- 1 Yleistä valtiosopimuksista
- 2 Kansallinen toimivallanjako valtiosopimusasioissa
- 2.1 Ylimpien valtioelinten toimivalta perinteisissä valtiosopimusasioissa
- 2.2 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välinen toimivallanjako EU-sopimusasioissa
- 2.3 Ministeriöiden välinen toimivallanjako
- 2.4 Sopimuksentekovallan delegointi
- 2.5 Kansainväliset hallintosopimukset
- 2.6 Yhteisymmärryspöytäkirjat ja muut oikeudellisesti sitomattomat instrumentit
- 3 Valtiosopimuksen neuvotteleminen ja allekirjoittaminen
- 4 Sopimukseen sitoutuminen
- 5 Valtiosopimuksen päättyminen
- 6 Valtiosopimuksen voimaansaattaminen
- 7 Eduskunnan toimivalta
- 8 Sopimusasioiden esitteleminen
- 9 Valtiosopimusten julkaiseminen
- 10 Ahvenanmaan erityisasema
- 11 Pohjoismaiset sopimukset
- 12 Sopimusasiakirjojen julkisuus
- 13 Tiedottaminen
- 14 Valtiosopimusten rekisteröiminen ja julkaiseminen YK:n sopimussarjassa
- 15 Valtiosopimusten alkuperäiskappaleet
- 16 Valtion säädöstietopankki Finlex
- 17 Valtiosopimusten kansittaminen ja sinetöiminen
- Liitteet
- Muutokset valtiosopimusoppaaseen
6.5 Voimaansaattamisasetuksen sisältö
Voimaansaattamisasetuksen johtolauseessa viitataan voimaansaattamislain siihen lainkohtaan, jossa asetuksenantovaltuus on. Poikkeuksen tästä muodostaa voimaansaattamisasetus, jolla saatetaan voimaan pelkästään asetuksentasoisia määräyksiä sisältävä sopimus, jolloin toimivalta johdetaan suoraan perustuslain 80 ja 95 §:stä.
Voimaansaattamisasetuksen ensimmäisen pykälän ensimmäisessä momentissa yksilöidään voimaansaatettava sopimus (mainitsemalla sen täydellinen nimike, tekopaikka ja -aika) ja säädetään sopimuksen voimaantulopäivästä. Kahdenvälisissä sopimuksissa osapuolet mainitaan ennen sopimuksen tekopaikkaa ja -aikaa. Voimaansaattamisasetuksen ensimmäisen pykälän toisessa momentissa mainitaan sopimuksen kansallisen sitoutumisen päätöksentekovaiheet ja sitoutumisilmoituksen toimitusajankohta.138
Jos kyse on lailla voimaansaatettavasta sopimuksesta, voimaansaattamisasetuksen toisessa pykälässä säädetään sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Kolmannen pykälän ensimmäisessä momentissa säädetään sopimuksen voimaansaattamislain voimaantuloajankohdasta ja sen toisessa momentissa todetaan mahdollinen Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen. Neljännessä pykälässä säädetään asetuksen voimaantulosta.
Jos sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, asetuksen toisessa pykälässä säädetään, että sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. Tällöin asetuksen kolmannen pykälän ensimmäisessä momentissa puolestaan säädetään asetuksen voimaantuloajankohdasta ja toisessa momentissa todetaan mahdollinen Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen.
Erilaisten voimaansaattamisasetusten mallit ovat oppaan liitteenä (liite 3 malli 8, malli 9, malli 10, malli 11, malli 12, malli 13, malli 15 ja malli 16).
Voimaansaattamisasetuksen yhteydessä julkaistaan pääsääntöisesti sopimusteksti. Sopimussarjassa julkaistuun sopimustekstiin viitattaessa säädöstekstissä tulisi käyttää viittausta, joka sisältää sekä viittauksen lain että asetuksen sopimussarjanumeroihin, jos sopimus on voimaansaatettu lailla ja asetuksella.139 Viitatessa pelkkään säädökseen, eli voimaansaattamislakiin tai -asetukseen, käytetään säädöskokoelman numeroa.
Sopimuksen voimaansaattamisasetukseen on sisällytettävä säännös myös Suomen sopimukseen mahdollisesti tekemästä varaumasta, ilmoituksesta tai selityksestä, jonka tasavallan presidentti tai VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettujen EU-sopimusten ollessa kyseessä valtioneuvoston yleisistunto on hyväksynyt (liite 3 malli 13). Sopimussarjassa julkaistaan myös toimivaltaisen ministeriön ilmoitus, josta käy ilmi varauman, selityksen tai ilmoituksen teksti sen alkuperäiskielellä.
Jos varaumaa myöhemmin supistetaan taikka se peruutetaan, voimaansaattamisasetusta on muutettava.140 Muutettu asetus tulee voimaan samaan aikaan, kun varauman supistus tai peruutus tulee voimaan. Varauman peruuttamisesta tai supistamisesta julkaistaan myös ministeriön ilmoitus säädöskokoelman sopimussarjassa.141
Asetus sopimuksen voimaansaattamisesta esitellään valtioneuvoston yleisistunnolle sen jälkeen, kun molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet valtionsisäisten hyväksymismenettelyjensä loppuun saattamisesta tai monenvälisen sopimuksen tallettajalta on saatu tieto sopimuksen kansainvälisen voimaantulon ajankohdasta. Asiaa hoitavan virkamiehen on säännönmukaisesti seurattava sopimuksen voimaantulolle asetettujen edellytysten täyttymistä.142
Voimaansaattamisasetus esitellään edellä selostetulla tavalla valtioneuvostolle ennen sopimuksen voimaantuloa. Poikkeuksellisesti voimaansaattamisasetus voidaan antaa sopimuksen tultua voimaan. Näin joudutaan menettelemään esimerkiksi silloin, kun tallettajan ilmoitus sopimuksen voimaantulosta saapuu niin myöhään, että sopimus on tullut Suomen osalta jo kansainvälisesti voimaan. Tällöin asetuksessa todetaan, että sopimus ”on voimassa xx päivästä kk kuuta vvvv niin kuin siitä on sovittu”.143
Viitteet
- Momentissa luetellaan mahdollinen eduskunnan hyväksyminen, tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon päätös sopimuksen hyväksymisestä, ratifioimisesta tai siihen liittymisestä, sitoutumiskirjan tallettamisajankohta taikka sopimuksen voimaantuloa koskeva noottienvaihdon tekemispäivä.
- Esim. seuraavasti: ”SopS 16 ja 17/2009”.
- Ks. esim. tasavallan presidentin asetus valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen muuttamisesta (346/2001).
- Ks. esim. Ulkoministeriön ilmoitus valtiosopimusoikeutta koskevaan Wienin yleissopimukseen tehdyn selityksen peruuttamisesta (Sops 32/2001).
- Useat monenvälisten sopimusten tallettajat (esim. YK) ovat luopuneet paperisista talletustietoja koskevista ilmoituksista ja kirjaavat tiedot pelkästään sähköisessä muodossa verkkosivuilleen, josta esittelystä vastaavan virkamiehen on voimaantuloa seurattava.
- Voimaansaattamisasetus ei kuitenkaan voi tulla esittelypäivänä voimaan. Voimaantuloajankohdaksi suositellaan aikaisintaan toista arkipäivää esittelypäivästä.