5 Valtiosopimuksen päättyminen

Valtiosopimus voi päättyä sopimusmääräysten mukaisesti tai milloin tahansa kaikkien osapuolten suostumuksella. Jos valtiosopimus ei sisällä määräyksiä sen päättymisestä tai irtisanomisesta, sitä ei voida irtisanoa, ellei osoiteta, että tarkoituksena oli sallia sopimuksen irtisanominen, tai ellei irtisanomisoikeus johdu suoraan valtiosopimuksen luonteesta.¹¹⁴ Yleensä valtiosopimus sisältää kuitenkin nimenomaiset määräykset irtisanomisesta ja sitä koskevasta menettelystä. Sopimusneuvotteluissa tulisikin pääsääntöisesti pyrkiä siihen, että sopimukseen sisällytetään irtisanomista koskevat määräykset, ellei valtiosopimus ole luonteeltaan sellainen, että irtisanominen ei tule kysymykseen.

Valtiosopimuksen irtisanomisesta päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tasavallan presidentti perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla lukuun ottamatta VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettuja EU-sopimuksia, joiden irtisanomiseen liittyvistä kansallisista toimenpiteistä päättää tarvittaessa valtioneuvoston yleisistunto.

Perustuslain 94 §:n mukaan sopimuksen irtisanomiselle vaaditaan kuitenkin eduskunnan suostumus, jos kysymyksessä on sopimus, joka sisältää eduskunnan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä.¹¹⁵ Sopimuksen irtisanominen vaatii eduskunnan suostumusta myös niissä tapauksissa, joissa sopimuksen hyväksyminen aikaisemman valtiosäännön mukaan ei edellyttänyt eduskunnan suostumusta, mutta joka uuden perustuslain mukaan vaatisi eduskunnan suostumuksen.¹¹⁶ Eduskunnan suostumus tarvitaan myös silloin, jos uudella sopimuksella korvataan tai muutoin kuin irtisanomalla lakkautetaan eduskunnan toimivaltaan kuulunut aiempi sopimus.¹¹⁷ Näissä tapauksissa ponteen kirjataan vain korvaavan tai lakkauttavan sopimuksen hyväksyminen. Esitystä sopimuksen lakkauttamisesta ei kirjata ponteen, vaan tarve suostumukselle selostetaan hallituksen esityksessä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.¹¹⁸ Eduskunnan suostumus on tarpeen myös irtisanottaessa tai lakkauttaessa sopimusta, johon sitoutumisesta on päätetty eduskunnan myötävaikutuksella ainoastaan sen taloudellisten vaikutusten vuoksi.¹¹⁹

Jos sopimus on saatettu voimaan lailla, esitetään eduskunnalle samalla voimaansaattamislain kumoamista koskeva lakiehdotus. Laki, joka sisältää säännöksen voimaansaattamislain kumoamisesta tulee voimaan samana päivänä, kun sopimuksen irtisanominen tulee voimaan. Voimaansaattamislain kumoutuessa kumoutuu myös sen nojalla annettu voimaansaattamisasetus, eikä sitä sen vuoksi ole tarpeen erikseen kumota.

Jos sopimus on voimaansaatettu ainoastaan asetuksella, kumotaan asetus siten että kumoamisasetus tulee voimaan samana päivänä, kun sopimuksen irtisanominen tulee voimaan.

Irtisanomisen osalta on syytä huomata, että tapauksissa, joissa sopimus irtisanotaan sopimusmääräysten mukaisesti toisen osapuolen aloitteesta, eduskunnan suostumusta ei pyydetä sopimuksen irtisanomiselle, koska kyseessä on yksipuolinen toimi. Tällöin on kuitenkin laadittava hallituksen esitys irtisanotun sopimuksen mahdollisen voimaansaattamislain kumoamisesta.¹²⁰ Kyseinen hallituksen esitys tulisi mahdollisuuksien mukaan antaa eduskunnalle niin hyvissä ajoin, että eduskunnan hyväksyminen lain kumoamiselle saadaan ennen irtisanomisen voimaantuloa. Jos kyseessä on sopimus, jonka irtisanominen ei edellytetä eduskunnan suostumusta ja joka irtisanotaan toisen osapuolen aloitteesta, tasavallan presidentin tai VNOS 3 §:n 9 kohdan sopimuksissa valtioneuvoston yleisistunnon päätettäväksi ei esitellä sopimuksen irtisanomista, vaan pelkkä sopimuksen voimaansaattamisasetuksen kumoaminen (liite 3 malli 17 ja malli 18).¹²¹

