Ilmasto ja luonnonvarat

Suomi on tukenut kehittyvien maiden siirtymää uusiutuviin energialähteisiin sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Luonnonvarojen kestävä käyttö lujittaa myös yhteiskunnallista vakautta.
Poiminta

Puhdasta vettä 1,8 miljoonalle ihmiselle.

Suomen työ tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
YK:n kestävän kehityksen tavoite 1: Ei köyhyyttä
YK:n kestävän kehityksen tavoite 2: Ei nälkää
YK:n kestävän kehityksen tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
YK:n kestävän kehityksen tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa
YK:n kestävän kehityksen tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
YK:n kestävän kehityksen tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
YK:n kestävän kehityksen tavoite 13: Ilmastotekoja
YK:n kestävän kehityksen tavoite 15: Maanpäällinen elämä

GLOBAALI TILANNE

Ilmastonmuutos ja luontokato vaarantavat kestävän kehityksen

Ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan heikkenemisen ja luonnon monimuotoisuuden kadon vaikutukset tuntuvat yhä voimakkaampina ja uhkaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista erityisesti kehittyvissä maissa.   

Tuoreimmat tiedeyhteisön ilmasto- ja ympäristöraportit ovat yhä huolestuttavampia. Vaikka useat maat ovat päivittäneet ilmastotavoitteitaan aiempaa kunnianhimoisemmiksi, ei niiden toimeenpanosta ole konkreettisia takeita. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä jatkaa kasvuaan koronapandemian aiheuttamasta väliaikaisesta kasvihuonekaasupäästöjen pudotuksesta huolimatta.  

Ilmastonmuutoksen vuoksi yleistyneiden sään ääri-ilmiöiden määrä ja voimakkuus ovat kasvaneet. Vuonna 2020 noin 30 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa ainakin tilapäisesti säästä ja ilmastosta johtuvien katastrofien vuoksi. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi myös vesivaroihin ja ruokaturvaan, jotka ovat kaiken kehityksen edellytyksiä. Vesihuollon globaali kattavuus on hitaassa nousussa väestönkasvusta huolimatta. Vesi on usein yhteistyön perusta, mutta joskus myös kiistojen kohteena ja sodankäynnin välineenä.  

Ruokaturvan saavuttamisessa on suuria alueellisia eroja: esimerkiksi kroonisesta aliravitsemuksesta kärsivien lasten lukumäärä on vähentynyt kaikkialla muualla paitsi Afrikassa. Lähes kaikki valtiot ovat laatineet kansallisen toimintapolun ruokajärjestelmän muuttamiseksi nykyistä kestävämmäksi. 

Suojelualueiden ja kestävän käytön suunnitelmiin liitettyjen metsien pinta-ala on kasvanut ja kattaa nyt yli puolet maailman metsistä. Metsäekosysteemien suojelu on yksi harvoista kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteista, joka on jo saavutettu. Globaalisti metsien häviäminen silti jatkuu, mutta aiempaa hitaammin.  

Aurinko- ja tuulisähkö ovat jo monin paikoin edullisimpia energiantuotantomuotoja, siksi myös sähkön kantaverkon ulottumattomissa olevat yhteisöt ja yritykset ovat päässeet sähkönjakelun piiriin. Vaikka miljardit ihmiset joutuvat edelleen käyttämään ruuanlaitossa ja lämmityksessä ympäristölle ja terveydelle haitallisia polttoaineita, voidaan heillekin yhä useammin tarjota puhtaita vaihtoehtoja. 

Mitä suomi tekee

Suomi vahvistaa ilmasto- ja ympäristötoimia

Suomi tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä ympäristön suojelua ja kiertotaloutta. Suomi vauhdittaa yksityisen sektorin ilmasto- ja ympäristöratkaisuja sekä edistää siirtymää vähäpäästöisiin, ilmastokestäviin ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviin yhteiskuntiin. 

