9 Valtiosopimusten julkaiseminen

9.1 Yleistä

Perustuslain 95 §:n 3 momentin mukaan yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.

Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000, jäljempänä ”säädöskokoelmalaki”) mukaan valtiosopimuksia koskevat säädökset julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa (2 §). Näitä säädöksiä ovat valtiosopimusten voimaansaattamislait ja -asetukset sekä mahdolliset asiasisältöistä täytäntöönpanoa ja väliaikaista soveltamista koskevat säädökset. Sen sijaan sopimustekstiä ei julkaista säädöskokoelmassa.

Säädöskokoelman erillisessä sopimussarjassa julkaistaan valtiosopimusten voimaansaattamislait ja -asetukset, sopimustekstit sekä Suomen tekemät varaumat, selitykset ja ilmoitukset.²⁰² Lisäksi sopimussarjassa julkaistaan tiedot valtiosopimusten irtisanomisesta ja niiden soveltamisen keskeyttämistä koskevista päätöksistä (säädöskokoelmalain 8 §). Myös mahdolliset asiasisältöistä täytäntöönpanoa ja väliaikaista soveltamista koskevat säädökset suositellaan selvyyden vuoksi julkaistavaksi voimaansaattamissäädösten yhteydessä sopimussarjassa, vaikka säädöskokoelmalaissa tätä ei suoranaisesti edellytetäkään. Sopimussarjassa julkaistaan lisäksi varauman supistamista tai peruuttamista koskeva ilmoitus.

Säädöskokoelmalain 10 §:n mukaan valtioneuvosto tai ministeriö voi myös erikseen päättää Suomen kansainvälisiä suhteita koskevan merkitykseltään yleisen ilmoituksen tai yleisön kannalta merkittävän viranomaisten välisen kansainvälisen sopimuksen julkaisemisesta sopimussarjassa. Tämän mukaisesti valtioneuvosto tai ministeriö voi päättää julkaista sopimussarjassa tiedon kansainvälisen hallintosopimuksen²⁰³ tai yhteisymmärryspöytäkirjan²⁰⁴ voimaantulosta. Ilmoitukseen sisällytetään kansainvälisen hallintosopimuksen tai yhteisymmärryspöytäkirjan nimi ja osapuolet sekä asiakirjan tekoaika ja -paikka. Ilmoituksen liitteenä on mahdollista julkaista myös kansainvälisen hallintosopimuksen tai yhteisymmärryspöytäkirjan teksti.²⁰⁵

Viitteet

• Koska varaumat, selitykset ja ilmoitukset ilmoitetaan yleensä sopimuksen todistusvoimaisella kielellä, ilmoituksen liitteenä tulee julkaista varauman, selityksen tai ilmoituksen teksti sekä kotimaisilla kielillä että sopimuksen todistusvoimaisella kielellä. Tämä koskee myös tapauksia, jossa annettua varaumaa supistetaan.
• Ks. jakso 2.5.
• Ks. jakso 2.6.
• Koska kansainvälisiä hallintosopimuksia ja yhteisymmärryspöytäkirjoja on paljon ja vain osa niistä on yleisesti merkittäviä, tarkoitus on ollut rajata asiakirjan tekstin julkaiseminen sopimussarjassa vain yleisön tiedonsaannin kannalta merkittäviin asiakirjoihin. Säädöskokoelmalain perusteluiden (HE 219/2010 vp, 10 §) mukaan yleisesti merkittävänä ei ole pidetty sopimusta, joka sisältää vain tietoja asianomaisten viranomaisten väliseen tavanomaiseen yhteistyöhön liittyvistä teknisistä tai muutoin asialliselta merkitykseltään vähäisistä kysymyksistä. Jos teksti päätetään julkaista, se on julkaistava säädöskokoelmalain 11 §:n 1 momentin mukaisesti suomeksi ja ruotsiksi.

