Ulkoministeri Valtosen ja Kanadan ulkoministeri Anandin yhteislausunto Suomen ja Kanadan strategisesta kumppanuudesta
Ulkoministeri Elina Valtonen tapasi 19.8.2025 Suomessa vierailleen Kanadan ulkoministeri Anita Anandin ja he antoivat englanninkielisen yhteislausunnon Suomen ja Kanadan strategisesta kumppanuudesta. Suomenkielinen lausunto alla.
Tiedostaen maidensa pitkään jatkuneet ystävälliset suhteet, samanmielisyyden ja tiiviin kahdenvälisen yhteistyön, Kanada ja Suomi perustavat ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategisen kumppanuuden, joka huomioi niiden yhteiset tavoitteet ja kehittyvän geopoliittisen toimintaympäristön.
Kanadan ja Suomen syvenevä kumppanuus perustuu yhteisiin demokraattisiin arvoihin, yhteisiin intresseihin Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella sekä vahvaan sitoutumiseen transatlanttiseen turvallisuuteen, sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen, monenkeskiseen yhteistyöhön, kansainväliseen oikeuteen, demokratiaan, ihmisoikeuksiin, ilmastotavoitteisiin sekä avoimeen ja vapaaseen kauppaan.
Kanada ja Suomi edistävät ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötään hyödyntämällä yhteistä julkilausumaansa kahdenvälisestä yhteistyöstä (2022) sekä Kanadan arktista aluetta koskevissa ulkopoliittisissa linjauksissaan (2024) antamaa sitoumusta lisätä yhteistyötä sen läheisen pohjoisen liittolaisen Suomen kanssa. Vastatakseen geopoliittisen ja turvallisuus- ja talousympäristön muutokseen molemmat maat lisäävät ulko- ja turvallisuuspoliittista vuoropuheluaan sekä poliittisella että käytännön tasolla jatkamalla säännöllisiä neuvotteluja ja korkean tason yhteydenpitoa.
Läheisinä Nato-liittolaisina Kanada ja Suomi ovat vahvasti sitoutuneet yhteistyön tiivistämiseen liittokunnan sisällä. Maiden yhteisenä ja vakaana tavoitteena on jatkossakin Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen. Kanadan Naton eteentyönnetyn läsnäolon joukkojen johtajuus Latviassa on olennaisen tärkeää turvallisemman Itämeren alueen edistämiseksi.
Suomi ja Kanada ovat edelleen sitoutuneet varmistamaan arktisen ja pohjoisten alueiden näkökulmien huomioimisen Naton toiminnassa tarpeen mukaan. Molemmat maat myös edistävät vuoropuhelua seitsemän Arktisen neuvoston jäsenmaan (A7) kesken ja pitävät tätä hyödyllisenä foorumina näiden tavoitteiden edistämiseksi Natossa. Kanada ja Suomi tekevät yhteistyötä myös vahvistaakseen Naton lähestymistapaa turvallisuuteen ja operaatioihin edistämällä muun muassa naisia, rauhaa, ja turvallisuutta sekä ilmastoturvallisuutta koskevia läpileikkaavia tavoitteita.
Vastatakseen paremmin yhteisiin turvallisuushaasteisiin Kanada ja Suomi tiivistävät kahdenvälistä yhteistyötään ja vuoropuheluaan kattavasti erilaisissa turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä. Näissä painotetaan voimakkaasti kokonaisturvallisuutta, arktista turvallisuutta, meriturvallisuutta – puuttumalla erityisesti Venäjän varjolaivaston aiheuttamiin riskeihin –, hybridiuhkia ja kyberhaasteita. Molemmat maat ovat sitoutuneet lisäämään keskinäistä ymmärrystä yhteisistä uhkista ja tekemään tiivistä yhteistyötä vastatakseen muuttuviin turvallisuushaasteisiin koordinoidusti ja tulevaisuutta ennakoiden.
Kanadan ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen strateginen kumppanuussopimus (SPA) ja laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA) sekä Euroopan unionin ja Kanadan turvallisuus- ja puolustuskumppanuus tarjoavat merkittävät ja vankat puitteet Kanadan ja Suomen kahdenvälisten suhteiden vahvistamiselle ja syventämiselle.
Suomi ja Kanada tiedostavat, että transatlanttinen suhde on niiden yhteisen turvallisuuden kulmakivi ja vakuuttavat edelleen sitoutuvansa yhteistyön syventämiseen tämän tärkeän siteen vahvistamiseksi. Molemmat maat edistävät edelleen Euroopan unionin ja Kanadan välisiä tiiviimpiä suhteita ja tehokkaampaa yhteistyötä, jossa Kanada tunnustetaan Euroopan unionin vakaaksi ja strategiseksi kumppaniksi. Kanada ja Suomi painottavat keskeisten yhteisten aloitteiden, kuten turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden, Euroopan unionin ja Kanadan vihreän allianssin, Euroopan unionin ja Kanadan taloudellisen turvallisuuden vuoropuhelun, Kanadan ja Euroopan unionin raaka-aineita koskevan strategisen kumppanuuden sekä Euroopan unionin ja Kanadan digitaalisen kumppanuuden, tehokasta toimeenpanoa.
