Demokratia ja rauha

Suomi on vahvistanut etenkin naisten poliittista osallistumista, vammaisten henkilöiden yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamista, vapaata kansalaisyhteiskuntaa sekä rauhanrakennusta. Veropohjan laajentaminen on tuonut kehittyville maille lisävaroja yhteiskunnan kehittämiseen. 
Poiminta

Suomen tuella 3 600 kehittyvien maiden kansalaisjärjestöä edisti Suomelle tärkeitä teemoja.

Suomen työ tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
YK:n kestävän kehityksen tavoite 1: Ei köyhyyttä
YK:n kestävän kehityksen tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
YK:n kestävän kehityksen tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus

GLOBAALI TILANNE

Koronapandemia on heikentänyt demokratian tilaa entisestään

Toimiva demokratia ja oikeusvaltio ovat kestävän kehityksen edellytys. Demokratioissa kansalaisten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on turvattua, talouskehitys vakaata ja ympäristönsuojelu laajempaa.  

Kansalaiset ympäri maailmaa kaipaavat mahdollisuutta osallistua ja saada oman äänensä kuuluviin. Tämä on näkynyt hiljattain suurissa demokratiaa vaativissa mielenosoituksissa, joita on järjestetty Valko-Venäjän, Myanmarin ja Kuuban kaltaisissa autoritaarisissa maissa. 

Mielenosoituksista huolimatta globaali demokratiakehitys on ollut laskusuuntaista jo pitkän aikaa, ja koronapandemia on heikentänyt tilannetta entisestään. Demokratian mittarit näyttivät viimeksi yhtä heikkoja lukuja vuonna 1989. Enää vain kolmekymmentä prosenttia maailman väestöstä elää demokraattisessa maassa.   

Myös kansalaisyhteiskunnan toimintatila on supistunut. Lähes kaksi miljardia ihmistä asuu maassa, jossa kansalaisyhteiskunta ei voi toimia vapaasti.  

Myönteistä on, että naisten poliittinen osallistuminen on kasvanut. Naisten osuus maailman kansanedustajista kaksinkertaistui 11 prosentista 22 prosenttiin vuosina 1995-2015. Vuoden 2022 alkuun mennessä luku oli kohonnut 26 prosenttiin. 

Kehittyvillä mailla ei ole riittävästi varoja, joilla ne kuroisivat umpeen eriarvoisuuksia sekä kehittäisivät julkisia palveluita ja infrastruktuuria. Niiden verojärjestelmät ovat usein heikkoja, ja valtaosa työvoimasta ja yrityksistä toimii epävirallisessa taloudessa. Alhaisen tulotason maissa kerättyjen verojen osuus bruttokansantulosta on vain 13 prosenttia, kun korkean tulotason maissa se on yli 23 prosenttia.  

Vuonna 2021 sotia tai aseellisia konflikteja oli käynnissä 46 maassa. Niissä sai surmansa noin 150 000 ihmistä, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Nykyiset konfliktit ovat monimutkaisia ja moniulotteisia. Hallituksista riippumattomien toimijoiden välisten konfliktien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010. 

Lähes kaikki Suomen keskeisistä yhteistyömaista ovat niin sanottuja hauraita valtioita ja alueita. Näihin kuuluvat Etiopia, Somalia, Mosambik, Syyria, Irak, Palestiinalaisalue, Myanmar ja Afganistan. Suomen pitkäaikainen kumppanimaa Nepal siirtyi pois kaikkein hauraimpien valtioiden kategoriasta vuonna 2020. 

Mitä Suomi tekee

Suomi tukee kansalaisyhteiskuntaa

Suomi tukee naisten ja haavoittuvimmassa asemassa olevien osallistumista päätöksentekoon sekä edistää sanan-, kokoontumis- ja järjestäytymisvapautta. Suomi vahvistaa itsenäistä mediaa sekä ihmisoikeuspuolustajien suojelua. 

Suomi parantaa julkisia palveluja

Suomi tukee oikeudenmukaista ja tehokasta verotusta, jolla rahoitetaan julkisia palveluja. Suomi parantaa kehitysyhteistyön kumppanimaiden kykyä kerätä omaa julkista rahoitusta.  