9.2 Valtiosopimusten julkaisemisen ajankohta

Eduskunnan hyväksymä laki valtiosopimuksen voimaansaattamisesta, ja mahdollinen muu laki, on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa viipymättä sen vahvistamisen jälkeen, riippumatta valtiosopimuksen voimaantuloajankohdasta (säädöskokoelmalain 13 § 1 momentti). Perustuslain 79 §:n mukaan laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Koska voimaansaattamislaki asiallisesti liittyy sitä koskevaan sopimukseen, lain on tarkoituksenmukaista tulla voimaan samanaikaisesti sopimuksen voimaantulon kanssa.

Lakia annettaessa ei useinkaan tiedetä sopimuksen voimaantuloajankohtaa, minkä vuoksi lain voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Samalla asetuksella saatetaan siten yleensä voimaan sekä sopimus että laki. Asetus julkaistaan säädöskokoelmassa ja sopimussarjassa ennen sopimuksen voimaantuloa.

Valtiosopimuksen teksti julkaistaan vain säädöskokoelman sopimussarjassa.²⁰⁶ Valtiosopimuksen teksti julkaistaan säädöskokoelmalain 14 §:n mukaan Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa viipymättä sen jälkeen, kun Suomi on saanut tiedon sopimuksen voimaantulon ajankohdasta. Samassa yhteydessä julkaistaan sopimussarjassa säädöskokoelmalain 8 §:n 2 momentin mukaan säädöskokoelmassa aikaisemmin julkaistu sopimuksen voimaansaattamislaki sekä sopimusta koskeva voimaansaattamisasetus, jolloin kaikki sopimusta koskevat säädökset ovat luettavissa yhtenä kokonaisuutena. Periaatteessa sopimus tulisi julkaista viimeistään sen voimaantulopäivänä yhdessä voimaansaattamissäädösten kanssa. Säännös on kuitenkin saanut sanamuotonsa siitä syystä, että joissakin tapauksissa tieto sopimuksen voimaantulosta saadaan vasta voimaantulon jälkeen. Kahdenvälinen sopimus tulee yleensä voimaan sen jälkeen, kun molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimus on valtionsisäisesti hyväksytty. Monenvälisen sopimuksen voimaantulosta ilmoittaa osapuolille sopimuksen tallettaja sen jälkeen, kun sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset on täytetty.

Voimaansaattamislaki on julkaistava myös sopimussarjassa siitä riippumatta, onko kyseessä blankettilaki, sekamuotoinen taikka asiasisältöinen voimaansaattamislaki. Sopimussarjassa säädösten julkaisujärjestys on yleensä seuraava: sopimuksen voimaansaattamislaki, voimaansaattamisasetus, sopimusteksti, muut mahdolliset säädökset (lait ennen asetuksia) sekä viimeisenä ilmoitukset. Muut mahdolliset säädökset suositellaan selvyyden vuoksi julkaistavaksi tässä yhteydessä sopimussarjassa, vaikka säädöskokoelmalaissa tätä ei suoranaisesti edellytetäkään.

Jos sopimusta sovelletaan väliaikaisesti, väliaikaista soveltamista koskeva asetus julkaistaan säädöskokoelmassa ja sopimussarjassa viimeistään silloin, kun sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkaa. Sopimussarjassa julkaistaan tällöin myös valtiosopimuksen teksti. Kun lopullinen voimaansaattamisasetus annetaan, kumotaan sillä samalla väliaikaista soveltamista koskeva asetus. Sopimusta ei ole tarpeen julkaista uudestaan, vaan voimaansaattamisasetuksen yhteydessä ilmoitetaan väliaikaista soveltamista koskevan asetuksen sopimussarjanumero.²⁰⁷

EU-sopimusten julkaiseminen

EU:n toimivaltaan kuuluvat sopimukset sekä YUTP:n alalla tehdyt sopimukset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Myös sekasopimukset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, mutta ne on myös julkaistava sopimussarjassa, kuten myös VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetut sopimukset.

Viitteet

203. Suositeltavaa on, että kahdenvälisissä sopimuksissa sopimustekstin lopussa tai allekirjoituskohdassa julkaistaisiin myös sopimuksen allekirjoittajien nimet ja asema.
204. Voimaansaattamisasetuksen alalaitaan lisätään ilmoitus, jossa todetaan, että ”Sopimusteksti on julkaistu Suo­ men säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa x”, ks. esim. sähköinen säädöskokoelma SopS 99/2014.