Kanada ja Suomi ovat sitoutuneet hyödyntämään täysimääräisesti CETA-sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Maat sitoutuvat myös lisäämään tietoisuutta CETA-sopimuksen myönteisistä vaikutuksista ja mahdollisuuksista molemmille maille, samalla korostaen sopimuksen luomia edellytyksiä syventää kahdenvälisiä taloussuhteita.
Suomi ja Kanada tuomitsivat jyrkästi Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan, joka loukkaa vakavasti kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa. Molemmat maat vahvistavat tukevansa horjumatta Ukrainan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta ja sitoutuvat syventämään yhteistyötä Ukrainan tukemiseksi. Maat korostavat Euroopan unionin ja Kanadan kestävän ja tiiviin yhteistyön merkitystä, muun muassa G7-ryhmän puitteissa ja pakotepolitiikassa, kuten asiantuntemuksen jakamisessa, täytäntöönpanossa ja pakotteiden välttämisen ja kiertämisen vastaisissa toimissa.
Kanada ja Suomi ovat sitoutuneet varmistamaan kattavan ja pitkäjänteisen kansainvälisen tuen Ukrainan jälleenrakentamiselle. Molemmat maat tukevat aktiivisesti Ukrainan kiireellisiä toimia vaurioituneen energiainfrastruktuurin korvaamiseksi ja maan energiasektorin pitkän aikavälin jälleenrakentamista, muun muassa turvallisen ja varman ydinenergian käytön edistämiseksi Ukrainassa Kansainvälisen atomienergiajärjestön kautta. Suomi tukee jatkossakin Kanadan ja Ukrainan johtamaa kansainvälistä koalitiota pakkosiirrettyjen ukrainalaisten lasten palauttamiseksi ja osallistuu koalition toimintaan. Kanada ja Suomi ovat myös edelleen sitoutuneet tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä.
Kanada ja Suomi tehostavat aktiivisesti G7-ryhmän ohjelmaa koskevaa yhteistyötään ja tiedonvaihtoaan, mikä osoittaa niiden vahvan yhteisymmärryksen keskeisistä tavoitteista. Molemmat maat ovat sitoutuneet edistämään yhteisiä tavoitteita tämän yhteisymmärryksen pohjalta. Kanada ja Suomi korostavat varjolaivastotyöryhmän merkitystä ja sitoutuvat yhteistyöhön tehostaakseen seurantaa ja havaitsemista sekä rajoittaakseen muilla tavoin laitonta, vaarallista tai ympäristöä uhkaavaa toimintaa harjoittavien varjolaivastojen käyttöä, samalla hyödyntäen ja vahvistaen muiden aktiivisia toimia asiassa.
Kanada ja Suomi vahvistavat sitoutumisensa rauhanomaiseen, vauraaseen ja vakaaseen arktiseen alueeseen maidensa vahvan asiantuntemuksen, yhteisten intressien, tiiviiden yhteyksien ja pitkäaikaisen arktisen yhteistyön pohjalta. Molemmat maat pyrkivät aktiivisesti ylläpitämään ja parantamaan tilannetietoisuutta arktisen turvallisuuden vahvistamiseksi.
Kanada ja Suomi sitoutuvat vahvasti heinäkuussa 2024 julkistetun ICE Pact -jäänmurtajayhteistyön käytännön toimeenpanoon ja tekevät aktiivisesti yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa arktisten ja polaaristen jäänmurtajien valmistuksessa sekä niihin liittyvien kyvykkyyksien kehittämisessä. Tämä kolmenvälinen aloite on yhteinen painopistealue ja merkittävä panostus, jolla pyritään edistämään arktisten ja polaaristen jäänmurtajien kehitystä yhdistämällä tietoa, resursseja ja osaamista. Aloite myös syventää pitkäaikaista yhteistyötämme meriteollisuudessa ja osaltaan vahvistaa arktista turvallisuutta pitkällä aikavälillä.
Kuten Kanadan vuoden 2024 arktista aluetta koskevissa ulkopoliittisissa linjauksissa korostetaan, Kanada ja Suomi tähdentävät edelleen Arktisen neuvoston asemaa merkittävänä arktisen alueen hallinnon ja yhteistyön foorumina kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun kysymyksissä. Lisäksi molemmat maat sitoutuvat edelleen vahvasti edistämään arktisen alueen alkuperäiskansojen ja pohjoisten yhteisöjen oikeuksia ja hyvinvointia ja pyrkivät aktiivisesti varmistamaan, että arktisen alueen mielipiteet ja näkökulmat huomioidaan kaikissa asiaankuuluvissa alueellisissa ja kansainvälisissä toimissa.
