Valtiosihteeri Jukka Salovaaran avauspuheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 2026
“Nykyisessä toimintaympäristössä vahvan edustustoverkon merkitys korostuu: sen avulla Suomi pystyy tunnistamaan muutoksia ajoissa ja vastaamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisiin haasteisiin nopeasti”, toteaa valtiosihteeri Jukka Salovaara suurlähettiläskokouksen avauspuheenvuorossaan.
Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Hyvät suurlähettiläät, arvoisat ministerit, hyvät ystävät,
Tervetuloa vuoden 2026 suurlähettiläspäiville. On arvokasta, että olemme jälleen kokoontuneina kasvokkain ja voimme yhdessä käydä läpi ulkopolitiikan asialistaa.
Haluan kiittää lämpimästi eduskuntaa mahdollisuudesta järjestää suurlähettiläspäivät pikkuparlamentissa. Tästä on muodostunut vahva perinne. Se kuvastaa suomalaisen diplomatian ja eduskunnan läheisiä suhteita.
Olen viidettä ja viimeistä kertaa puheenjohtajana suurlähettiläskokouksessa. Haluan kiittää teitä kaikkia yhteistyöstä. Olemme tehneet yhdessä paljon. Haluan samalla toivottaa onnea ja menestystä seuraajalleni osastopäällikkö Tuomas Tapiolle. Tiedän, että olette hyvissä ja viisaissa käsissä.
Arvoisat suurlähettiläät,
Ehkä tässä vaiheessa on lupa katsoa vähän taakse päin ja kerrata mitä kaikkea viime vuosina on saatu aikaan. Oma kauteni ulkoministeriön valtiosihteerinä alkoi Nato-liittymisen hoitamisella. Siinä oli myös oma turkkilainen polkunsa, jonka saimme maaliin. Moni teistä teki väsymättä töitä ripeän liittymisen puolesta.
Uuden hallituksen myötä toteutimme ulkoasiainhallinnon uudistuksen. Se on terävöittänyt johtamisjärjestelmäämme ja koonnut toimintoja vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. UH-uudistus onnistui hyvin. Olemme sen johdosta ketterämpiä.
Vienninedistämisen uudistus saatiin toteutettua vuoden alusta ja aikaansaimme sujuvan siirtymän uuteen järjestelmään. On vienninedistämisen ja valtiokonsernin etu, että vienninedistäminen ulkomailla on yhtenäisempää ja toimii myös entistä paremmin uudessa geopoliittisemmassa toimintaympäristössä. Ulkoministeriö työskentelee vahvasti Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi ja tässä tuki yritysten viennille ja kansainvälistymiselle on keskeistä. Työtä tehdään käsi kädessä yritysten kanssa.
Tänä kesänä valtioneuvoston viestintä uudistettiin. Ulkoministeriön viestinnällä on pitkät arvokkaat perinteet ja vahvat näytöt Suomen ulkopolitiikan historiassa. Nyt on olennaista, että saamme uuden kokonaisuuden menestymään. Olen vakuuttunut, että kansainvälisen toiminnan monet erityispiirteet osataan huomioida hyvin.
Ministeriön talouden tasapainottaminen on ollut jatkuvaa työtä. Säästetty on ja ymmärrän sen tarpeen valtiontalouden ankarien reunaehtojen takia. Pyrkimyksenä on ollut suojella edustustoverkkoa ja sen takia säästöjen painopiste on ollut pääkonttoritoiminnoissa. Ulkoasiainhallinnot ovat parhaimmillaan kentällä.
Tämä yhtälö on merkinnyt ankaria henkilöstövähennyksiä kotimaassa. Meitä on Merikasarmilla yli kymmenes vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Mutta säästöpaineiden jatkuessa katse on ollut myös edustustokentässä ja sopeutustoimia on sielläkin jo jouduttu tekemään.
Ymmärrän, että tämä on vaikeaa, koska diplomaattien DNA:ta on mahdollisuuksien näkeminen, halu tehdä enemmän kotimaan eteen.
Mutta tämä menneistä. Katsotaan eteenpäin.
Hyvät ystävät,
Edessä on monia positiivisia haasteita. Suomalaista diplomatiaa tarvitaan ja sitä arvostetaan. Tärkeänä yhteisenä hankkeena meillä on pyrkimys YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2029–2030. Se on tärkeä vaikuttamisen paikka.
Haluamme, että kansainvälinen järjestelmä toimisi paremmin ja sääntöjä kunnioitetaan. Tämä tavoite ei edisty itsestään, vaan edellyttää väsymätöntä osallistumista kansainvälisen yhteistyöhön.
Paikkaamme turvallisuusneuvostossa ei ole haastettu, mutta kampanjaa pitää käydä tosissaan. Kampanja on loistava mahdollisuus kuunnella kumppaneitamme maailmalla. Osoittaa, että Suomi välittää.
Arvoisat suurlähettiläät,
Katseemme on myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa ja uudessa hallituksessa. Sen voin sanoa, että hallitusneuvottelut on kenelle tahansa kansliapäällikölle kova vaikuttamisen paikka. Sitä pohjatyötä on tehty jo pitkään.
Poislähtevän valtiosihteerin etuoikeus on sanoa, mitä ajattelee. Koen velvollisuudeksi tätä etuoikeutta käyttää
Tässä vaiheessa haluankin nostaa ensi vuoden hallitusneuvotteluihin muutaman toivomuksen. Lista ei suinkaan ole tyhjentävä, mutta jos kolmea pointtia tarvitaan, niin:
Yksi: pitäkää suomalaisesta diplomatiasta huolta. Ei kukaan pidä Suomen eduista huolta ellemme tee sitä itse. Erityisesti näinä aikoina korostuu diplomatian merkitys maanpuolustuksen ensimmäisenä kehänä. Ei ole sattumaa, että Ukraina on sodan oloissa joutunut satsaamaan erityisesti diplomaattisen verkostonsa kasvattamiseen.
Ulkoministeriön toimintamenoista 2/3 on edustustoverkon kustannuksia. Eli ei voi samaan aikaa vähentää ulkoministeriön toimintamenoja ja olettaa edustustoverkon säilyvän riittävässä laajuudessa.
Suomalainen diplomatia ei ole suuri kuluerä. Ulkoministeriön toimintamenot ovat reilu neljännespromille valtion budjetista. Diplomatia on investointi suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Kaksi: olisi hyvä, jos ulkoministeri olisi samalla eurooppaministeri. Ulkopolitiikasta on tullut EU:ssa vahvasti myös päämiesten, Eurooppa-neuvoston asia, Olisi Suomen ulkopoliittisen vaikuttamisen eduksi, että ulkoministeri olisi vahvemmin kytketty EU-asioiden hoitamiseen.
Kolme: ulkoministeriö ja suojelupoliisi ovat läheisiä kumppaneita. Olemme samojen ilmiöiden äärellä ja teemme hyvää yhteistyötä. Analyysimme ovat usein yhteisiä. Olisi luontevaa, että vahvasti siviilitiedustelupalveluksi muuttunut suojelupoliisi olisi ulkoministeriön ohjauksessa, kuten Ruotsissa.
Hyvät suurlähettiläät,
Tapoihimme kuuluu, että muistamme vuoden aikana edesmenneitä suurlähettiläitä, Keskuudestamme ovat poistuneet Jaakko Blomberg, Ralf Friberg, Ritva Jolkkonen ja Klaus Törnudd.
Nousemme seisomaan ja kunnioitamme heidän elämäntyötään hiljaisella hetkellä.