Irtisanomisesta ilmoitetaan tallettajalle tai toiselle osapuolelle siten kuin valtiosopimuksessa edellytetään. Valtiosopimus voi edellyttää erityisen irtisanomiskirjan (instrument of denunciation/withdrawal) toimittamista tallettajalle (liite 6 malli 9). Irtisanomiskirjan allekirjoittaa ulkoministeri. Useimmiten irtisanomisesta voidaan ilmoittaa nootilla tai ulkoministerin allekirjoittamalla kirjeellä. Valtiosopimuksen irtisanomisesta on annettava tieto säädöskokoelman sopimussarjassa julkaistavalla asianomaisen ministeriön ilmoituksella (liite 4 malli 1). Ilmoitus pyritään julkaisemaan heti kun irtisanominen on tosiasiallisesti suoritettu, jolloin sopimuksen irtisanominen saatetaan yleiseen tietoon ennen kuin irtisanominen tulee voimaan. Vastaavasti, kun kyse on toisen osapuolen aloitteesta irtisanotusta sopimuksesta, ministeriön ilmoitus irtisanomisesta tulisi julkaista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun irtisanomisesta on saatu tosiasiallisesti tieto.

EU-sopimusten irtisanominen tai lakkauttaminen

EU:n perussopimuksissa ei ole määräyksiä EU-ulkosuhdesopimusten¹²² irtisanomisessa tai lakkauttamisessa noudatettavasta menettelystä.¹²³ Yleensä on lähdetty siitä, että sopimuksen irtisanomisessa tai lakkauttamisessa noudatetaan samaa menettelyä kuin noudatettaisiin sopimuksen hyväksymisessä.¹²⁴ Huomattakoon, että sopimuksen lakkauttamista koskevan unionin säädöksen oikeusperusta ei kuitenkaan välttämättä ole sama kuin se, jota on käytetty alkuperäisen sopimuksen hyväksymisessä. Unionin säädöksen oikeusperusta täytyy ratkaista ottamalla huomioon säädöksen päämäärä ja sisältö, ei lakkautettavan säädöksen oikeusperusta.¹²⁵

EU-sopimuksen irtisanominen tai lakkauttaminen on tarpeen saattaa eduskunnan käsiteltäväksi perustuslain 96 tai 97 §:n mukaisesti.

Viitteet

114. Wienin yleissopimuksen 42 artiklan 2 kappaleen mukaan valtiosopimuksen päättyminen tai irtisanominen voi tapahtua soveltamalla kyseessä olevan valtiosopimuksen tai Wienin yleissopimuksen määräyksiä. Edelleen Wienin yleissopimuksen 54 artiklan mukaan valtiosopimuksen päättyminen ja osapuolen luopuminen siitä voi tapahtua a) valtiosopimuksen määräysten mukaisesti tai b) milloin tahansa kaikkien osapuolten suostumuksella sen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu muiden sopimusvaltioiden kanssa.
115. Ks. PeVL 32/2006 vp. Ks. myös esimerkiksi HE 24/2003 vp eräiden kaupallis-taloudellisten sopimusten irtisanomisen hyväksymisestä ja laeiksi niiden eräiden määräysten hyväksymisestä annettujen lakien kumoamisesta.
116. Ks. esimerkiksi Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehty sopimus (HE 215/2010).
117. PeVL 18/2002 vp.
118. Ks. esimerkiksi Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehty sopimus (HE 215/2010 vp).
119. Ks. HE 7/2001 vp. 
120. Ks. esimerkiksi HE 10/2008 vp alkoholitavarain salakuljetuksen ehkäisemistä tarkoittavan sopimuksen irtisanomisen hyväksymisestä sekä laiksi Suomen ja Ruotsin välillä yhteisestä valvonnasta alkoholitavarain luvattoman maahantuonnin ehkäisemiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta. 
121. Perustuslain 95 §:n 1 momentin muutoksen (1112/2011) jälkeen valtioneuvoston asetuksella kumotaan myös tasavallan presidentin voimaansaattamisasetukset. Toimivaltaperusteena esittelylistassa käytetään ao. voimaansaattamislain asetuksenantovaltuutta.
122. Perussopimuksissa on kuitenkin määrätty menettelystä, jota sovelletaan jos jäsenvaltion eroaa unionista (SEU 50 artikla).
123. Komission 16.6.2006 antamassa EU:n ja USA:n välisen PNR-sopimuksen irtisanomista koskevassa tiedonannossa (KOM(2006) 335 lopullinen) komissio totesi, että koska EY:n perustamissopimus ei sisällä erityisiä säännöksiä sopimuksen irtisanomisesta, riittävää on, että molemmat toimielimet osoittavat irtisanomisilmoituksensa yhteisellä verbaalinootilla USA:n viranomaisille. Komissio viittasi SEY 233 artiklaan, jonka mukaan toimielimen, jonka säädös on julistettu mitättömäksi, on toteutettava yhteisön tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.
124. SEUT 218 artikla.
125. Ks. The External Relations of the European Communities, Macleod, Henry and Hyett, Clarendon Press Oxford, 1996, s. 119-120.