Suomi kehittää sää- ja varoituspalveluja

Suomi vahvistaa kehittyvien maiden sää- ja ilmastopalveluja sekä ennakkovaroitusjärjestelmiä suomalaisen asiantuntemuksen ja teknologian avulla. Niiden avulla kehittyvät maat kykenevät itse tuottamaan laadukkaita sää- ja varoituspalveluja.  

Suomi parantaa veden ja käymälöiden saatavuutta

Suomi tukee maaseudun vesihuoltoa ja sanitaatiota sekä hygieniakäyttäytymistä. Rauhanvälityksessä vesidiplomatialla vaikutetaan luonnonvarakonflikteihin ennakoivasti. Rajavesiyhteistyössä turvallisuus-, vesi-, maatalous- ja energianäkökulmat tuodaan yhteen osapuolia hyödyttävällä tavalla.  

Suomi vahvistaa ruokajärjestelmiä

Suomi parantaa pienviljelijöiden maanhallintaoikeuksia ja lisää mahdollisuuksia osallistua ruuan arvoketjuihin. Suomen tuki vahvistaa kehittyvien maiden ruokajärjestelmiä, parantaa ruoka- ja ravitsemusturvaa sekä lisää toimeentulomahdollisuuksia.  

Suomi tukee metsien kestävää hoitoa ja käyttöä

Suomen tuki vahvistaa metsien kestävää käyttöä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Suomi edistää ilmasto- ja ympäristösopimusten toimeenpanoa sekä vahvistaa metsäkartoituksia ja -tietojärjestelmiä, jotta luonnonvarojen käyttö ja suojelu toteutuisivat paremmin.  

Suomi edistää uusiutuvan energian käyttöä

Suomi edistää kohtuuhintaisen, kestävästi tuotetun uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähähiilistä vihreää siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Suomen tukemat paikalliset ratkaisut mahdollistavat yhteisöjen energiaomavaraisuuden myös poikkeusoloissa.  
Uusi Aloite

Ilmastoulkopolitiikan toimintaohjelma

Ulkoministeriö laati vuonna 2019 ilmastoulkopolitiikan toimintaohjelman, joka valtavirtaistaa ilmastonmuutoksen kaikkeen ulkoministeriön toimintaan. 
Hallitusohjelmaan asetettu tavoite kansallisesta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on antanut Suomelle uskottavuutta kannustaa muita maita kunnianhimoisiin tavoitteisiin ilmastodiplomatian keinoin. Tästä esimerkki on Suomen aloitteesta perustettu valtiovarainministerien ilmastokoalitio, johon liittynyt lähes 80 valtiota. Suomen edustustot viestivät aktiivisesti suomalaisista ilmastoratkaisuista ja -osaamisesta. 
Tulosesimerkki

Sää- ja varoituspalveluja Vietnamiin

Vietnam tulee kärsimään erityisen paljon ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista. Suomi on tukenut Vietnamia säähavainto-, ennuste- ja varoituspalvelujärjestelmien uudistustyössä. Vietnamissa on otettu käyttöön suomalaista huipputeknologiaa, kuten Vaisalan säätutkia ja salamapaikannusverkko sekä Ilmatieteen laitoksen kehittämä SmartMet-säätietojärjestelmä. Nykyaikaisten laitteiden ja järjestelmien sekä niihin liittyvän kattavan koulutuksen ansiosta Vietnamin hydrometeorologian laitos pystyy tuottamaan oikea-aikaisia ja laadukkaita sää- ja varoituspalveluja. Erityisesti trooppisiin myrskyihin ja rankkasateisiin kyetään nyt varautumaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. 
Tulosesimerkki

Yhteisöjen omia varoitusjärjestelmiä Nepaliin

Suomen Punaisen Ristin kehitysyhteistyöohjelmassa on edistetty yhteisöperustaista katastrofivalmiutta ja luotu ennakkovaroitusjärjestelmiä, joissa yhteisöjen asukkaat ja vapaaehtoiset välittävät varoituksia eri menetelmin.

