9.2 Valtiosopimusten julkaisemisen ajankohta

Eduskunnan hyväksymä laki valtiosopimuksen voimaansaattamisesta, ja mahdollinen muu laki, on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa viipymättä sen vahvistamisen jälkeen, riippumatta valtiosopimuksen voimaantuloajankohdasta (säädöskokoelmalain 13 § 1 momentti). Perustuslain 79 §:n mukaan laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Koska voimaansaattamislaki asiallisesti liittyy sitä koskevaan sopimukseen, lain on tarkoituksenmukaista tulla voimaan samanaikaisesti sopimuksen voimaantulon kanssa.

Lakia annettaessa ei useinkaan tiedetä sopimuksen voimaantuloajankohtaa, minkä vuoksi lain voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Samalla asetuksella saatetaan siten yleensä voimaan sekä sopimus että laki. Asetus julkaistaan säädöskokoelmassa ja sopimussarjassa ennen sopimuksen voimaantuloa.

Valtiosopimuksen teksti julkaistaan vain säädöskokoelman sopimussarjassa.²⁰⁶ Valtiosopimuksen teksti julkaistaan säädöskokoelmalain 14 §:n mukaan Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa viipymättä sen jälkeen, kun Suomi on saanut tiedon sopimuksen voimaantulon ajankohdasta. Samassa yhteydessä julkaistaan sopimussarjassa säädöskokoelmalain 8 §:n 2 momentin mukaan säädöskokoelmassa aikaisemmin julkaistu sopimuksen voimaansaattamislaki sekä sopimusta koskeva voimaansaattamisasetus, jolloin kaikki sopimusta koskevat säädökset ovat luettavissa yhtenä kokonaisuutena. Periaatteessa sopimus tulisi julkaista viimeistään sen voimaantulopäivänä yhdessä voimaansaattamissäädösten kanssa. Säännös on kuitenkin saanut sanamuotonsa siitä syystä, että joissakin tapauksissa tieto sopimuksen voimaantulosta saadaan vasta voimaantulon jälkeen. Kahdenvälinen sopimus tulee yleensä voimaan sen jälkeen, kun molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimus on valtionsisäisesti hyväksytty. Monenvälisen sopimuksen voimaantulosta ilmoittaa osapuolille sopimuksen tallettaja sen jälkeen, kun sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset on täytetty.

Voimaansaattamislaki on julkaistava myös sopimussarjassa siitä riippumatta, onko kyseessä blankettilaki, sekamuotoinen taikka asiasisältöinen voimaansaattamislaki. Sopimussarjassa säädösten julkaisujärjestys on yleensä seuraava: sopimuksen voimaansaattamislaki, voimaansaattamisasetus, sopimusteksti, muut mahdolliset säädökset (lait ennen asetuksia) sekä viimeisenä ilmoitukset. Muut mahdolliset säädökset suositellaan selvyyden vuoksi julkaistavaksi tässä yhteydessä sopimussarjassa, vaikka säädöskokoelmalaissa tätä ei suoranaisesti edellytetäkään.

Jos sopimusta sovelletaan väliaikaisesti, väliaikaista soveltamista koskeva asetus julkaistaan säädöskokoelmassa ja sopimussarjassa viimeistään silloin, kun sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkaa. Sopimussarjassa julkaistaan tällöin myös valtiosopimuksen teksti. Kun lopullinen voimaansaattamisasetus annetaan, kumotaan sillä samalla väliaikaista soveltamista koskeva asetus. Sopimusta ei ole tarpeen julkaista uudestaan, vaan voimaansaattamisasetuksen yhteydessä ilmoitetaan väliaikaista soveltamista koskevan asetuksen sopimussarjanumero.²⁰⁷

EU-sopimusten julkaiseminen

EU:n toimivaltaan kuuluvat sopimukset sekä YUTP:n alalla tehdyt sopimukset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Myös sekasopimukset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, mutta ne on myös julkaistava sopimussarjassa, kuten myös VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetut sopimukset.

Viitteet

203. Suositeltavaa on, että kahdenvälisissä sopimuksissa sopimustekstin lopussa tai allekirjoituskohdassa julkaistaisiin myös sopimuksen allekirjoittajien nimet ja asema.
204. Voimaansaattamisasetuksen alalaitaan lisätään ilmoitus, jossa todetaan, että ”Sopimusteksti on julkaistu Suo­ men säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa x”, ks. esim. sähköinen säädöskokoelma SopS 99/2014.