Suomi vahvistaa rauhanprosesseja

Suomi tukee konfliktista toipuvissa maissa asuvien siviilien turvallisuutta ja hyvinvointia sekä parantaa naisten, nuorten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin. Suomen työllä edistetään demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.   

Suomen laaja demokratiakäsitys

Suomen työ rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskuntakehityksen edistämiseksi perustuu laajaan demokratiakäsitykseen, jossa ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus, hyvä hallinto ja korruption kitkeminen nähdään tärkeinä, toisistaan riippuvaisina demokratian elementteinä.  
Uusi aloite

Oikeusvaltiokeskus kokoaa alan toimijoita yhteen

Vuonna 2021 perustettu Oikeusvaltiokeskus kokoaa yhteen alan huippuasiantuntemusta, tuottaa tietoa ja vahvistaa Suomen demokratia- ja oikeusvaltioyhteistyötä kehittyvissä maissa. Tarkoituksena on saattaa Suomessa oleva oikeusvaltiokysymysten osaaminen ja kokemus Suomen kumppanimaiden käyttöön. Mahdollisia hyödynsaajia ovat viranomaiset ja instituutiot, kansalliset ja kansainväliset järjestöt sekä muut alan osaamista tarvitsevat tahot. 
Tulosesimerkki

Suomi tukee ihmisoikeuspuolustajia

Ihmisoikeuspuolustajien tukeminen on olennainen osa Suomen ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi toimii ja edellyttää myös muiden valtioiden toimivan kansainvälisten ihmisoikeussäännösten mukaisesti sekä suojelevan ja tukevan ihmisoikeuspuolustajien toimintaa. Esimerkiksi Suomen tukema Kidutuksenvastainen maailmanjärjestö OMCT toimii kidutuksen ja pahoinpitelyn lopettamiseksi, uhrien tukemiseksi ja ihmisoikeuksia puolustavien tahojen auttamiseksi. Vuonna 2021 järjestö tuki 869:ää ihmisoikeuksien puolustajaa ja 78:aa ihmisoikeusjärjestöä 70 maassa. Vuosina 2019-2021 OMCT ja sen kumppanit saivat vapautettua 280 ihmisoikeuksien puolustajaa mielivaltaisesta vankeudesta.  
Tulosesimerkki

Kenian maakuntahallinnot paransivat palveluitaan 

Keniaan luotiin maakuntiin pohjautuva hallintojärjestelmä vuoden 2010 uuden perustuslain myötä. Suomen tuella on kehitetty maakuntien taloushallintoa ja lisätty kansalaisten osallistumista maakunnan toimien suunnitteluun ja valvontaan. Kansalaisten osallistumisen tuloksena maakunnat ovat parantaneet vesi-, opetus- ja terveyspalveluitaan kaikkialla maassa. Suomen tukea on kanavoitu Maailmanpankin, YK:n kehitysjärjestön UNDP:n ja kansalaisjärjestöjen kautta. 
Tulosesimerkki

Demo Finland tuki puolueiden välistä vuoropuhelua kehittyvissä maissa

Puolueiden välinen rakentava vuoropuhelu vahvistaa luottamusta ja edesauttaa rauhanomaista ristiriitojen sovittamista. Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo Finland on vuosina 2019-2022 tukenut monipuoluedialogia seitsemässä kumppanimaassaan. Sambiassa puolueiden naisjärjestöt ovat perustaneet puoluerajat ylittäviä keskustelu- ja yhteistyöfoorumeja, mikä on muun muassa lisännyt puolueiden yhteistä kampanjointia naisten poliittisen osallistumisen puolesta.  Demo Finlandin ohjelmat tavoittavat yhteensä noin 1 200-2 000 poliitikkoa vuodessa, ja vuonna 2021 toimintaan osallistui edustajia 119:stä eri puolueesta. 

Demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä

Suomi vahvistaa yhteiskuntien moniäänisyyttä: Suomen tuella naiset ja kansalaisyhteiskunta ovat päässeet mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 

Suomi edistää laaja-alaisesti perus- ja ihmisoikeuksien, demokratian sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumista olennaisena osana ulkopolitiikkaa. Työtä näiden teemojen puolesta tehdään kansallisesti, EU-tasolla sekä kansainvälisesti. 

