Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön IKI-tuella edistetään suomalaisten valtionlaitosten ja virastojen yhteistyötä ja vertaisoppimista kehittyvien maiden valtionlaitosten kanssa. IKI-hankkeilla vahvistetaan asiantuntijoiden osaamista ja uudistetaan organisaatioiden toimintatapoja. Samalla edistetään suomalaisten laitosten kansainvälistymistä, verkostoitumista ja kehitysyhteistyöosaamista. IKI-hankkeet liittyvät tyypillisesti ilmastonmuutokseen sekä kestävään luonnonvarojen käyttöön ja hallintaan. Vuosina 2019-2021 tämän yhteistyömuodon osuus kehitysyhteistyön kokonaisrahoituksesta oli noin kaksi prosenttia.
IKI-hankkeista tehtyjen evaluointien mukaan niillä on onnistuttu vahvistamaan kehittyvien maiden asiantuntijoiden osaamista sekä parannettu laitosten järjestelmiä ja niiden tarjoamia palveluja. Parhaat tulokset on saavutettu pitkäjänteisellä työllä, joka perustuu luottamuksellisiin yhteistyösuhteisiin.
Korkeakoulujen HEI-ICI-ohjelmalla on rahoitettu nelivuotisin ohjelmakausin suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kehittyvien maiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeita. Hankkeissa kehitetään kumppanikorkeakoulujen metodologisia, pedagogisia ja hallinnollisia valmiuksia. Ohjelman hallinnoinnista vastaa Opetushallitus. HEI-ICI-hankkeet on suunniteltu kehittyvien maiden korkeakoulujen tarpeiden pohjalta, ja niissä huomioidaan kumppanimaiden omat kehitystavoitteet.
Kehittyvien maiden korkeakoulutuksen tukeminen on vahvistanut korkeakoulujen osaamista ja parantanut niiden harjoittaman opetuksen laatua. Yhä useammin hankkeiden vaikutukset ulottuvat myös korkeakoulujärjestelmän ulkopuolelle, mikä näkyy esimerkiksi pätevien perusopetuksen opettajien ja uusien työpaikkojen määrän lisääntymisenä. Samalla hankkeet edistävät toimivan, tehokkaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentumista, yrittäjyyttä, kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä.
Yksi merkittävistä vuonna 2021 päättyneen ohjelmakauden tuloksista liittyi niin sanottuun vivutukseen eli ulkopuolisen pääoman houkutteluun. Suomen suhteellisen pienellä alkurahoituksella onnistuttiin ensin vahvistamaan kumppanikorkeakoulujen osaamista ja hallintokykyä. Sen jälkeen samoille oppilaitoksille saatiin houkuteltua huomattavasti suurempaa jatkorahoitusta Maailmanpankilta, EU:lta, Saksalta ja Britannialta.
Kehityspoliittista tutkimusyhteistyötä vahvistetaan sekä kansainvälisten että suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kautta. Esimerkkejä Suomen tukemista kansainvälisistä tutkimuslaitoksista ovat Helsingissä sijaitseva YK-yliopiston alainen WIDER-instituutti ja Uppsalassa toimiva pohjoismainen Afrikka-instituutti. Vastaavia suomalaisia toimijoita ovat muun muassa Suomen Akatemia ja yhdeksän yliopiston muodostama UniPID-verkosto.
Tutkimusyhteistyöhön suunnattu tuki on lisännyt suomalaisten toimijoiden osallistumista kehitysyhteistyöhön sekä vahvistanut yhteistyötä Suomen ja kehittyvien maiden välillä. Hankkeiden avulla on parannettu kehittyvien maiden kykyä tuottaa tutkimusta ja innovaatioita. Korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia on myös kannustettu hyödyntämään monitoimijamallia eli yhteistyötä yritysten, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