Kanada ja Suomi ovat syvästi huolissaan siitä, kuinka merkittävästi ilmastonmuutos edelleen vaikuttaa arktisella alueella ja sen ulkopuolella. Molemmat maat tekevät aktiivisesti yhteistyötä ilmasto- ja ympäristöaloitteissa voidakseen paremmin ymmärtää ja hillitä nopeasti muuttuvan arktisen ja pohjoisen alueen aiheuttamia seurauksia ja sopeutua niihin. Tiedostaen maidensa nollapäästötavoitteeseen ja hiilineutraalisuuteen sitoutumisen merkityksen ja ottaen huomioon energiaturvallisuuteen liittyvät polttavat haasteet, Kanada ja Suomi vahvistavat yhteisen intressinsä puhtaita teknologioita koskevan kaupan ja investointien edistämiseen.
Kanada ja Suomi vahvistavat vahvan ja jatkuvan sitoutumisensa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen ylläpitämiseen YK:n peruskirjan ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen pohjalta. Molemmat maat selvittävät aktiivisesti mahdollisuuksia yhteistoimiin demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi ja tekevät yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla, muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston ja YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä, torjuakseen kansainväliseen turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia uhkia. Suomi jatkaa tukeaan Kanadan aloitteelle mielivaltaisen vangitsemisen estämiseksi valtioiden välisissä suhteissa ja näin vahvistaa maiden yhteistä sitoutumista kansainvälisen oikeuden ja vastuuvelvollisuuden edistämiseen.
Kanada ja Suomi nostavat taloudellista turvallisuutta kahdenvälisen yhteistyön keskiöön ja sisällyttävät sen uutena painopistealueena käynnissä oleviin kahdenvälisiin vuoropuheluihinsa. Molemmat maat sitoutuvat edelleen vahvasti ylläpitämään ja vahvistamaan sääntöpohjaista monenkeskistä kauppajärjestelmää, jossa Maailman kauppajärjestöllä (WTO) on keskeinen asema. Kanada ja Suomi pyrkivät aktiivisesti helpottamaan maiden talouksien välistä kauppaa ja investointeja ja aikovat jatkaa yhteistyötä Maailman kauppajärjestön mielekkään uudistamisen edistämiseksi.
Kanada ja Suomi vahvistavat edelleen kahdenvälisiä kauppa- ja investointisuhteitaan, joissa on tapahtunut myönteistä kehitystä CETA-sopimuksen myötä. Molemmat maat ovat sitoutuneet yhteistyön laajentamiseen molemmille tärkeillä strategisilla aloilla, joita ovat muun muassa metsä- ja biotalous, meriteollisuus, kestävä kaivostoiminta, kriittiset mineraalit ja puhtaat polttoaineet sekä kehittyneet teknologiat, kuten tekoälyn käyttö puolustus- ja kaksikäyttösovelluksissa. Suomi vahvistaa aiemman menestyksekkään yhteistyön pohjalta taloudellista yhteistyötään Kanadan provinssien ja territorioiden kanssa kehittämällä uusia kumppanuuksia.
Hyödyntääkseen molempien maiden vahvaa kiinnostusta tiede- ja tutkimuslaitoksiin Kanada ja Suomi tiivistävät yhteistyötä tiede- ja tutkimusdiplomatiassa, muun muassa vastuullisen tieteen ja arktisen tieteen ja tutkimuksen aloilla. Molemmat maat tekevät yhteistyötä rahoitusmahdollisuuksien edistämiseksi, muun muassa NordForsk- ja Horisontti Eurooppa -rahoitusohjelmien kautta.
Kanada ja Suomi korostavat edelleen ihmisten välisten yhteyksien merkitystä kahdenvälisen suhteensa perustana. Tässä hengessä molemmat maat edistävät aktiivisesti maaliskuussa 2024 voimaan tulleen Kanadan ja Suomen välisen nuorten liikkuvuussopimuksen toimeenpanoa. Sopimus on keskeinen väline Suomen ja Kanadan kansalaisten välisten yhteyksien lisäämisessä.
Kanada ja Suomi ovat sitoutuneet nostamaan kahdenvälisiä suhteitaan entistä kunnianhimoisemmalle ja strategisemmalle tasolle. Molemmat maat toteuttavat aktiivisesti konkreettisia aloitteita strategisen kumppanuuden täytäntöönpanon tukemiseksi. Kanadalla ja Suomella on yhteinen visio, jonka pohjalta ne aikovat laajentaa kumppanuuden käsittämään tulevaisuudessa useampia erilaisia yhteistyötoimia.