Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavan opetusministeri Anders Adlercreutzin puhe suurlähettiläskokouksessa 2026
“Pohjola on ehkä maailman vahvin aluebrändi. Meidän pitäisi pystyä hyödyntämään sitä vielä paremmin kuin nykyään. Tavoitteemme tässä on selkeä: haluamme tehdä Pohjolasta maailman integroituneimman alueen", toteaa Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava opetusministeri Anders Adlercreutz.
Arvoisat suurlähettiläät, ärade ambassadörer,
On jälleen ilo päästä osallistumaan suurlähettiläskokoukseen pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä. Kuluneen vuoden aikana olen tavannut monia teistä työmatkojen yhteydessä ja haluan lämpimästi kiittää koko ulkoasiainhallinnon henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla tekemästänne tärkeästä työstä.
Jag uppskattar möjligheten att idag diskutera aktuella frågor inom det nordiska samarbetet. Ordförandeskapet i Nordiska ministerrådet, som Finland och Åland avslutade vid årsskiftet, syntes på många olika sätt. Ordförandeskapet för ministerrådet var som helhet framgångsrikt. Det genomfördes i ett omfattande samarbete inom statsrådet, andra myndigheter och organisationer, Ålands landskapsregering samt många andra partners.
Kuluvana vuonna on Suomen vuoro toimia puolestaan pohjoismaisen parlamentaarisen yhteistyön foorumin - Pohjoismaiden neuvoston - puheenjohtajana. Tämän myötä Eduskunta tulee olemaan lokakuun lopulla pohjoismaisen yhteistyön valokeilassa, kun Pohjoismaiden neuvoston vuosittainen istunto järjestetään täällä Helsingissä. Pohjoismaisen yhteistyön edistäminen edellyttää toimivaa yhteistyötä ja rakentavaa dialogia hallitusten ja Pohjoismaiden neuvoston välillä. Peräkkäisillä puheenjohtajuuskausilla tämän merkitys on entisestään korostunut. Toki voisimme tietysti jatkaa vielä muutaman vuoden, kun vauhti on kerran päällä, mutta ehkä annetaan viestikapula kuitenkin sovussa eteenpäin.
Hyvät kuulijat,
Kuluneen kevään ja kesän keskustelutilaisuuksissa niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa yhtenä tärkeänä teemana on ollut demokratian nykytila. Miten me voimme vaalia yhteiskunnallista luottamusta, jota pyritään eri tavoin horjuttamaan ja jonka monet kokevat heikentyneen. Pohjoismaiden ministerineuvosto julkisti yhdessä SuomiAreenan kanssa aiheesta Suomessa tehdyn kyselytutkimuksen. Sen tulosten mukaan erityisesti luottamus Pohjoismaihin on suomalaisten keskuudessa vahvaa. Suurin osa vastaajista koki Pohjoismaisen yhteistyön lisäävän luottamustaan tulevaisuuteen.
Kyselyn tulos on selvä osoitus kansalaisten luottamuksesta Pohjoismaihin ja pohjoismaiseen yhteistyön. Toisaalta se kertoo myös yhteistyölle asetetuista korkeista odotuksista. Tämä antaa meille hyvän lähtökohdan viedä eteenpäin ja kehittää edelleen pohjoismaista yhteistyötä vastaamaan paremmin oman aikamme ja myös tulevaisuuden haasteisiin.
Lasten ja nuorten näkemyksiin tulevaisuudesta ovat viime vuosina vaikuttaneet mm. pandemia, turvallisuusympäristön muutokset, ilmastokeskustelu ja taloudellinen epävarmuus. Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomi on pitänyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämistä esillä tärkeänä teemana ja osana sosiaalisesti kestävän Pohjolan perustaa.
Ajankohtaisia lapsiin ja nuoriin liittyviä kysymyksiä pohjoismaisessa yhteistyössä ovat tällä hetkellä esimerkiksi digitalisaatioon liittyvät aiheet, kuten se, miten tuemme lapsia ja nuoria navigoimaan digitaalisessa maailmassa ja miten heitä suojellaan digitaalisten alustojen haitallisilta sisällöiltä. On tärkeää, että teknologian kehitys tukee ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista Pohjoismaissa.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Pohjoismaiden yhtenäisyyden merkitys on korostunut viime vuosina entisestään osin sen vuoksi, että kansainvälispoliittinen toimintakenttä on muuttunut nopeasti. Valtioneuvoston viime keväänä valmistuneessa ajankohtaisselonteossa ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta todetaan pohjoismaisen yhteistyön entistä suurempi merkitys. Pohjoismaat ovat nyt aiempaakin selvemmin Suomen läheisimpiä yhteistyökumppaneita. Pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi ja siihen suhtaudutaan prioriteettina Suomen ohella muissakin Pohjoismaissa.
Puolustusyhteistyön osalta kaikkien Pohjoismaiden kuuluminen Natoon on mahdollistanut yhteistyön syventämisen entisestään tällä sektorilla. Pohjoismaissa myös nähdään Venäjän jo yli neljä vuotta jatkunut täysmittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan keskeisenä kysymyksenä Euroopan turvallisuudelle. Tämän vuoksi olemme jatkaneet pitkäjänteistä tukea Ukrainalle. Suhteessa talouksien kokoon on Pohjoismaiden tuki ollut mittakaavaltaan merkittävää.