Esimerkiksi Itä-Nepalin tulva-alttiilla Morangin ja Sunsarin alueilla arvioitiin yhteisöjen riskejä ja tarpeita yhteistyössä Nepalin Punaisen Ristin ja Nepalin hydrometeorologian laitoksen kanssa. Valmiit, räätälöidyt varoitusjärjestelmät kattavat lähes 40 000 ihmistä. Järjestelmät vaihtelevat toimintamalliltaan, mutta niihin kuuluu yleensä yhdistelmä sääpalveluja ja yhteisön omaa seurantaa, kuten vedenpinnan mittareita, joiden antamien hälytysten perusteella paikalliset ryhmät varoittavat yhteisöjä ja viranomaisia. 

Ilmastokestävää ja vähäpäästöistä kehitystä 

Huippuluokan suomalainen teknologia ja asiantuntemus auttavat maita varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 

Ilmastorahoitus on osa Suomen globaalia vastuunkantoa ja YK:n ilmastosopimusten velvoitteita. Kansainvälinen ilmastorahoitus tukee kehittyvien maiden vähäpäästöistä kehitystä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.  

Suurin osa Suomen julkisesta kansainvälisestä ilmastorahoituksesta kanavoidaan kehityspankkien sekä monenkeskisten järjestöjen ja ilmastorahastojen kautta. Suomi on vaikuttanut johtokuntatyöllään siihen, että pankit ja monenkeskiset toimijat pyrkivät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja että niiden ilmastohankkeet edistävät myös ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 

Laina- ja investointimuotoinen rahoitus eli finanssisijoitukset ovat edistäneet erityisesti ilmastonmuutosta hillitsevää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta. Tämä on vauhdittanut myös yksityisen sektorin ilmastoratkaisuja. Valtionlaitosten ja yliopistojen kanssa tehty yhteistyö on lisännyt kehittyvien maiden ilmasto-osaamista. Kansalaisjärjestöt ovat muun muassa tukeneet kyläyhteisöjen ilmastokestäviä viljelymenetelmiä ja elinkeinojen monipuolistamista.  

Suomi on saavuttamassa hallitusohjelmaan kirjatun tasapuolisen jakauman lahjamuotoisen hillintä- ja sopeutumisrahoituksen kesken. Sopeutumisrahoituksen osuutta on lisätty viimeaikaisilla panostuksilla monenkeskisiin rahastoihin, jotka ovat parantaneet miljoonien ihmisten mahdollisuuksia selviytyä ilmastonmuutoksen tuomista haitallisista vaikutuksista.  

Esimerkiksi Vähiten kehittyneiden maiden rahaston LDCF:n tukemista sopeutumistoimista oli vuoteen 2020 mennessä hyötynyt yli 16 miljoonaa ihmistä. Lisäksi vuonna 2021 käynnissä olevat ja hyväksytyt uudet hankkeet hyödyttävät yli 8 miljoonaa ihmistä. Sopeutumisrahasto AF:n ansiosta yli 10 miljoonan ihmisen haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille oli vähentynyt vuoteen 2021 mennessä. Vihreän ilmastorahaston GCF:n vuoteen 2021 mennessä hyväksymät hankkeet tulevat puolestaan parantamaan yli 588 miljoonan ihmisen ilmastokestävyyttä.  

Suomi on aiempaa näkyvämmässä asemassa kansainvälisessä sopeutumisrahoituskeskustelussa. Suomi oli muun muassa mukana perustamassa sopeutumisrahoitusta edistävää Champions Group on Adaptation Finance -koalitiota, johon kuuluu 11 maata, EU-komissio ja Afrikan kehityspankki. 