Suomen demokratiatyössä ovat viime vuosina korostuneet naisten poliittisen osallistumisen sekä kansalaisyhteiskunnan työn ja toimintaedellytysten turvaaminen. YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin kautta on vuosina 2019-2021 tuettu lähes 24 500 naisjohtajan ja -ehdokkaan osallistumista poliittiseen elämään. Tansaniassa Suomen ja  UN Womenin yhteistyön ansiosta naisparlamentaarikot ovat uskaltaneet ottaa esille tärkeitä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita parlamentissa.

Kansalaisyhteiskuntatyön avulla Suomi on vahvistanut paitsi ihmisten osallistumismahdollisuuksia myös Suomen muita tavoitteita, kuten sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät merkittävää työtä ihmisoikeuksien, kansalaisyhteiskunnan tilan ja sananvapauden puolustamiseksi. Suomi painottaa erityisesti kansalaisjärjestöjen moniäänisyyttä.

Esimerkiksi vuonna 2021 kahdeksaa suomalaista vammaisjärjestöä edustavan Vammaiskumppanuus-järjestön ja vammaisten henkilöiden perustaman Abilis-säätiön kautta tuettiin 159:ää kehittyvien maiden vammaisjärjestöä. Näistä neljätoista oli vammaisten naisten omia järjestöjä ja naisten/tyttöjen tasa-arvoa edistäviä järjestöjä. Tuella on edistetty vammaisaktivistien työtä kehittyvissä maissa ja heidän mahdollisuuksiaan vaatia oikeuksiaan. Vammaisten henkilöiden poliittinen osallistuminen on keskeistä yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. 

Suomi tukee demokratiakehitystä myös muiden kansainvälisten toimijoiden, kuten Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin International IDEAn, kautta. Myanmarissa Suomi on yhdessä International IDEAn kanssa vahvistanut eri puolueiden ja järjestöjen asiantuntemusta perustuslain, rauhan ja vallanjaon välisistä yhteyksistä. Tätä osaamista tarvitaan, kun valta aikanaan siirtyy siviilihallinnolle. 

Suomen demokratiatyön kokonaisuudessa pienempään rooliin ovat viime vuosina jääneet oikeusjärjestelmien vahvistaminen sekä vapaan median tukeminen. Suomi on kuitenkin tehnyt pitkäjänteistä työtä muun muassa Kirgisiassa ja Tadžikistanissa, missä maat ovat onnistuneet vahvistamaan kansallisen oikeusapujärjestelmänsä rakenteita sekä lisäämään oikeusapupalveluiden saavutettavuutta ja laatua. 

Suomen vahva kansainvälinen toiminta demokratian puolesta näkyi myös EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2019, kun EU:n neuvosto hyväksyi päätelmät demokratiasta ja uudisti sitoumuksensa demokratiaan. Näiden jatkoksi vuonna 2020 julkistettiin EU:n uusi ihmisoikeuksia ja demokratiaa tukeva toimintaohjelma, joka painottaa myös oikeusvaltion roolia ja kansainvälistä yhteistyötä. 

Demokratia- ja oikeusvaltiotyön tuloksia vuosina 2019–2021

Suomen tuella

3 600 kehittyvien maiden kansalaisjärjestöä edisti Suomelle tärkeitä teemoja35

170 000 virkahenkilöä tai vaaleilla valittua henkilöä vahvisti julkishallinnollista osaamistaan36

5 705 000 ihmistä sai oikeusapua, ja näistä 57 prosenttia oli naisia37

68 000 ihmisoikeuspuolustajaa, journalistia ja ammattiyhdistysaktiivia pystyi jatkamaan työtään38

Oikeudenmukaista ja tehokasta verotusta

Veropohjan laajentaminen on tuonut kehittyville maille lisävaroja yhteiskunnan kehittämiseen. 

Oikeudenmukainen ja tehokas verotus auttaa kehittyviä maita rahoittamaan julkisia palvelujaan ja menojaan, tasapuolistamaan palveluiden tarjontaa sekä torjumaan korruptiota. Esimerkiksi Tansaniassa Suomen verohallinto on antanut asiantuntija-apua Tansanian verohallinnolle. Verotarkastuksia tehostanut pilottihanke lisäsi pääkaupungin veropohjaa jopa 15 prosentilla. Näillä lisävaroilla voidaan rahoittaa terveydenhuoltoa, opetusta ja teiden rakentamista.  