När vi talar om säkerhet och resiliens i Norden, räcker det inte att bara försvarsmakten eller polis- och gränsmyndigheter är väl förberedda. Åtgärder behöver vidtas av hela den statliga förvaltningen och alla aktörer i samhället. Att bygga resiliens är en långsiktig uppgift som tar år att uppnå och kräver kontinuerlig uppmärksamhet.
Me suomalaiset olemme tottuneet puhumaan kokonaisturvallisuudesta perustana yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Ruotsalaisille taas totalförsvar on tuttu käsite. Suomi on johdonmukaisesti edistänyt yhteiskuntaturvallisuutta koskevaa yhteistyötä myös pohjoismaisella tasolla. Se on noussut viime vuosina ajankohtaiseksi teemaksi eri sektoreilla käsittäen esimerkiksi energiaturvallisuuden, toimivien sähköverkkojen ja luotettavien tietoliikenneyhteyksien kaltaisia aiheita. Pohjoismailla on vahvaa osaamista varautumisessa, ja yhteistyöllä voimme entisestään parantaa kykyämme pitää yhteiskunta toiminnassa myös mahdollisissa kriisitilanteissa.
Viime vuonna Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa nostimme yhteiskuntaturvallisuuden yhdeksi painopistealueeksi ja kiinnitimme vuoden aikana johdonmukaisesti huomiota kriisinkestävyyttä ja varautumista koskevan yhteistyön konkretisoimiseen eri sektoreilla. Esimerkiksi terveyssektorilla missä varautumisyhteistyö on jo vakiintunutta, on käynnistetty ministerineuvoston rahoituksella Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteishanke missä kehitetään valmiuksia rajat ylittäviin potilasevakuointeihin.
Työn jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että ministerineuvoston puheenjohtajamaana tänä vuonna toimiva Tanska on yhdessä Färsaarten kanssa nostanut Suomen tavoin yhdeksi prioriteetikseen yhteiskuntaturvallisuuden ja varautumisen. Pohjoismaiden neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman painopisteenä on myös pohjoismainen kokonaisturvallisuus mikä antaa mahdollisuuksia etsiä synergiaetuja ja tiivistää entisestään tällä sektorilla tehtävää yhteistyötä Pohjolan turvallisuuden edistämiseksi.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Samarbetet i Nordiska ministerrådet styrs av den gemensamma Visionen om Norden som världens mest hållbara och integrerade region 2030. En av de centrala strategiska prioriteringarna i Visionen är ett konkurrenskraftigt Norden. Vi är små länder i global skala, men tillsammans bildar vi ett ekonomiskt starkt område. Vi har en högt utbildad befolkning, forskning av världsklass och innovativa företag.
Meidän on tärkeää panostaa jatkossakin tutkimukseen, innovaatioihin ja uusiin teknologioihin. Tekoäly, kvanttiteknologia, puhdas energia ja kestävä digitalisaatio tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia. Pohjoismailla on erinomaiset edellytykset olla näiden alojen vastuullinen suunnannäyttäjä myös globaalilla tasolla.
Samanaikaisesti olemme nähneet, että globaali kilpailu teknologioista, investoinneista ja osaamisesta kiristyy. Tässä Pohjolan kilpailukyvyllä ja pohjoismaisten yritysten kyvyllä kilpailla kansainvälisillä markkinoilla on olennainen merkitys Suomen elinkeinoelämän kehityksen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamisessa.
Pohjoismailla on vahva asema ja edellytyksiä olla edelläkävijöinä myös eurooppalaisella tasolla pyrkiessämme kohti vahvempaa Eurooppaa. Osana puheenjohtajuuskauden ohjelmaa Tanska ja Färsaaret ovat tämän vuoksi käynnistäneet Pohjoismaiden ministerineuvostossa Pohjolan kilpailukykyä koskevan raportin valmistelun.
Raportissa tullaan tarkastelemaan miten kilpailukyky Pohjoismaissa on vaikuttanut hyvinvointiin, vihreään siirtymään ja sosiaaliseen koheesioon. Siinä on tarkoitus käsitellä mm. innovaatiokapasiteettia, yrittäjyyttä, digitalisaatiota, hallinnollisia esteitä, energian hintaa ja puhdasta siirtymää, taloudellista kriisinkestävyyttä sekä Pohjoismaita integroituneena alueena. Odotan mielenkiinnolla tämän niin kutsutun pohjoismaisen Draghi-raportin valmistumista ja sen tuloksista käytävää keskustelua myöhemmin syksyllä.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Pohjoismaisen yhteistyön ytimessä on vapaa liikkuvuus Pohjoismaiden välillä. Tavoitteemme tässä on selkeä: haluamme tehdä Pohjolasta maailman integroituneimman alueen. Pohjolan asukkaiden tulee voida asua, opiskella, tehdä työtä, perustaa yrityksiä ja liikkua rajojen yli Pohjoismaiden välillä mahdollisimman sujuvasti. Ihmisten vapaa liikkuvuus ja hyvin toimivat pohjoismaiset työmarkkinat ovat tärkeitä tekijöitä myös kilpailukyvyn kannalta.
