8 Sopimusasioiden esitteleminen

8.1 Yleistä

Kuten edellä on todettu, valtiosopimusten tekemistä ja voimaansaattamista koskevat keskeiset vaiheet vaativat tasavallan presidentin tai valtioneuvoston muodollista päätöstä.

Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston yleisistunnon ratkaisuehdotuksesta sopimusta koskevan neuvotteluvaltuuskunnan asettamisesta silloin, kun neuvottelujen kohteena on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävä tai muutoin tärkeä sopimus. Muussa tapauksessa neuvotteluvaltuuskunnan asettaminen kuuluu valtioneuvoston yleisistunnolle tai asianomaiselle ministeriölle.¹⁸⁶ Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston yleisistunnon ratkaisuehdotuksesta myös sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntämisestä¹⁸⁷ sekä sopimuksen hyväksymisestä, ratifioimisesta taikka siihen liittymisestä, lukuun ottamatta VNOS 3 §:n 9 kohdassa (ks. jakso 1.5 ja 2.2) tarkoitettuja EU-sopimuksia, joissa päätöksen tekee valtioneuvoston yleisistunto.¹⁸⁸ Edellä oleva koskee myös mahdollisesta varaumasta tai selityksestä sekä sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta päättämisestä.¹⁸⁹

Valtioneuvoston yleisistunto päättää sopimuksen hyväksymistä koskevan hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle.¹⁹⁰ Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston yleisistunnon ratkaisuehdotuksesta sopimuksen lopullisesta hyväksymisestä eduskunnan vastauksen johdosta, ellei kyse ole VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetuista EU-sopimuksista, jolloin hyväksymisestä päättää valtioneuvoston yleisistunto. Huomattakoon, että tasavallan presidentti päättää aina myös sopimuksen voimaansaattamislain vahvistamisesta.¹⁹¹

Sopimusta koskevan voimaansaattamisasetuksen antamisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto.¹⁹²

Sopimuksen mahdollisesta väliaikaisesta soveltamisesta päättää tasavallan presidentti (paitsi VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettujen EU-sopimusten osalta, jolloin päätöksen tekee valtioneuvoston yleisistunto). Asetuksen sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta antaa valtioneuvosto.¹⁹³

Valtiosopimusta koskevat asiat esitellään siitä ministeriöstä, jonka toimialaan sopimus pääosaltaan kuuluu.¹⁹⁴ Usein valtiosopimuksen hyväksyminen edellyttää myös asiasisältöisiä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Näissä tapauksissa on tarkoituksenmukaista, että sekä valtiosopimusta että kansallista lainmuutosta käsitellään samassa hallituksen esityksessä, jonka esittelee yleensä se ministeriö, jonka toimialaan sopimus pääosaltaan kuuluu. Muilta ministeriöiltä hankitaan virallinen lupa saada esitellä myös kyseisen ministeriön toimivaltaan kuuluva lakiehdotus (esittelylupa).

Toisaalta on myös tapauksia, joissa valtiosopimuksen hyväksyminen ja voimaansaattaminen muodostavat vain osan tietystä laajemmasta lainsäädäntöhankkeesta, jolloin on luonnollista, että asia kokonaisuudessaan esitellään koko lainsäädäntöhankkeesta vastaavasta ministeriöstä. Koska muodollinen toimivalta valtiosopimuksen ja kansallisen lainsäädännön sisällön osalta myös näissä tapauksissa voi olla eri ministeriöillä, on tarpeen, että esitteleväksi ministeriöksi sovittu ministeriö pyytää toiselta ministeriöltä esittelyluvan.