9.3 Julkaisemiskieli

Valtiosopimukset julkaistaan säädöskokoelmalain 11 §:n mukaan pääsääntöisesti suomen ja ruotsin kielellä.²⁰⁸ Jos nämä kansalliskielet eivät ole sopimuksen todistusvoimaisia kieliä, sopimus julkaistaan lisäksi ainakin yhdellä todistusvoimaisella kielellä. Käytännössä tämä merkitsee, että monenvälinen sopimus julkaistaan kotimaisten kielten lisäksi myös englanninkielisenä. Joidenkin yleissopimusten osalta saattaa olla tarpeen julkaista sopimus myös esimerkiksi ranskan kielellä, jolloin tapana on, että sopimussarjan suomenkielisessä laitoksessa rinnakkaisteksteinä ovat suomen ja englanninkieliset tekstit ja sopimussarjan ruotsinkielisessä laitoksessa ruotsin ja ranskan kielet. On myös tapauksia, joissa näiden kielten sijasta tulee käyttää muuta todistusvoimaista kieltä.

Valtiosopimuksen tulkinnan on aina perustuttava todistusvoimaiseen sopimustekstiin. Jos suomi tai ruotsi ei ole sopimuksen todistusvoimaisia kieliä, kotimaisille kielille tehdyt käännökset ovat vain tulkinnan apuvälineitä.

Kahdenvälisten sopimusten osalta ainakin suomen kieli on pääsääntöisesti todistusvoimainen kieli, jolloin sopimusta ei yleensä julkaista toisen osapuolen kielellä.²⁰⁹ Joissakin sopimuksissa on kuitenkin käytetty myös sellaista menettelyä, että ainoana todistusvoimaisena tai ratkaisevana kielenä on esimerkiksi englannin kieli, jolloin sekin on julkaistava.

Pohjoismaiden välillä tehtävät sopimukset laaditaan ja allekirjoitetaan yleensä kaikilla pohjoismaisilla kielillä, jotka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Nämä sopimukset julkaistaan sopimussarjassa ainoastaan suomen ja ruotsin kielillä.

Ne EU-sopimukset, joissa todistusvoimaisena kielenä on suomi ja ruotsi, julkaistaan säädöskokoelman sopimussarjassa suomeksi ja ruotsiksi. Silloin, kun suomi ja ruotsi eivät ole EU-sopimuksen todistusvoimaisia kieliä, julkaistaan sopimus sopimussarjassa suomen ja ruotsin lisäksi ainakin yhdellä todistusvoimaisella kielellä, joka on yleensä englanti. Muut EU-sopimusten kielitoisinnot ovat nähtävissä Euroopan unionin virallisessa lehdessä ("EUVL").

Viitteet

1. Saamelaisia koskevat valtiosopimukset ja säädökset julkaistaan myös saamenkielisinä käännöksinä (saamen kielilain (1086/2003) 9 §).
2. Suomen ja Venäjän välillä tehdyt valtiosopimukset on kuitenkin yleensä julkaistu suomi–venäjä- ja ruotsi–venäjä-rinnakkaisteksteinä.