Tärkeä osa Suomen tukea kehittyville maille on niiden sää-, ilmasto- ja ennakkovaroitusjärjestelmien vahvistaminen. Ilmatieteen laitos on vahvistanut yhteensä 48 kansallisen hydrometeorologian laitoksen tai muun organisaation kapasiteettia 12 maassa vuosina 2019-2021. Yhteistyön tuloksena parantuneet sää- ja ilmastopalvelut sekä ennakkovaroitusjärjestelmät tulevat hyödyttämään välillisesti yli 500 miljoonaa ihmistä. Suomi rahoittaa myös monenkeskistä CREWS-rahastoa, jonka kautta on parannettu 60:n vähiten kehittyneen maan tai pienen kehittyvän saarivaltion valmiuksia kohdata ilmastoriskejä ja ottaa käyttöön ennakkovaroituspalveluja. 
 

Suomen tuella aikaansaatuja päästövähenemiä

Odotettu kumulatiivinen päästövähennys (MtCO2e)

AKaikki hankkeet
GCF 2021 1980
GEF 2021 1446
GEF 2020 1251
NDF 2021 81
BKäynnissä olevat hankkeet
AfDB 2019 385
GCF 2019 324
CUudet hankkeet
ADB Ventures 2021 1,8
NDF 2020 0,145
NDF 2019 0,052
EEP 2020 0,105
EEP 2019 0,16

Odotettu vuosittainen päästövähennys (MtCO2e)

DKaikki hankkeet
IFC-Finland 2020 0,575
EKäynnissä olevat hankkeet
EEP 2020 0,434
EEP 2019 0,427
E5P 2020 1,1

Toteutunut kumulatiivinen päästövähennys (MtCO2e)

FKaikki hankkeet
EEP 2020-2021 1,9
EU 2018-2020 57,4
EU 2013-2019 28,2
NDF 2021 70
GKäynnissä olevat hankkeet
GCF 2021 54
GCF 2019 48
IFAD 2021 59

Toteutunut vuosittainen päästövähennys (MtCO2e)

HKäynnissä olevat hankkeet
ADB Ventures 2021 0,126
Finnfund 2020 0,177
Finnfund 2019 0,135
AfDB 2021 1,066
AfDB 2020 1,636
AfDB 2019 0,678
IDA 2021 11,6
IDA 2018-2020 28,4
EEP 2021 0,155
EU 2020 0,921
EU 2019 0,799
IPäättyneet hankkeet
ADB 2021 17,807
ADB 2020 19,325
NCF 2021 0,46
NCF 2019 0,055

 

VERTAILUTIETO: Suomen kasvihuonekaasupäästöt noin 50 MtCO2e vuodessa

Organisaatiot raportoivat päästövähennyksistä vaihtelevasti. Yleisimmin raportoidaan kumulatiivinen odotettavissa oleva päästövähenemä hankkeiden koko elinkaaren ajalta. Arvio voi koskea joko kaikkia hankkeita riippumatta toimeenpanon vaiheesta, käynnissä olevia hankkeita tai raportointivuonna rahoituspäätöksen saaneita uusia hankkeita (raportointitavat A–C). Toinen tapa on tarkastella arvioitua vuosittaista päästövähennyspotentiaalia (tavat D–E). Toisaalta voidaan raportoida toteutuneita päästövähennyksiä kumulatiivisesti (tavat F–G) tai vuosittain (tapa H). Yksi tapa on lisäksi päättyneiden hankkeiden elinkaaren aikana saavutettu keskimääräinen vuosivähennys (tapa I). Eri tavat eivät ole vertailukelpoisia keskenään eikä lukuja voi laskea yhteen. Lisäksi organisaatioiden raportointikäytännöt voivat vaihdella vuosittain, ja raportoiduissa luvuissa voi olla päällekkäisyyttä. Esimerkiksi GCF:n rahoittamia hankkeita toteuttavat useat suoraakin rahoitusta saavat organisaatiot kuten AfDB, GEF ja IFAD.

 

Parempaa ravitsemusta ja kestäviä ruokajärjestelmiä

Pienviljelijöiden saama tuki on parantanut perheiden ruokaturvaa ja monipuolistanut ravintoa.

Kestävät ruokajärjestelmät takaavat ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen kaikille sekä  toimeentuloa ruokajärjestelmän toimijoille ilman haittavaikutuksia ympäristölle.  

