Suomen Afrikka-strategia – kohti vahvempaa poliittista ja taloudellista kumppanuutta

Valtioneuvosto on hyväksynyt Suomen Afrikka-strategian 18.3.2021. Sen avulla monipuolistetaan ja syvennetään Suomen suhteita Afrikan maihin, Afrikan unioniin (AU) ja alueellisiin järjestöihin, keskittyen erityisesti poliittisiin ja taloudellisiin suhteisiin.

Strategia kattaa Suomen Afrikka-politiikan strategiset painopisteet ja sen tavoitteena on kehittää edelleen Suomen Afrikka-politiikan kokonaisvaltaisuutta ja johdonmukaisuutta. Strategian painotukset pohjautuvat hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekoon.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Afrikka on muuttunut viime vuosina merkittävästi:

”Monen Afrikan maan talous on kasvanut, maanosa on yhdentynyt poliittisesti ja taloudellisesti, ja väestö kasvaa voimakkaasti. Afrikan strateginen, geopoliittinen ja kaupallistaloudellinen merkitys on voimistunut. Esimerkiksi sillä, miten Afrikan maat kykenevät sopeutumaan ilmastonmuutokseen, säilyttämään luonnon monimuotoisuutta ja vastaamaan väestönkasvun haasteisiin on vaikutusta paitsi Afrikan maanosan kehitykseen, myös Eurooppaan ja Suomeen.”

Uudenlainen näkökulma ja tavoitteenasettelu

Afrikka-strategian näkökulma ja tavoitteenasettelu ovat uudenlaiset. Strategia ei keskity Afrikan kehittämiseen tai kehitysyhteistyöhön, vaan Suomen ja Afrikan maiden suhteiden kehittämiseen. Siinä painotetaan molempia hyödyttävien poliittisten ja kaupallistaloudellisten suhteiden vahvistamista.

”Strategian tavoitteena on vahvistaa poliittista yhteistyötä muun muassa yhteyksiä ja näkemystenvaihtoa lisäämällä. Myös Suomen diplomaattista ja kaupallista läsnäoloa Afrikan maissa vahvistetaan eri keinoin. Pyrimme tiivistämään yhteistyötä myös globaaleissa kysymyksissä”, ministeri Haavisto sanoo. Rauhan ja turvallisuuden yhteistyön tavoitteisiin sisältyy esimerkiksi Suomen kriisinhallintaosallistumisen vahvistaminen Afrikassa. 

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari pitää mahdollisuuksia kaupallisten suhteiden lisäämiseksi Suomen ja monien Afrikan maiden välillä suurina. Suhteita voidaan tiivistää tavalla, joka hyödyttää sekä suomalaisia että afrikkalaisia toimijoita:

”Tavoitteeksi on nostettu muun muassa Suomen ja Afrikan maiden välisen kaupan kaksinkertaistaminen vuodesta 2020 vuoteen 2030 ja investointien lisääminen molempiin suuntiin.”

Vastavuoroisuuden, yhteistyön ja laajojen suhteiden korostuminen

Suomen ja Afrikan maiden suhteiden kehittämisen lähtökohtana on ymmärrys siitä, että Afrikka on poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti hyvin moninainen, 54 valtiosta koostuva maanosa, jonka maat ovat johtoroolissa omaa kehitystään ja turvallisuuttaan koskevissa asioissa.

Vaikka kehitysyhteistyö on jatkossakin yksi Suomen ulkopolitiikan keskeinen väline Afrikassa, strategiassa ei keskitytä kehitysyhteistyötä koskeviin toimiin, vaan huomio on suhteiden monipuolistamisessa ja laajentamisessa.  Sisällössä korostuvat vastavuoroisuus ja molempia hyödyttävä poliittinen ja kaupallistaloudellinen yhteistyö.

Strategiassa todetaan, että myös suomalaistoimijat voivat hyötyä afrikkalaisesta osaamisesta, esimerkiksi tiede- ja tutkimusyhteistyössä sekä terveysturvallisuudessa. Strategiassa painotetaan myös valtionhallintoa laajempien suhteiden, kuten diasporan, yritysten, tutkimuslaitosten, kansalaisyhteiskunnan ja nuorten merkitystä.

Kahdenvälisten Afrikka-suhteidensa ohella Suomi edistää Afrikka-strategian tavoitteita osana EU:ta, pohjoismaisessa yhteistyössä, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa sekä YK:n ja muun monenvälisen yhteistyön puitteissa. EU:n Afrikka-strategian painotukset on otettu Suomen strategiassa huomioon, samoin Agenda 2030:n ja Afrikan unionin Agenda 2063:n tavoitteet.

Taustalla laaja valmistelu ja kuulemisprosessi

Afrikka-strategiaa valmisteltiin ulkoministeriön johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Laajan konsultaatioprosessin kautta valmisteluun osallistui myös kattava joukko toimijoita valtionlaitosten, elinkeinoelämän, tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen aloilta sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Myös afrikkalaisia yhteistyökumppaneita, kuten Suomen afrikkalaisdiasporaa ja Afrikan maiden suurlähettiläitä, kuultiin prosessin aikana.

Kuulemisprosessin tavoitteena oli myös lisätä suomalaisten tietoisuutta Afrikan muutoksesta ja yhteistyömahdollisuuksista. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa jatkuu koko valtioneuvoston voimin strategian toimeenpanossa.