9.4 Sopimuksen julkaisematta jättäminen

Valtiosopimus voidaan säädöskokoelmalain 9 §:n mukaan tietyin edellytyksin valtioneuvoston tai toimivaltaisen ministeriön päätöksellä jättää julkaisematta sopimussarjassa. Käytännöksi on muodostunut, että päätöksen tekee asianomainen ministeriö. Edellytyksenä on, että sopimus ei vaadi eduskunnan hyväksymistä ja että sopimuksen määräykset ovat yleiseltä merkitykseltään vähäisiä tai että sopimusmääräysten voimaansaattamisek­ si Suomessa ei ole tarpeen antaa erillistä säädöstä.²¹⁰ Valtiosopimuksen yleisen merkityksen vähäisyyttä tulkittaessa on 9 §:ää arvioitava suppeasti sekä sopimuksen sisältämien velvoitteiden laadun että sopimuksen luonteen teknisyyden kannalta.²¹¹ Julkaisematta jättämisen edellytyksenä on myös erityinen syy, jollaisena voidaan pitää esimerkiksi sopimusmääräyksen tavanomaisesta poikkeavaa teknistä yksityiskohtaisuutta tai tällaisten määräysten poikkeuksellisen suurta määrää. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että sopimusmääräykset selvästi koskevat vain tietyn viranomaisen toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Jos sopimusta ei edellä sanotun mukaisesti julkaista sopimussarjassa, ministeriön on pidettävä valtiosopimus yleisessä tietoverkossa yleisön saatavilla. Sopimussarjassa julkaistaan tällöin säädöskokoelmalain 9 §:n 2 momentin mukaan ilmoitus valtiosopimuksen julkaisemisesta yleisessä tietoverkossa.²¹² Ilmoituksessa tietoverkon tunnistetiedot yksilöidään. Ilmoituksessa julkaistaan myös tieto siitä viranomaisesta, jolta on saatavissa jäljennös sopimuksesta ja joka antaa sopimuksesta tietoja suomeksi ja ruotsiksi. Säännöksen sanamuodosta huolimatta siinä tarkoitettu ilmoitus on tapana julkaista sopimuksen voimaansaattamisasetuksen yhteydessä.²¹³ Voimaansaattamisasetusta koskevassa esittelymuistiossa mainitaan julkaisematta jättämisestä ja sen perusteesta. Jos kyse on sopimuksesta, joka ei vaadi erillistä voimaansaattamissäädöstä, myös sen voimaantulosta annetaan valtioneuvoston tai toimivaltaisen ministeriön ilmoitus. Kansainvälisten hallintosopimusten sekä yhteisymmärryspöytäkirjojen julkaisemisesta on selostettu edellä.²¹⁴

Jos EU-sopimusta ei ole ollut tarpeen erikseen kansallisesti hyväksyä ja saattaa voimaan, ei myöskään sopimustekstiä yleensä julkaista säädöskokoelman sopimussarjassa.²¹⁵

Viitteet

1. Sekasopimuksiin sisältyviä unionin toimivaltaan kuuluvia liitteitä on voitu jättää julkaisematta sillä perusteella, että niiden voimaansaattamiseksi ei ole tarpeen antaa kansallista säädöstä (ks. HE 9/2011 vp).
2. PeVM 1/2000 vp.
3. Säädöskokoelmalain 9 §:n perustelujen mukaan julkaiseminen voisi tapahtua esimerkiksi ministeriön määräyskokoelmassa, ministeriön ulkoisilla verkkosivuilla tai sopimuksen tallettajan ulkoisilla verkkosivuilla. Sopimusteksti julkaistaan tällöin suomeksi ja ruotsiksi taikka näiden sijasta todistusvoimaisella kielellä. Jos julkaiseminen tapahtuu määräyskokoelmassa, itse määräys on kuitenkin aina julkaistava suomeksi ja ruotsiksi.
4. Tämä toteutetaan siten, että asetuksen alalaitaan lisätään 9 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot suluissa ja kursiivilla kirjoitettuna seuraavasti: Sopimus on saatavilla yleisessä tietoverkossa [www.xxx.fi] sekä [xxx]ministeriös­ sä, joka antaa siitä myös tietoja suomeksi ja ruotsiksi / Överenskommelsen är tillgänglig i ett allmänt datanät [www.xxx.fi] samt hos [xxx]ministeriet som även lämnar uppgifter om den på finska och svenska.
5. Ks. jaksot 2.5 ja 2.6.
6. Tällöin voidaan tarvittaessa julkaista ministeriön ilmoitus sopimuksen voimaantulosta. Jos sopimustekstiä ei julkaista EU:n virallisessa lehdessä, voidaan sopimusteksti julkaista suomeksi ja ruotsiksi ilmoituksen yhteydessä, jotta sopimusteksti olisi saatavilla.