Vapaan liikkuvuuden edistämiseksi on tärkeää jatkaa pitkäjänteistä työtä Pohjoismaiden välisten rajaesteiden purkamiseksi. Suomelle tämä on ollut perinteisesti tärkeä aihe ja olemme halunneet korostaa myös uusien rajaesteiden syntymisen ennaltaehkäisyn merkitystä mm. lainsäädäntöä uudistettaessa.
Pohjoismaisella tasolla ajankohtaisena prioriteettiteemana ovat henkilöllisyyden linkitykseen ja digitaalisiin palveluihin liittyvä rajaesteet, jotka aiheuttavat ihmisten liikkuvuudelle merkittäviä haasteita digitalisoituneissa yhteiskunnissamme. Tähän liittyy myös keskeisesti kysymys väestötietojen vaihdon kehittämisestä Pohjoismaiden välillä. Suomi on valmis jatkamaan määrätietoista työtä rajat ylittävien digitaalisten palvelujen saatavuuden sekä tunnistautumisen varmistamiseksi. Näköpiirissä olevat EU-tason ratkaisut eivät todennäköisesti tule poistamaan kaikkia tähän kokonaisuuteen liittyviä rajaesteitä minkä vuoksi pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan.
Hyvät kuulijat,
Pohjoismaiden neuvoston aloitteesta käynnistynyt keskustelu pohjoismaisen yhteistyön oikeudellisena perustana olevan Helsingin sopimuksen mahdollisesta päivittämisestä on edelleen jatkunut. Pohjoismaiden hallitusten Åbo Akademin professori Elina Pirjatanniemeltä tilaama kattava oikeudellinen selvitys aiheesta valmistui vuodenvaihteessa. Tanskan ja Färsaarten ehdotuksesta hallitukset päättivät viime maaliskuussa asettaa asiantuntijakomission, jonka tehtävänä on tarkastella keinoja vahvistaa Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin osallistumista pohjoismaisessa yhteistyössä. Komission työ on parhaillaan käynnissä. Suomen korostaa oikeudellista pohjaa lähtökohtana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa olemme pitäneet erityisen tärkeänä Pohjolan yhtenäisyyden varmistamista. Suomelle on olennaista keskittyä konkreettisen yhteistyön kehittämiseen millä voimme saada aikaan pohjoismaista hyötyä ja lisäarvoa Pohjolan asukkaille.
Arvoisat suurlähettiläät, ärade ambassadörer,
Edustustojen päällikköinä te olette avainasemassa, kun pohdimme pohjoismaisen brändin ja pohjoismaisen yhteistyön Suomelle tarjoamia mahdollisuuksia eri puolilla maailmaa. Verkostoitumisen ammattilaisina osaatte tunnistaa missä ja miten pohjoismaisten toimijoiden kannattaa tehdä yhteistyötä paikallisesti. Tähän liittyen olen iloinen siitä, että monet edustustot ovat hyödyntäneet Pohjoismaiden ministerineuvoston myöntämää tukea Pohjoismaiden ulkopuolella toteutettaviin pohjoismaiden edustustojen välisiin paikallistason yhteistyöhankkeisiin. Myös maailmalla pohjoismaiset kollegat ovat usein läheisimpiä yhteistyökumppaneitamme.
Det nordiska samarbetet är framför allt ett samarbete mellan människor, vars verkliga resultat och betydelse syns i människors vardag. Det kan till exempel handla om en studerande som har möjlighet att studera i ett annat nordiskt land eller en forskare som skapar ny vetenskaplig kunskap i ett gemensamt nordiskt projekt. Betydelsen av det nordiska samarbetet syns i civilsamhället, kulturen och idrotten.
I ett tal för en tid så sa jag att det kanske skulle vara dags för Kalmarunionen 2.0 - inte så att vi skulle återinföra en unionskung eller flytta huvudstäder, den delen av historien kan vi lämna bakom oss. Men jag tror att vi skulle ha mycket att vinna på ett ännu tätare samarbete, ett samarbete som ni diplomater ofta visar i praktiken runt världen där vi gör mycket tillsammans med våra nordiska vänner.
Pohjola on ehkä maailman vahvin aluebrändi. Meidän pitäisi pystyä hyödyntämään sitä vielä paremmin kuin nykyään. Entä jos todella loisimme maailman integroituneimman alueen työnteolle, koulutukselle ja innovaatioille? Entä jos muurien rakentamisen sijaan rakentaisimme siltoja? Jakautumisen aikana osoittaisimme yhteistyön voiman ja pelon aikana valitsisimme uskon tulevaisuuteen.
Pohjoismaiden menestys riippuu lopulta siitä, kuinka hyvin pystymme yhdessä löytämään kestäviä ratkaisuja aikamme suuriin kysymyksiin. Olen vakuuttunut siitä, että meillä on tähän kaikki edellytykset myös jatkossa.
Kiitos. Tack.