8.2 Esittelylistojen laatiminen

Tasavallan presidentin päättäessä valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta valtiosopimusta koskevista toimenpiteistä, toimivaltaperusteena käytetään lähtökohtaisesti perustuslain 93 §:n 1 momenttia. Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksenteossa toimivaltaperusteena käytetään perustuslain 93 §:n 2 momenttia ja asianomaista valtioneuvoston ohjesäännön (VNOS) kohtaa.

Esittelylistojen laatimisessa tulee sen lisäksi, mitä Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa sanotaan, ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat:

Valtiosopimusten esittelylistoihin on tapana liittää muistio kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta esittelyjä, jotka koskevat hallituksen esitystä, eduskunnan vastausta tai eduskunnan kirjelmää.¹⁹⁶ Sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntämistä koskevassa esittelymuistiossa on selvitettävä, sisältyykö sopimukseen lainsäädännön alaan kuuluvia tai muutoin eduskunnan hyväksymistä vaativia määräyksiä. Allekirjoitusvaltuuksia koskevaan esittelylistaan on liitettävä sopimuksen suomenkielinen toisinto tai jos suomi ei ole sopimuksen todistusvoimainen kieli, sopimuksen käännös suomen kielellä. Jos ruotsinkielinen sopimusteksti on saatavilla, myös se voidaan ottaa esittelylistan liitteeksi. Jos sopimustekstiä ei ole tarkoitus julkaista, on tästä mainittava muistiossa sekä myös perustelut sopimustekstien julkaisematta jättämiselle.

Eduskunnan vastausta koskevan esittelylistan päätösesitykseen sisältyy sekä valtiosopimukseen sitoutuminen (sopimuksen hyväksyminen, ratifioiminen tai siihen liittyminen) että voimaansaattamislain¹⁹⁷ ja asiaan mahdollisesti liittyvien muiden lakien vahvistaminen.¹⁹⁸ Eduskunnan vastauksia koskevissa esittelylistoissa toimivaltaperusteena käytetään perustuslain 77 §:ää (lain vahvistaminen) silloin, kun eduskunnan vastaukseen sisältyy yksi tai useampi laki. Lisäksi listaan on merkittävä päätöksentekijää osoittava toimivaltaperuste, joka on tavanomaisissa kansainvälisissä sopimuksissa perustuslain 93 § 1 mom. (tasavallan presidentti). Jos taas kyse on VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta, toimivaltaperusteena käytetään perustuslain 93 § 2 mom. sekä VNOS 3 § 9 kohtaa (valtioneuvoston yleisistunto). Päätösesitykseen on sisällytettävä myös mahdolliset varaumat, selitykset ja mahdollinen sopimuksen väliaikainen soveltaminen.

Jos valtiosopimus saatetaan voimaan lailla ja asetuksella, voimaansaattamisasetusten osalta toimivaltaperuste on kyseinen voimaansaattamislaki ja VNOS 3 §:n 3 kohta. Jos sopimus saatetaan voimaan vain asetuksentasoisesti, toimivaltaperusteena käytetään perustuslain 80 §:ää ja 95 §:n 1 momenttia sekä VNOS 3 §:n 3 kohtaa (liite 14 listamalli 11). Tämä koskee myös valtiosopimusta, jonka hyväksyminen kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan.

Kansainvälisiä sopimuksia koskevien esittelylistojen mallit ovat liitteessä 14: ”Valtiosopimusten esittelylistamallit (ml. sekasopimukset)” ja ”VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettujen EU-sopimusten esittelylistamallit”.¹⁹⁹ 

Viitteet

195. Poikkeuksen tästä muodostavat sellaiset sopimukset, jotka eduskunta on hyväksynyt, mutta joihin sitoutumisen yhteydessä Suomen on tarkoitus antaa sellainen selitys tai ilmoitus taikka jättää varauma, joka ei ole edellyttänyt eduskunnan suostumusta. Tällaisesta selityksestä, ilmoituksesta tai varaumasta päättää tasavallan presidentti päättäessään sitoutumisesta sopimukseen. Esittelyasiakirjoihin on näissä tapauksissa liitettävä muistio, jossa tehdään selkoa selityksen, ilmoituksen tai varauman sisällöstä.
196. Eduskunnan vastauksesta irrotetaan ainoastaan laki ja siihen lisätään lain antamispäivämäärät sekä allekirjoittajat.
197. Jos sopimukselle on hankittu eduskunnan suostumus vain budjettisyistä, eduskunnan vastaukseen ei sisälly voimaansaattamislakia. Tällöin tasavallan presidentille tai valtioneuvostolle, kun kyse on VNOS 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetuista EU-sopimuksista, esitetään vain sopimukseen sitoutumista. Esittelylistaan liitetään koko eduskunnan vastaus suomeksi ja ruotsiksi.
198. Oppaan liitteissä on erikseen esittelylistamalli niille EU-sopimusasioille, joiden listamalli poikkeaa tavanomaisten valtiosopimusten esittelylistamalleista. Esim. hallituksen esityksissä ja voimaansaattamisasetuksessa listamalli on molemmissa ryhmissä sama.