Suomi parantaa ruokaturvaa ja ravitsemusta pääosin monenkeskisten järjestöjen kautta.  Suomen tukema Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD on vahvistanut 128 miljoonan ihmisen ruokaturvaa parantamalla pienviljelijöiden kestävää maataloutta ja markkinoille pääsyä. Maailmanpankin ravitsemus- ja terveysohjelmat saavuttivat puolestaan noin 450 miljoonaa ihmistä vuosina 2019-2021.  

Suomi vahvistaa ruokajärjestelmien kestävyyttä myös kansainvälisellä vaikuttamistyöllä. Esimerkiksi Suomen tekemä aloite kouluruokailun laajentamisesta on innostanut mukaan jo yli 70 maata.

Suomen kahdenväliset hankkeet ja kansalaisjärjestörahoitus ovat parantaneet 578 000 ihmisen ruokaturvaa ja elinkeinomahdollisuuksia. Etiopiassa yli 4 000 naiselle ja nuorelle sekä 63 osuuskunnalle on muun muassa annettu lainoja ja koulutusta. Tämä on mahdollistanut elinkeinojen monipuolistamisen ja yritystoiminnan aloittamisen. 

Suomalainen maa- ja metsätalouden kehittämiseen keskittyvä FFD-järjestö on luonut Building Resilience -työkalun, joka tukee pienviljelijöiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin jo kymmenessä maassa.  

Maatalous on suuri työllistäjä, ja siksi siihen panostetaan. Finnfundin investoinnit maatalouteen ovat hyödyttäneet vuosien 2019-2020 aikana 3,5:tä miljoonaa ihmistä, joista 84 prosenttia oli naisia. Kirkon Ulkomaanavun FCA-sijoitusyhtiön investoinneista 57 prosenttia kohdistuu maatalouteen. 

IFADin tuloksia vuonna 2020

Suomen tukema IFAD on YK:n maatalouden kehittämisrahasto.

128 milj. ihmistä saavutettu

23,4 milj. ihmiselle rahoituspalveluja

1,5 milj. viljelijäjärjestön jäsentä saanut tukea

1,7 milj. ha ilmastoviisasta maataloutta

3,7 milj. ihmisen tulonhankintamahdollisuudet parantuneet

73 800 ihmisen maanomistus parantunut

560 000 ha maatalousmaan kastelua parannettu

Lähde: IFAD

Sukupuolinäkökulmaa ruokaturvaan

Suomi toimii vuosina 2020-2022 rinnakkaispuheenjohtajana YK-järjestelmään kuuluvan Maailman ruokaturvakomitean neuvotteluissa, joissa luodaan ohjeistoa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi ruokaturva- ja ravitsemustyöhön. Ohjeiston avulla pystytään määrittämään kriittiset muutostekijät naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseksi ja rakenteellisen syrjinnän lopettamiseksi. Samalla jaetaan tietoa ruokaturvaa parantavista konkreettisista keinoista ja hyvistä käytänteistä. 
Tulosesimerkki

Maanhallintaoikeudet digiaikaan

Etiopiassa on rekisteröity yli 20 miljoonaa maapalstaa Suomen kehittämällä menetelmällä vuosina 2011-2021. Virallinen maanhallintarekisteri lisää avoimuutta, pakottaa virkahenkilöt säännösten mukaiseen toimintaan ja vähentää maaoikeuksiin liittyviä konflikteja. Suurin osa palstoista on rekisteröity molemmille aviopuolisoille. Turvattu maanhallintaoikeus kannustaa viljelijöitä sijoittamaan kestävään maataloustuotantoon. Hankkeen tuella on myös lisätty maankäyttösektorin koulutusta. Yli 300 nuorta, joista 28 prosenttia on naisia, on valmistunut hankkeen kehittämästä Etiopian ensimmäisestä maaseudun maanmittaustekniikan ammattikoulutuksesta. Virkahenkilöille räätälöidystä koulutuksesta on puolestaan valmistunut 53 maisteria. 
Tulosesimerkki