Ulkoministeriö julkaisi vuonna 2021 verovastuullisuuden periaatteet, joiden tavoitteena on varmistaa, että kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset toimivat verovastuullisella tavalla. Kehitysrahoittaja Finnfund uudisti oman veropolitiikkansa(Linkki toiselle web-sivustolle.) jo vuonna 2018. Politiikan pohjalta Finnfund arvioi yritysten verovastuullisuutta ennen rahoituspäätöstä, ja rahoitussopimuksiin sisällytetään vastuulliseen verotukseen ja raportointiin liittyviä ehtoja. 

Rekisteröityjen veronmaksajien määrä nousi 12 maassa, joissa Maailmanpankilla on vero-ohjelmia. Suomi tukee Maailmanpankin toimintaa.
Tulosesimerkki

Lisää verotuloja kehittyville maille

YK:n ja OECD:n perustama Verotarkastajat ilman rajoja TIWB -aloite on Suomen tuella vahvistanut kehittyvien maiden rahoituspohjaa ja auttanut keräämään yli 860 miljoonaa dollaria lisäverotuloja yhteiskunnan palveluiden rahoittamiseksi kehittyvissä maissa – erityisesti Afrikassa. Verotulotavoite ylitettiin moninkertaisesti. 

Naisille vahvempi rooli rauhanprosesseissa

Suomen tukema koulutus ja alueellinen verkostoituminen parantavat naisrauhanvälittäjien osallistumismahdollisuuksia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella. Esimerkiksi Syyriassa Suomi on edistänyt naisten osallistumista rauhanprosessiin tukemalla naisten neuvottelukunnan WABin työtä. Neuvottelukoulutuksen tukemana WAB on onnistunut muodostamaan ja tuomaan esiin yhteisiä kantoja.  
Tulosesimerkki

Suomi auttaa konfliktien uhreja

Suomi on painottanut uhrien aseman parempaa huomioimista sekä rankaisemattomuuden vastaisia toimia konfliktien yhteydessä. Kärsimysten sivuuttaminen aiheuttaa epäoikeudenmukaisuutta ja voi johtaa uuden konfliktin syttymiseen.   
Suomi on tukenut Kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahastoa vuodesta 2004 lähtien. Viime vuosina tuki on kohdistunut seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneiden uhrien auttamiseen. Vuonna 2020 Ugandassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa järjestettiin uhrirahaston tuella 1 105 rauhan rakentamiseen keskittyvää tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä lähes 20 000 ihmistä. Tapahtumien tavoitteena oli estää uusien väkivaltaisuuksien syttyminen puuttumalla niiden taustalla vaikuttaviin syihin. 
Tulosesimerkki

Suomi tukee vastuuvelvollisuuden toteutumista

Suomen tukeman Justice Rapid Response JRR -yhteistyön avulla vahvistetaan kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksia saattaa kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet tahot oikeuden eteen. JRR on Suomen rahoittamana tarjonnut asiantuntija-apua seksuaaliväkivaltarikosten tutkintaan esimerkiksi Syyriassa, Myanmarissa, Gambiassa, Guatemalassa ja Boliviassa. Boliviassa JRR:n tuki itsenäiselle väkivaltaisuuksia ja ihmisoikeusloukkauksia tutkineelle asiantuntijaryhmälle johti osaltaan siihen, että maan presidentti esitti uhreille anteeksipyynnön ja lupasi ryhtyä toimiin asiantuntijaryhmän suositusten noudattamiseksi.  

Rauhanrakennusta  

Suomi on vahvistanut etenkin naisten ja nuorten pääsyä mukaan rauhanprosesseihin. Laaja osallistuminen edistää pysyvän rauhan saavuttamista. 

Suomen konfliktinratkaisutyötä tehdään kahdenvälisesti, osana Euroopan unionia sekä tukemalla YK:n ja alueellisten järjestöjen kuten Afrikan unionin ponnisteluja.  

