikan painopisteet ja linkittämällä maaohjelmien tavoitteet niihin. Arviointi toi esiin, että toteutettujen hankkeiden tavoitteet olivat linjassa näiden laajempien tavoitteiden kanssa. Tuki energiasektorille, innovaatioihin, verotukseen ja naisten taloudellisen voimaantumisen edistämiseen vastasivat kumppanimaiden tarpeita.

Strategisessa johtamisessa on kuitenkin puutteita, jotka heikentävät portfolion tuloksellisuutta sekä johdonmukaisuutta. Käytössä on menetelmiä, avun kanavia, ja hankkeita, jotka tukevat tarkoituksenmukaista ja tuloksellista kehitysyhteistyötä, mutta tästä huolimatta ulkoministeriöllä on potentiaalia entistä parempien tulosten saavuttamiseksi. Yksityissektorin rahoitusmekanismeissa on aukkoja, jotka rajoittavat mahdollisuuksia luoda menestyviä ja kehitysvaikutuksiltaan merkittäviä liiketoimintamalleja. Hankkeet, yritykset ja yrityssektorin rahoitusmekanismit tarjoavat mahdollisuuksia luoda hyödyllisiä kumppanuuksia maatasolla. Nämä mahdollisuudet ovat olleet alikäytössä. Kun kehitysyhteistyöstä siirrytään kaupallisiin suhteisiin, siirtymisprosessi tulisi suunnitella ajoissa ja sille tulisi varata riittävät siirtymää palvelevat resurssit.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa vahvistamaan kumppanimaiden talouksia ja yksityisen sektorin osallistumista

Globaalien trendien ja muiden Pohjoismaiden kokemukset osoittivat, että kumppanimaiden talouden vahvistaminen ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Suomen kehityspolitiikassa talouden vahvistamisen ja yksityisen sektorin yhteistyön muotoja ei ole määritelty riittävän hyvin, mikä on omalta osaltaan johtanut toiminnan hajanaisuuteen.

Evaluoinnin suosituksissa rohkaistaan laatimaan kokonaisvaltainen, johdonmukainen ja käytännönläheinen talouden vahvistamisen ja yksityisen sektorin osallistumisen toimintalinjaus sekä siihen liittyvä yksityissektorin instrumenttien ohjeistus.  Lisäksi toimintaa voidaan kehittää kokonaisvaltaisempaan suuntaan omaksumalla ekosysteemiperustainen lähestymistapa, jossa luodaan tiivis, eri apukanavat kattava hanke- ja ohjelmakokonaisuus.

Evaluointi  koostuu neljästä osasta:

Volume 1.1. Main Report (2021/ 1A), esittelee koko evaluoinnin keskeiset löydökset, johtopäätökset ja suositukset.

Volume 1.2. Annexes (2021/ 1B), sisältää pääraportin liitteet, temaattiset analyysit (energia, innovaatiot, verotus ja naisten taloudellinen voimaantuminen) sekä hyvien käytäntöjen vertaisarvioinnin.

Volume 2. Case Studies (2021/ 1C), esittelee maakohtaisesti Kenian, Sambian ja Tansanian selvitysten tulokset.

Volume 3, Study on Private Sector Instruments (2021/ 1D), on analyysi yksityisen sektorin instrumenteista.

Evaluointiraportit

Evaluation of Economic Development, Job Creation and Livelihoods, Volume 1, Main Report (englanniksi, PDF, 118 sivua, 1,86 MB)

Evaluation of Economic Development, Job Creation and Livelihoods, Volume 1.2, Annexes (englanniksi, PDF, 118 sivua, 2,56 MB)

Evaluation of Economic Development, Job Creation and Livelihoods, Volume 2, Case Studies (englanniksi, PDF, 294 sivua, 4,46 MB)

Evaluation of Economic Development, Job Creation and Livelihoods, Volume, Volume 3, Study on Private Sector Instruments (englanniksi, PDF, 94 sivua, 1,61 MB)

PowerPoint -esitys evaluoinnin tuloksista

Evaluation of Economic Development, Job Creation and Livelihoods - Presentation of Evaluation Results (englanniksi, PDF, 28 sivua, 319 KB)

Webinaaritallenne

Jos haluat saada webinaaritallenteen, ota yhteyttä eva-11@formin.fi.