Yleiset ohjeet esittelystä sisältyvät valtioneuvoston kanslian julkaisemaan Valtioneuvoston esittelijän käsikirjaan. Esittelijän käsikirjaan ei kuitenkaan sisälly valtiosopimusasioita koskevia esittelylistamalleja, minkä vuoksi näitä koskevat mallit on otettu tämän oppaan liitteiksi. EU-sopimuksia koskevat listamallit on myös sisällytetty tämän oppaan liitteisiin.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa käsiteltäviä asioita käsitellään tarkemmin valtioneuvoston määräyksissä asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.¹⁹⁵ 

Viitteet

• Ks. jakso 3.2 ja 3.3.
• Ks. jakso 3.4 ja 3.5.
• Jakso 4.
• Jakso 4.3.
• Perustuslain 1.3.2012 voimaantulleiden muutosten myötä perustuslain 39 § muuttui siten, että valtioneuvosto antaa hallituksen esitykset eduskunnalle.
• Jakso 6.
• Jakso 6.
• Jakso 3.7 ja 3.8.
• Jakso 2.3.
• Ajantasaiset määräykset löytyvät valtiovarainministeriön Internet-sivuilta.

8.2 Esittelylistojen laatiminen

Tasavallan presidentin päättäessä valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta valtiosopimusta koskevista toimenpiteistä, toimivaltaperusteena käytetään lähtökohtaisesti perustuslain 93 §:n 1 momenttia. Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksenteossa toimivaltaperusteena käytetään perustuslain 93 §:n 2 momenttia ja asianomaista valtioneuvoston ohjesäännön (VNOS) kohtaa.

Esittelylistojen laatimisessa tulee sen lisäksi, mitä Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa sanotaan, ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat:

Valtiosopimusten esittelylistoihin on tapana liittää muistio kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta esittelyjä, jotka koskevat hallituksen esitystä, eduskunnan vastausta tai eduskunnan kirjelmää.¹⁹⁶ Sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntämistä koskevassa esittelymuistiossa on selvitettävä, sisältyykö sopimukseen lainsäädännön alaan kuuluvia tai muutoin eduskunnan hyväksymistä vaativia määräyksiä. Allekirjoitusvaltuuksia koskevaan esittelylistaan on liitettävä sopimuksen suomenkielinen toisinto tai jos suomi ei ole sopimuksen todistusvoimainen kieli, sopimuksen käännös suomen kielellä. Jos ruotsinkielinen sopimusteksti on saatavilla, myös se voidaan ottaa esittelylistan liitteeksi. Jos sopimustekstiä ei ole tarkoitus julkaista, on tästä mainittava muistiossa sekä myös perustelut sopimustekstien julkaisematta jättämiselle.

Eduskunnan vastausta koskevan esittelylistan päätösesitykseen sisältyy sekä valtiosopimukseen sitoutuminen (sopimuksen hyväksyminen, ratifioiminen tai siihen liittyminen) että voimaansaattamislain¹⁹⁷ ja asiaan mahdollisesti liittyvien muiden lakien vahvistaminen.¹⁹⁸ Eduskunnan vastauksia koskevissa esittelylistoissa toimivaltaperusteena käytetään perustuslain 77 §:ää (lain vahvistaminen) silloin, kun eduskunnan vastaukseen sisältyy yksi tai useampi laki. Lisäksi listaan on merkittävä päätöksentekijää osoittava toimivaltaperuste, joka on tavanomaisissa kansainvälisissä sopimuksissa perustuslain 93 § 1 mom. (tasavallan presidentti). Jos taas kyse on VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta, toimivaltaperusteena käytetään perustuslain 93 § 2 mom. sekä VNOS 3 § 9 kohtaa (valtioneuvoston yleisistunto). Päätösesitykseen on sisällytettävä myös mahdolliset varaumat, selitykset ja mahdollinen sopimuksen väliaikainen soveltaminen.

Jos valtiosopimus saatetaan voimaan lailla ja asetuksella, voimaansaattamisasetusten osalta toimivaltaperuste on kyseinen voimaansaattamislaki ja VNOS 3 §:n 3 kohta. Jos sopimus saatetaan voimaan vain asetuksentasoisesti, toimivaltaperusteena käytetään perustuslain 80 §:ää ja 95 §:n 1 momenttia sekä VNOS 3 §:n 3 kohtaa (liite 14 listamalli 11). Tämä koskee myös valtiosopimusta, jonka hyväksyminen kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan.