Somaliassa Suomi tukee valtion jälleenrakennusta pitkittyneen konfliktin jälkeen. Suomen tuella on vahvistettu kansalaisten ja valtion välistä yhteiskuntasopimusta ja laadittu suunnitelma Somalian kansalliselle sovintoprosessille. Vuonna 2021 lähes sata Suomen tuella koulutettua ryhmää osallistui paikallisyhteisöissä sovintoprosesseihin ja kansalaisvuoropuheluun. Mukana oli muun muassa naisten ja nuorten ryhmiä sekä perinteisiä uskonnollisia johtajia. 

Myanmarissa Suomi on tukenut rauhanrakentamista yli 70 vuotta kestäneen sisällissodan ratkaisemiseksi avunantajien yhteisen rauhanrahaston, Suomen Lähetysseuran ja CMI:n kautta. Suomen tuella on vahvistettu osapuolten välistä luottamusta, neuvotteluvalmiutta ja vuoropuhelua. Virallinen rauhanprosessi pysähtyi vuoden 2021 vallankaappauksen seurauksena, mutta epävirallisilla neuvotteluilla on onnistuttu sovittelemaan jännitteitä paikallisesti ilman väkivaltaa. Naisten ja nuorten osallistumista on tuettu läpi prosessin. Esimerkiksi vuonna 2021 erilaisiin rauhanrahaston tukemiin neuvotteluihin osallistuneista 37 prosenttia  toimijoista oli naisia. 

Myanmarissa Suomi on tukenut vuodesta 2020 alkaen Naiset ja tytöt ensin -ohjelman toista vaihetta. Maan konfliktialueilla toimiva ohjelma tarjoaa tukipalveluja sukupuolittuneen väkivallan uhreille. Vuonna 2021 ohjelma tavoitti 110 000 tyttöä, naista ja miestä. 

Palestiinalaisalueella Suomi toimii yhdessä EU:n humanitaarisen avun toimiston ECHOn ja kymmenen EU-maan kanssa. Suomi rahoittaa ohjelmaa, joka vastaa humanitaarisen suojelun tarpeisiin ja vahvistaa palestiinalaisyhteisöjen kehitysedellytyksiä Israelin hallitsemalla C-alueella. Ohjelman avulla on pystytty estämään palestiinalaisen infrastruktuurin tuhoamista ja ihmisoikeusloukkauksia. Lähes 50 000 ihmistä hyötyi ohjelmasta vuonna 2020. 

Suomen painottama tasa-arvonäkökulma toteutuu myös yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Suomen avustuksella YK:n tasa-arvojärjestö UN Women tuki vuosina 2019-2021 26:ta maata niin sanotun 1325-toimintaohjelman laatimisessa. Ohjelman avulla toimeenpannaan YK:n turvallisuusneuvoston samaa numeroa kantavaa Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa.

Afrikan unionia Suomi on tukenut vuodesta 2009 lähtien kouluttamalla rauhanvälittäjiä sekä perustamalla unionin rauhanvälityksen tukiyksikön ja Afrikan naisrauhanvälittäjien FemWise-Africa-verkoston. Lisäksi Suomi tukee YK:n oikeusvaltiotiimin työtä seksuaalisen väkivallan torjumiseksi aseellisissa konflikteissa. Oikeusvaltiotiimin työn ansiosta kahdeksaan YK:n rauhanoperaatioon sisällytettiin vastuuvelvollisuuden edistäminen konflikteihin liittyvissä seksuaalisen väkivallan tapauksissa. 

Suomen tuella vuosina 2019–2021 on raivattu 6,78 km2 vapaaksi miinoista. Tämä vastaa 970:tä UEFA-standardit täyttävää jalkapallokenttää.41

Suomen tukemat rauhanprosessit

Suomi on tukenut vuosina 2019-2021 inklusiivisia rauhanprosesseja 20:ssä väkivaltaisesta konfliktista kärsivässä maassa. Rauhantyötä ovat tehneet muun muassa suomalaiset järjestöt Crisis Management Initiative, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura.40

  • 1

    United Nations (2021). The Sustainable Development Goals Report 2021. https://unstats.un.org/sdgs/report/2021/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 2

    World Bank (2020). Pivoting to Inclusion: Leveraging Lessons from the Covid-19 Crisis for Learners with Disabilities. World Bank Group. https://documents1.worldbank.org/curated/en/777641595915675088/pdf/Pivoting-to-Inclusion-Leveraging-Lessons-from-the-COVID-19-Crisis-for-Learners-with-Disabilities.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 3

    IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 4

    World Bank (2022). Poverty and Inequality Platform. The number of people living under 1,9 USD a day. https://pip.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 27.9.2022. 

