Ennakkotieto hausta YK-taustaisten kansalaisjärjestöjen toiminta-avustuksille vuosille 2023–2024

Ulkoministeriö avaa syyskuussa 2022 hakukierroksen suomalaisten YK-taustaisten kansalaisjärjestöjen toiminta-avustuksille vuosille 2023–2024. Haku on käynnissä 30.9.–14.11.2022. Hakuilmoitus julkaistaan haun avautuessa ulkoministeriön verkkosivuilla. Myönnettävä avustus on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Toiminta-avustus suomalaisille YK-taustaisille kansalaisjärjestöille on osa Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuutta. Toiminta-avustus tukee järjestöjen perustoimintaa, viestintää ja globaalikasvatustyötä. Toiminnalla edistetään suomalaisten tietoisuutta YK:sta ja sen eri järjestöistä. Tavoitteena on tuoda monipuolisesti esiin YK:n ja YK-järjestöjen tavoitteita ja kampanjoita sekä Suomen toimintaa YK:ssa osana kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen YK-taustaisuus tarkoittaa:

  • Läheistä kumppanuutta yhden tai useamman YK-järjestön kanssa esimerkiksi viestinnässä, YK-kampanjoissa, operatiivisessa ja/tai normatiivisessa työssä tai dialogissa.
  • Tämän lisäksi asiantuntemusta ja kokemusta tietystä tai useammasta YK-teemasta ja sen edistämisestä ja/tai tietämyksen lisäämisestä monenkeskisestä järjestelmästä, kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä YK-kontekstissa.
  • Merkittävää roolia ja yhteistyötä ulkoministeriön kanssa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden edistämisessä huomioiden YK-konteksti ja Agenda 2030 tavoitteiden edistäminen.

Valtionavustushakemukset arvioidaan laadullisten arviointikriteerien sekä kokonaisharkinnan pohjalta. Hakemukset eivät etene laadulliseen arviointiin, jos vähimmäisvaatimukset eivät täyty. Alla on eritelty alustavat vähimmäisvaatimukset ja arviointikriteerit toiminta-avustusten hakukierrokselle 2022.

Alustavat arviointikriteerit hakukierrokselle 2022

Hakijaa ja hakemusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

  1. Toiminta-avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröityneelle yhdistykselle tai säätiölle, joka haun avautuessa on ollut rekisteröityneenä vähintään kaksi vuotta ja joka täyttää YK-taustaisuuden määritelmän.
  2. Toiminnassa tulee heijastua kehitysmaanäkökulma ja sen tulee olla OECD:n kehitysapukomitean DACin määrittämän kehitysyhteistyön mukaista.
  3. Toiminnassa huomioidaan Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet, ihmisoikeusperustaisuus ja läpileikkaavat tavoitteet ja se on linjassa kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen (2017) kanssa. Toiminta on vähintään ihmisoikeussensitiivisellä tasolla Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen-yleisohjeen (2015) (PDF) määritelmän mukaisesti ja se vastaa vähintään Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavien tavoitteiden (2020) (PDF) minimivaatimuksia (do no harm), tavoitteita koskevien ohjeistuksen mukaisesti.

Hakemukset arvioidaan alustavasti seuraavien laadullisten kriteerien perusteella:

  • Kumppanuus tai yhteistyö YK:n, YK-järjestön tai -järjestöjen kanssa käy hakemuksesta selkeästi ilmi. Hakemuksessa tuodaan esille, että hakijalla on tavoitteiden kannalta erityistä asiantuntemusta nimenomaan YK:ta koskevasta viestinnästä ja hakemuksesta ilmenevät keskeisimmät aikaisemmalla toiminnalla saavutetut tulokset YK-viestinnässä.
  • Toiminnalla pyritään lisäämään tietoisuutta erityisesti YK:sta ja sen eri järjestöistä, kansainvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä, Agenda 2030:n tavoitteista, ja globaaleista kehityskysymyksistä. Koulutusjärjestelmään tai varhaiskasvatukseen suunnattu toiminta kytkeytyy selkeästi voimassa oleviin opetussuunnitelmiin tai varhaiskasvatuksen suunnitelmiin.
  • Toiminnalle on määritelty sen tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaiset, riittävän laajat ja moninaiset kohderyhmät. Hakemuksessaan hakija esittää uskottavan ja yksilöidyn suunnitelman siitä, miten kohderyhmät aiotaan saavuttaa ja miten niiden saavuttamista mitataan.
  • Toiminnalle on selkeästi asetetut tavoitteet, toiminnot ja tavoitteiden saavuttamista mittaavat mittarit.
  • Esitetyt resurssit ovat perustellussa suhteessa tavoitteisiin, toimintoihin, aikatauluun ja kohderyhmään. Budjetti ja aikataulu on selkeästi eritelty. Tarve yleishallinnon osalta on hyvin perusteltu. Omarahoitusosuus tai selkeä suunnitelma sen hankkimiseksi on selkeästi esitetty.
  • Hakemuksessa on määritelty toimijan ja toiminnan kannalta keskeiset riskit ja niihin varautuminen.

Arvioinnissa osana kokonaisharkintaa voidaan lukea eduksi myös:

  • monipuoliset ja toiminnan tavoitteille lisäarvoa tuovat yhteistyökumppanuudet ja/tai -verkostot,
  • maantieteellisesti laajat tai uudet alueet Suomessa ja moninaiset ja/tai uudet kohderyhmät,
  • vammaisten henkilöiden osallistuminen sekä hankkeen toimintojen ja tuotosten esteettömyys ja saavutettavuus,
  • innovatiivisuus ja uusien viestinnällisten tai kasvatuksellisten toimintatapojen kehittäminen, jotka sopivat tämän hetken media- ja kasvatustyön ympäristöön ja kehityspolitiikan ajankohtaisiin teemoihin.

Ulkoministeriö huomioi arvioinnissa lisäksi kokemukset aikaisemmasta yhteistyöstä ulkoministeriön kanssa sekä hakijasta ja hakijan aiemmasta valtionavustuksen käytöstä ulkoministeriölle kertyneitä, todennettavissa olevia kokemuksia ja arvioita.

Valtionavustusta myönnetään käytettäväksi valtionavustusten käyttöä koskevien yleisehtojen sekä toiminta-avustusten lisäehtojen (PDF) mukaisesti. Hakijalle ei voida myöntää rahoitusta toiminnoille, jos se saa ulkoministeriön tai muun julkisen tahon myöntämää avustusta samaan toimintaan.