Suomi tekee yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa saavuttaakseen kehityspoliittiset tavoitteensa. Yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa valtioita, järjestöjä ja yrityksiä. Kullakin yhteistyömuodolla on omat erityispiirteensä ja vahvuutensa.
Kehityspolitiikan painopisteille laaditut tuloskartat määrittelevät Suomen tärkeimmät tulostavoitteet ja kuvaavat tarkemmin sitä, miten Suomi osaltaan tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tuloskartat tekevät näkyviksi reitit, joilla Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö vaikuttavat globaaliin kestävään kehitykseen.
Osana hallituskauden aikana toteutettua kehityspolitiikan toimintatapauudistusta Suomen kehitysyhteistyölle määriteltiin kymmenen laatukriteeriä. Laatukriteerit muodostavat ytimen ulkoministeriön laadunvarmistusjärjestelmälle, jolla pyritään varmistamaan hankkeiden ja ohjelmien yhteensopivuus sekä Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden että sitä ohjaavien laatuvaatimusten kanssa.
Varsinaisten tulosten lisäksi kehityspolitiikassa puhutaan tuloksellisuudesta. Kyse on kehitysyhteistyön laadusta: miten kehitysyhteistyötä toteutetaan, mitkä tekijät tukevat tavoitteiden saavuttamista ja miten hyvin asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Suomi on sitoutunut toteuttamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä kehitysyhteistyön tuloksellisuusperiaatteita, joita ovat kumppanimaan omistajuus, tuloksiin tähtääminen, laajapohjainen kumppanuus sekä läpinäkyvyys ja molemminpuolinen tilivelvollisuus.
Suomi osallistuu sekä tuloksellisuusperiaatteiden toimeenpanoa koskevaan seurantaan että seurantajärjestelmän kehittämiseen Global Partnership -verkoston, OECD:n kehitysapukomitea DACin ja EU:n kautta. Päivitetty kansainvälinen tulosseurantajärjestelmä valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä.
Tuorein, vuonna 2018 tehty periaatteiden toimeenpanon seurantakierros osoitti, että Suomen kehitysyhteistyörahoituksen raportointi on läpinäkyvää ja että rahoituksella tuettiin kehittyvien maiden paikallista omistajuutta ja paikallisten järjestelmien käyttöä keskitasoa paremmin muihin avunantajiin verrattuna.
Tuloksellisuus ja laatu ovat Suomen kehitysyhteistyön strategisen tulosohjauksen lähtökohtia. Työn tuloksia ja tuloksellisuutta seurataan niin yksittäisten hankkeiden, yhteistyömuotojen kuin kehityspolitiikan kokonaisuudenkin tasolla. Vuosittain yhteistyömuodoista laaditaan niin sanotut synteesiraportit, jotka pohjautuvat eri toimijoiden edistymis- ja vuosiraportteihin sekä hankkeista tai yhteistyömuodoista tehtyihin evaluointeihin. Raporteissa esitettyjen huomioiden pohjalta työtä kehitetään eteenpäin.
Kehityspolitiikan toimintaympäristöt ovat muuttuneet viime vuosien aikana merkittävästi. Muun muassa hauraus, konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat lisääntyneet ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa on rajoitettu. Tässä muuttuneessa toimintaympäristössä myös tuloksellisuusperiaatteet kaipaavat uudelleentulkintaa. Esimerkiksi paikallisen omistajuuden ja laaja-alaisen kumppanuuden varmistaminen voi olla haasteellista tilanteissa, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintatila on hyvin kapea tai kumppanimaassa vallitsee aseellinen konflikti.