  • 5

    World Bank (2022). Pandemic, Prices and Poverty.
    https://blogs.worldbank.org/opendata/pandemic-prices-and-poverty
    (Linkki toiselle web-sivustolle.)
      Viitattu 4.10.2022. 

  • 6

    World Bank (2022). World Development Indicators. Foreign direct investment, net inflows (BoP, current US$), personal remittances, received (current US$), net official development assistance received (current US$). DataBank. https://databank.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 6.7.2022. 

  • 7

    Suomalaisten kansalaisjärjestöjen, ml. Suomen World Vision, Solidaarisuus ja FIDA osana laajempaa SRHR-tiedotustyötä, sekä UNFPA:n raportoimia Suomen tuella aikaansaamia tuloksia. 

  • 8

    UNESCO Institute for Statistics (2022). Completion rate, lower secondary, female %. http://sdg4-data.uis.unesco.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 4.10.2022.

  • 9

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: HEI-IKI ohjelma, Pipliaseuran, Wycliffen, KUAn, FIDAn, Pakolaisavun, Vammaiskumppanuuden ja Taksvärkin hankkeet ja ohjelmat. 

  • 10

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: kahdenvälinen tuki ja sektoriohjelmat Nepalissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Palestiinassa ja Ukrainassa sekä UNESCOn Capacity Building for Education -ohjelma. 

  • 11

    Mukana UNESCOn CAP Ed -ohjelman kautta tuetut maat sekä Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaat, joissa Suomi tukee rakenteellisia koulujärjestelmän uudistuksia.

  • 12

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) interventioista seuraavissa maissa: Nepal, Myanmar (sektoriohjelma ja Etnisten alueiden koulutuksen tuki), Etiopia ja Ukraina. 

  • 13

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) seuraavista interventioista: Wycliffe, KUA, Pakolaisapu, Taksvärkki, FIDA, Vammaiskumppanuus, World Vision, Finpartnership ja Finnfund. 

  • 14

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (opettajankoulutuslaitokset) seuraavista interventioista: Myanmar/UNESCO, Mosambik/FASE, Ukraina/perusopetuksen hanke, HEI-IKI-ohjelma ja E-tale Africa-hanke.

  • 15

    Tässä luvussa mukana maa- ja aluekohtaisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja monenkeskisen yhteistyön kautta tuetut oppilaat hankkeista Etiopiassa, Libanonissa, Syyriassa, Myanmarissa, Irakissa sisältäen Suomen laskennallisen osuuden tuesta UNRWA:lle ja ECW:lle. Kansalaisjärjestöjen tavoittamat oppilaat on raportoitu kokonaisuutena erikseen.

  • 16

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: Pakolaisapu, FIDA, Abilis ja Vammaiskumppanuus.

  • 17

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary) seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, FIDA, Wycliffe.

  • 18

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, Pakolaisapu, SOS lapsikylät, Vammaiskumppanuus, Pipliaseura, Taksvärkki, FIDA, Abilis, Viestintä- ja kehityssäätiö).

  • 19

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary, vocational). Luku laskettu viimeisimpien ennen pandemiaa tilastoitujen oppilasmäärien perusteella Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaista: Nepal, Afganistan, Myanmar, Palestiina, Mosambik, Ukraina ja Etiopia.

  • 20

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of proposals for laws and policies that improve business environment and regional economic integration’. Tulokset ovat YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDOn raportoimat luvut vuosina 2019-2021. Suomi on UNIDOn jäsenmaa ja maksaa sille vuosittain sääntömääräisen jäsenmaksun.

  • 21

    Työpaikkoja ja kehittyvien maiden yrityksiä on tuettu myös muun yhteistyön kautta, mutta kaikkien tuettujen toimijoiden raportoimat luvut eivät istu ulkoministeriön seuraamien indikaattoreiden alle.