Aurinkosähköllä parannetaan opetuksen laatua Länsirannalla

Palestiinalaisalueilla, Länsirannalla ja Gazassa, Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC tukee hanketta, jolla lisätään yhteisöjen energiaomavaraisuutta hauraassa ympäristössä. Länsirannalla varustetaan 500 koulua vuosina 2020-2023 katoilla asennettavilla aurinkopaneeleilla, jotta sähkökatkot eivät enää häiritse opetusta. Ylijäämäsähkö syötetään alueen sähköverkkoon. Aurinkosähkön avulla koulut säästävät neljä viidesosaa toimintamenoistaan ja voivat käyttää säästöt opetuksen laadun parantamiseen. Suomi on yksi hankkeen rahoittajista finanssisijoitusmäärärahalla tuetun Suomi-IFC -ilmastorahaston kautta. 

Energiaomavaraisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää

Suomi on tuonut puhtaita energiaratkaisuja miljoonien ihmisten saataville ja vaikuttaa siihen, että kehityspankit eivät rahoita fossiilienergiaa. 

Suomen tuki energia-alalla kanavoidaan pääosin monenkeskisten kehityspankkien, Finnfundin ja ilmastorahastojen kautta.  

Kehityspankit tukevat kehittyvien maiden siirtymää vähähiiliseen talouteen antamalla asiantuntija-apua energia- ja ilmastosäädösten uudistamiseen. Kehityspankit rahoittavat sekä julkisen että yksityisen sektorin investointeja energian tuotantoon, siirtoon ja jakeluun. Kehityspankkien rahoitusta tarvitaan erityisesti keventämään yksityisiin investointeihin liittyviä riskejä hauraissa valtioissa tai muuten vaikeissa toimintaympäristöissä. Suomi on tuonut monenkeskisen rahoituksen avulla 94 miljoonaa ihmistä puhtaiden energiapalvelujen piiriin vuosina 2020-2021.  

Suomi ja muut samanmieliset maat ovat vaikuttaneet siihen, että fossiilienergiaan suuntautuvien investointien osuus kehityspankkien rahoituksessa vähenee. Suomi painottaa myös tarvetta tukea oikeudenmukaista siirtymää fossiilisista polttoaineista riippuvaisissa maissa niin, että kielteiset vaikutukset kehittyvien maiden talouksiin ja yhteisöihin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. 

Suomen tukemat paikalliset uusiutuvan energian ratkaisut ovat kasvattaneet yhteisöjen energiaomavaraisuutta. Tuen ansiosta yhteisöissä on kyetty muun muassa tuottamaan terveyspalveluita sekä pitämään yllä ruokahuoltoa ja liikennepalveluita myös poikkeusoloissa, kuten koronapandemian, luonnonkatastrofien ja kriisitilanteiden aikana. Ukrainan energiarahasto on edistänyt paikallista energiatehokkuuden ja lämpöhuollon teknistä osaamista ja yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa. 

EEP-ohjelman tuloksia vuodelta 2021

155 170 tCO2e vältetyt kasvihuonekaasupäästöt

28 MWh vuosittainen uusiutuvan energian tuotanto

217 660 puhtaan energiahuollon pariin päässeet ihmiset

50,3 milj. mobilisoitu ilmastorahoitus

3,5 milj. vuosittaiset säästöt energiahuollossa

1200 uudet työpaikat

Afrikan energia- ja ympäristökumppanuusohjelma (EEP) tukee aloittelevia ja etenkin naisten johtamia yrityksiä energialiiketoiminnan kehittämisessä 15:ssä eteläisen ja itäisen Afrikan maassa. Suomen vuonna 2010 perustamaa rahastoa hallinnoi Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF.

Vesihuoltoa, käymälöitä ja vesidiplomatiaa

Suomi on tuottanut puhdasta vettä ja käymälöitä miljoonille ihmisille. Suomi on myös ehkäissyt vedestä johtuvia konflikteja vesidiplomatiatyöllään. 

