- 1 Yleistä valtiosopimuksista
- 2 Kansallinen toimivallanjako valtiosopimusasioissa
- 2.1 Ylimpien valtioelinten toimivalta perinteisissä valtiosopimusasioissa
- 2.2 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välinen toimivallanjako EU-sopimusasioissa
- 2.3 Ministeriöiden välinen toimivallanjako
- 2.4 Sopimuksentekovallan delegointi
- 2.5 Kansainväliset hallintosopimukset
- 2.6 Yhteisymmärryspöytäkirjat ja muut oikeudellisesti sitomattomat instrumentit
- 3 Valtiosopimuksen neuvotteleminen ja allekirjoittaminen
- 4 Sopimukseen sitoutuminen
- 5 Valtiosopimuksen päättyminen
- 6 Valtiosopimuksen voimaansaattaminen
- 7 Eduskunnan toimivalta
- 8 Sopimusasioiden esitteleminen
- 9 Valtiosopimusten julkaiseminen
- 10 Ahvenanmaan erityisasema
- 11 Pohjoismaiset sopimukset
- 12 Sopimusasiakirjojen julkisuus
- 13 Tiedottaminen
- 14 Valtiosopimusten rekisteröiminen ja julkaiseminen YK:n sopimussarjassa
- 15 Valtiosopimusten alkuperäiskappaleet
- 16 Valtion säädöstietopankki Finlex
- 17 Valtiosopimusten kansittaminen ja sinetöiminen
- Liitteet
- Muutokset valtiosopimusoppaaseen
8.3 Esittelyjen yhdistäminen
Edellä on todettu yleisesti ne valtiosopimusten tekemistä ja voimaansaattamista koskevat vaiheet, jotka vaativat esittelyä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Tätä monivaiheista menettelyä voidaan kuitenkin jossain määrin yksinkertaistaa yhdistämällä eräitä esittelytapahtumia.
Neuvotteluvaltuuskunnan asettaminen ja sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen voidaan yhdistää samaan esittelyyn, jos sopimusteksti on etukäteen viranomaisten välisissä keskusteluissa tai valmistelukokouksissa muotoiltu asiasisällöltään riittävän lopulliseen muotoon. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että neuvotteluvaltuuskunnan voi asettaa joko tasavallan presidentti, valtioneuvoston yleisistunto tai toimivaltainen ministeriö.200 Allekirjoitusvaltuuksien myöntämisestä päättää pääsääntöisesti tasavallan presidentti lukuun ottamatta VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettuja EU-sopimuksia, joiden osalta allekirjoituksesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Esittelyn yhdistäminen on suositeltavaa, kun tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto sekä asettaa neuvotteluvaltuuskunnan että myöntää allekirjoitusvaltuudet. Kun valtuuskunnan asettaa valtioneuvoston yleisistunto, mutta tasavallan presidentti myöntää allekirjoitusvaltuudet, yhdistetty esittely on mahdollista, mutta se edellyttää poikkeusjärjestelyitä listamenettelyyn. Tällöin on oltava yhteydessä valtioneuvoston istuntoyksikköön.201
Allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen ja sopimuksen hyväksyminen voidaan myös yhdistää samaan esittelyyn, jos sopimus ei vaadi eduskunnan suostumusta, sopimuksen teksti on lopullinen ja sen kansalliset vaikutukset selvitetty.