  • 22

    Monenkeskinen yhteistyö: Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2019-2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020.

  • 23

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ ja sisältää Energy and Environment Partnership EEP:n tuen 2020-2021 ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IADB) yleistuen 2020-2021.

  • 24

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: AgroBIG II, Tuki maatalousvetoiselle talouskasvulle Amharassa, Etiopia (2019-2021); AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen (2021) ja SAIS, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke (2021).

  • 25

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnpartnership, 2019-201; FCA Investments, 2019-2021 ja Finnfund, 2019-2020.

  • 26

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: HALO Trust, 2019-2020; Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2019-2021; Kirkon Ulkomaanapu, 2019-2021; Reilu Kauppa, 2020-2021.

  • 27

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’. Kansainvälinen maaseudun kehittämisrahasto IFAD, 2019; YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020; Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2020-2021; Kansainvälinen kauppakeskus ITC, 2019-2021.

  • 28

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), 2020; Aasian kehityspankki (ADB), 2019-2020; Afrikan kehityspankki (AfDB), 2020; Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IADB), 2020-2021.  

  • 29

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Metsätalous ja arvoketjujen kehittäminen, Tansania, 2019-2020; AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen, 2020-2021.

  • 30

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnfund, 2019-2020; FCA Investments, 2019-2021, DevPlat, 2020-2021.

  • 31

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Hanketuki, SOS-lapsikylä, Etiopia, Gambia, Tansania, 2020; Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2020-2021; Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanapu, 2020-2021; Ohjelmatuki, WWF, 2019-2021; Ohjelmatuki, Plan Suomi, 2019-2021; Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu, 2019-2020; Ohjelmatuki, Suomen World Vision, 2020-2021. 

  • 32

    Data on kerätty UM:n aggregaatti-indikaattorista ‘number of Science, Technology and Innovation (STI) partnerships with education and research institutions and private sector actors’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, BEAM/Developing Markets Platform, Plan Suomi, HEI-ICI.

  • 33

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of enterprises trained on decent work standards and/or responsible business practices’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Suomen Pakolaisapu, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, Sambian PK-yritysten kasvun tukeminen, Reilu Kauppa, Korkotukihankkeiden arviointi, Finnwatch. Koulutettujen yritysten määrä lasketaan vuosittain. On mahdollista, että sama yritys esiintyy laskuissa useampana vuonna.

  • 34

    UnWomen Global Output Indicator 2.4.2. Vuoden 2019 tulos 5964, vuoden 2020 tulos 6808 ja vuoden 2021 tulos 11 597. https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-2

  • 35

    Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, Eurooppa/Romaninaisten voimaa – Romanina (2020); Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, KOSOVO/Eteenpäin elämässä (EqE) (2020); Hanketuki, Lasten ja nuorten säätiö sr, SEN/Naatange art la (2020); Hanketuki, SOS-lapsikyläsäätiö rs, TAN/Naisten ja lasten oikeudet, Mufindi (2020); Hanketuki, Suomen YMCA:n liitto ry, LIB/Syyrialaisten pakolaisten amk (2020); Hanketuki, Interpedia, NEP/Haavoittuvassa asemassa olevat lapset (2021); INGO-tuki, Hivos, (2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (ILGA) (2019); INGO-tuki yhteinen haku, International Service for Human Rights (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2021); Muu monenkeskinen apu, Justice Rapid Response (2020); Ohjelmatuki, Abilis-säätiö (2021); Ohjelmatuki, Fida International ry (2021); Ohjelmatuki, Finnish Red Cross (2019); Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanavun säätiö (2021); Ohjelmatuki, Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto (2021); Ohjelmatuki, Plan Suomi Säätiö (2019); Ohjelmatuki, Reilu Kauppa ry (2021); Ohjelmatuki, Siemenpuu-Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr (2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2020); Ohjelmatuki, Suomen Lähetysseura (2020); Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen World Vision (2021); Ohjelmatuki, Taksvärkki ry (2021); Ohjelmatuki, Vammaiskumppanuus ry (2020); United Nations Alliance of Civilizations, AFRIKKA/Nuorisorahaston projektit, ohjelmakausi 2019-2020.  Koska ohjelma/hanketukijärjestöjen kumppanuudet ovat yleensä koko hanke-/ohjelmakauden mittaisia, kumppanimaissa tuettujen järjestöjen määrä on laskettu ottamalla mukaan vain sen vuoden luku, jolta on raportoitu suurin tulos. Vain niiden järjestöjen osalta, jossa on mainittu erikseen, että kumppanijärjestöt eivät ole samoja, on eri vuosien tulos laskettu yhteen.