Ilmastonmuutos heikentää makean veden varantoja. Siksi vedestä aiheutuvien konfliktien ehkäiseminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. 

Suomi on arvostettu edelläkävijämaa vesipolitiikassa ja -diplomatiassa. Se on YK:n rajavesisopimusten alullepanija ja tukee niiden laajaa käyttöönottoa. Suomi pitää vesidiplomatiaa myös ennakoivana rauhanvälityksenä, sillä toimivan rajavesiyhteistyön maat eivät ajaudu konfliktiin keskenään.  

Suomen tulokset veteen liittyvissä kahdenvälisissä hankkeissa ovat edelleen merkittäviä, mutta työtä tehdään yhä vähemmän, vaikka tarpeet ilmastonmuutoksen edetessä ovat kasvussa.  

Suomen tekemä vesialan yhteistyö jatkuu lähinnä Etiopian ja Nepalin maaseuduilla, joissa noin 1,5 miljoonaa ihmistä pääsi Suomen tuella vesihuollon piiriin vuosina 2019-2021. Samalla ajanjaksolla noin puoli miljoonaa ihmistä rakensi itselleen Suomen tuella käymälän. Tämän lisäksi 700 kouluun ja terveyskeskukseen rakennettiin vesihuoltoa ja käymälöitä. Hankkeissa kiinnitettiin erityistä huomioita vammaisten henkilöiden ja eri sukupuolta edustavien ihmisten tarpeisiin.  

Suomi tukee yhteisöjen omaa aktiivisuutta käymälöiden rakentamisessa. Vesihuollossa korostetaan pitkäjänteistä suunnittelua, naisten ja tyttöjen voimaannuttamista, yhteisöjen osallistamista ja omistajuutta sekä ihmisten yhdenvertaista kohtelua. 

Suomen tukea kohdistuu yleisrahoituksen kautta myös monenkeskisten järjestöjen tekemään vesialan kehitysyhteistyöhön. Suomi ei kuitenkaan suoraan osallistu näiden ohjelmien rahoitukseen tai toteutukseen. 

Vesihuollon ja sanitaation saaneet ihmiset

Työn tuloksista hyötyneiden ihmisten määrä


Vesihuolto

262 70042 Kansalaisjärjestöyhteistyö

1 556 50045 Kahdenvälinen yhteistyö

241 885 40048 Monenkeskinen yhteistyö


Sanitaatio

72 20043 Kansalaisjärjestöyhteistyö

544 60046 Kahdenvälinen yhteistyö

746 136 10049 Monenkeskinen yhteistyö


Koulujen vesihuolto ja sanitaatio

210*44 Kansalaisjärjestöyhteistyö

490*47 Kahdenvälinen yhteistyö

2 674 10050 Monenkeskinen yhteistyö

* Koulujen lukumäärä. Yksittäisen koulun vesihuolto ja sanitaatio koskee usein satoja oppilaita.

Lähde: UM

Tulosesimerkki

Käsienpesua vedellä ja saippualla Nepalissa

Nepalin, Suomen ja EU:n rahoittamalla Kaukolännen vesivarainhoito-ohjelman ansiosta vesihuollon sai käyttöönsä lähes  245 000 ihmistä syrjäisissä vuoristokylissä vuosina 2019-2021.  

Ohjelmassa vesivarojen käyttöä suunniteltiin kokonaisvaltaisesti eri käyttötarpeet ja käyttäjäryhmät huomioiden. Maaseutuyhteisöt omaksuivat aiempaa terveellisempiä tapoja muun muassa kuukautishygienian ja käsienpesun suhteen. Yli 7 000 kotitalouden tavat vakiintuivat niin, että esimerkiksi kädet pestiin ennen ruuanlaittoa ja käymäläkäynnin jälkeen. 