Kansainvälisiä sopimuksia koskevien esittelylistojen mallit ovat liitteessä 14: ”Valtiosopimusten esittelylistamallit (ml. sekasopimukset)” ja ”VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettujen EU-sopimusten esittelylistamallit”.¹⁹⁹ 

Viitteet

195. Poikkeuksen tästä muodostavat sellaiset sopimukset, jotka eduskunta on hyväksynyt, mutta joihin sitoutumisen yhteydessä Suomen on tarkoitus antaa sellainen selitys tai ilmoitus taikka jättää varauma, joka ei ole edellyttänyt eduskunnan suostumusta. Tällaisesta selityksestä, ilmoituksesta tai varaumasta päättää tasavallan presidentti päättäessään sitoutumisesta sopimukseen. Esittelyasiakirjoihin on näissä tapauksissa liitettävä muistio, jossa tehdään selkoa selityksen, ilmoituksen tai varauman sisällöstä.
196. Eduskunnan vastauksesta irrotetaan ainoastaan laki ja siihen lisätään lain antamispäivämäärät sekä allekirjoittajat.
197. Jos sopimukselle on hankittu eduskunnan suostumus vain budjettisyistä, eduskunnan vastaukseen ei sisälly voimaansaattamislakia. Tällöin tasavallan presidentille tai valtioneuvostolle, kun kyse on VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetuista EU-sopimuksista, esitetään vain sopimukseen sitoutumista. Esittelylistaan liitetään koko eduskunnan vastaus suomeksi ja ruotsiksi.
198. Oppaan liitteissä on erikseen esittelylistamalli niille EU-sopimusasioille, joiden listamalli poikkeaa tavanomaisten valtiosopimusten esittelylistamalleista. Esim. hallituksen esityksissä ja voimaansaattamisasetuksessa listamalli on molemmissa ryhmissä sama.

8.3 Esittelyjen yhdistäminen

Edellä on todettu yleisesti ne valtiosopimusten tekemistä ja voimaansaattamista koskevat vaiheet, jotka vaativat esittelyä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Tätä monivaiheista menettelyä voidaan kuitenkin jossain määrin yksinkertaistaa yhdistämällä eräitä esittelytapahtumia.

Neuvotteluvaltuuskunnan asettaminen ja sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen voidaan yhdistää samaan esittelyyn, jos sopimusteksti on etukäteen viranomaisten välisissä keskusteluissa tai valmistelukokouksissa muotoiltu asiasisällöltään riittävän lopulliseen muotoon. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että neuvotteluvaltuuskunnan voi asettaa joko tasavallan presidentti, valtioneuvoston yleisistunto tai toimivaltainen ministeriö.²⁰⁰ Allekirjoitusvaltuuksien myöntämisestä päättää pääsääntöisesti tasavallan presidentti lukuun ottamatta VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettuja EU-sopimuksia, joiden osalta allekirjoituksesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Esittelyn yhdistäminen on suositeltavaa, kun tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto sekä asettaa neuvotteluvaltuuskunnan että myöntää allekirjoitusvaltuudet. Kun valtuuskunnan asettaa valtioneuvoston yleisistunto, mutta tasavallan presidentti myöntää allekirjoitusvaltuudet, yhdistetty esittely on mahdollista, mutta se edellyttää poikkeusjärjestelyitä listamenettelyyn. Tällöin on oltava yhteydessä valtioneuvoston istuntoyksikköön.²⁰¹

Allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen ja sopimuksen hyväksyminen voidaan myös yhdistää samaan esittelyyn, jos sopimus ei vaadi eduskunnan suostumusta, sopimuksen teksti on lopullinen ja sen kansalliset vaikutukset selvitetty.

Viitteet

• Ks. jakso 3.2
• liite 14 listamallit 3 TP ja 3 VN sisältävät mallit yhdistetystä esittelystä, jossa valtuuskunnan asettaa valtioneuvoston yleisistunto ja allekirjoitusvaltuuksista päättää tasavallan presidentti.