  • 36

    BI Yhteisrahoitusohjelma UN University, MOZ/MPD-UEM Policy Research (2020); IKI-yhteistyö Metsäntutkimuslaitos TAN/IKI / LUKE INFORES (2019); Kahdenvälinen hanke, DEMO Finland ry, MOZ/ DEMO parlamentin vahvistaminen (2020, 2021); Kahdenvälinen hanke, Netherlands Institute for Multiparty Democracy: MOZ/Natural resources governance (2019); Kahdenvälinen hanke, TAN/PFP 2 (2020); Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-13 (2021), Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-12 (2019, 2020); UN University MOZ/UNU-WIDER IGM II (2021); Temaattinen avustus, UN Educational Scientific and Cultural Organization, Unesco (2019, 2020).

  • 37

    UN Development Programme, KGZ/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); UN Development Programme, TJK/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); Kios, ohjelmatuki (2019, 2020, 2021); Finnwatch, hanketuki, THA/burmalaiset siirtotyöntekijät voimaantuneet (2020); European Development Fund, lisärahoitus (2019, 2020); UnWomen, yleisrahoitus (2019, 2020, 2021). Disaggregointi on laskettu vain niistä tuloksista, joista disaggregoitua tietoa on ollut saatavilla.

  • 38

    INGO-tuki, Hivos (2019, 2020); INGO-tuki, DefendDefenders, East and Horn of Africa Human Rights Defenders Project (2020, 2021); INGO-tuki, International Commission of Jurists (2019, 2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (2019, 2020); INGO-tuki, International Service for Human Rights (2020, 2021); INGO-tuki, Minority Rights Group International (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2019, 2020, 2021); Embassy of Finland, MDA/IJC/Media literacy, Moldova (2020); Embassy of Finland, MDA/SP/media support, Moldova (2020).

  • 39

    Vuonna 2018 toimintaohjelma oli tehty 60 maassa, vuoden 2021 lopussa 86 maassa. Un Women https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-5.

  • 40

    Lisäksi yhteisötason rauhanrakennusta tekevät Fida International, World Vision, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos (sovintohanke) ja Suomen YMCAn liitto (2250).

  • 41

    Suomen tuella Mines Advisory Group, Halo Trust, Danish Demining Group ja United Nations Mine Action Service ovat raivanneet 6.78 km2 vapaaksi miinoista.

  • 42

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 43

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2020, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 44

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Fida International, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 45

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Community led Accelerated WASH in Ethiopia, Etiopia, 2019-2020; Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2019-2021; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 46

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 47

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2020-2021; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021.

  • 48

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Euroopan aluekehitysrahasto ERDF, uudet eurooppalaiset hyödynsaajat, 2019-2020; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 49

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 50

    UNICEF, UNICEF Development WASH, 2019-2021.

  • 51

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Finnfund (2019-2020).

  • 52

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021), Finnfund (2019-2020), UNIDO (2019-2021); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 53

    WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2019-2021); Reilu Kauppa (2020-2021); Siemenpuu-säätiö; Brasilia, Indonesia, Intia (2019-2021).

  • 54

    Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); Tree Outgrower Support Programme, Tanzania (2020); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 55

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021).

  • 56

      Finnfund (2019-2020).

  • 57

    GEF Corporate Scorecard June 2021; IFAD Development Effectiveness Report 2020.

  • 58

    European Commission Staff Working Document. Accompanying the document ‘Report from the Commission to the European Parliament and the Council 2021’. Annual Report on the Implementation of the European Union’s External Action Instruments in 2020.

  • 59

    OCHA Financial Tracking Service (2021). Appeals and response plans 2021. https://fts.unocha.org/appeals/overview/2021 Viitattu 8.9.2022.