Paikallistason omistajuus on vahvistunut hankkeen aikana. Vuoden 2021 loppuun mennessä kunnat rahoittivat ohjelmaa itse 8,2 miljoonalla eurolla ja paikallisyhteisöjen panostus oli 10,9 miljoonaa euroa. 
Tulosesimerkki

Ikonisten lajien runsaus kertoo luonnon monimuotoisuudesta

Suomi tukee sarvikuonojen, norsujen ja leijonien suojelua Itä-Afrikassa. WWF:lle myönnetyllä tuella on edistetty suojelualueiden tehokkaampaa hallintoa, kehitetty paikallisyhteisöjen toimeentuloa ja torjuttu villieläinten aiheuttamia vahinkoja. 

Salametsästys on suuri ongelma Itä-Afrikassa. Ugandan, Kenian ja Tansanian viranomaiset eivät vielä neljä vuotta sitten uskoneet, että salametsästys voitaisiin kitkeä kokonaan. Kuitenkin vuoden 2021 lopussa tavoitteeksi voitiin jo asettaa salametsästyksen täydellinen lopettaminen suojelualueilla.  

Vuosi 2020 oli ensimmäinen 35 vuoteen, kun Keniassa ei salametsästetty ainuttakaan sarvikuonoa. Sarvikuonojen määrä alueella on noussut 250:lla yksilöllä ja norsujen 10 000:lla vuosina 2018–2021. 

Kestävää metsien käyttöä ja hallintaa

Suomi on kasvattanut kestävästi käytettyjen metsien pinta-alaa. Suomen avulla luotu metsätiedon online-työkalu on käytössä yli 150 maassa. 

Suomi tunnetaan yhä metsäalan yhteistyöstään monissa kehittyvissä maissa. Tansaniassa Suomen tukemat hankkeet ovat edistäneet sopeutumista ilmastonmuutokseen, kun niiden avulla on laajennettu kylien hallinnassa olevien luonnonmetsien pinta-alaa, tasattu veden kiertokulkua ja parannettu ihmisten toimeentuloa.  

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen avulla on edistetty maaoikeuksien toteutumista Nepalissa, Intiassa ja Brasiliassa. Suomi oli mukana vaikuttamassa siihen, että Glasgow’n metsäsitoumukseen ja YK:n aavikoitumissopimukseen kirjattiin päätöksiä, jotka vahvistavat alkuperäis- ja paikallisväestöjen maanhallintaa. 

Suomen tuella on kasvatettu kestävästi käytettyjen metsien ja muiden maa-alueiden kokonaispinta-alaa. Pinta-alat ovat lisääntyneet kansalaisjärjestötyössä, mutta pienentyneet kahdenvälisessä yhteistyössä, kun monet hankkeista ovat päättyneet.  

Finnfundin sijoitukset ovat tuottaneet uusia FSC-sertifioituja istutusmetsiä ja kestävän hoidon luonnonmetsiä. Finnfund on yksi harvoista metsäsektorille kaupallisia sijoituksia tekevistä kehityssijoitusyhtiöistä ja on siksi alallaan edelläkävijä.

Suomen metsäalan tuesta on hyötynyt vuosina 2019-2021 kaiken kaikkiaan yli 350 000 ihmistä, joista naisia ja tyttöjä on ollut ainakin 34 prosenttia. Lisäksi lähes 62 000 ihmistä tai pienyritystä on päässyt mukaan metsätuotteiden arvoketjuihin.

Aiempien YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn kanssa yhteistyössä luotujen metsävarojen suunnittelu-, tiedonkeruu- ja raportointityökalujen kehittäminen on jatkunut. Internetissä olevalla palvelulla on jo 30 000 käyttäjää yli 150 maassa. 

Kestävän käytön piiriin saatu maa-ala

Kestävästi käytettyjen ja hallittujen metsien määrä hehtaareina

 

7 196 000 Kansalaisjärjestöyhteistyö53

335 100 Yksityisen sektorin yhteistyö56

165 000 Kahdenvälinen yhteistyö54

103 150 000 Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF ja YK:n maatalouden kehittämisrahasto57

167 300 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO55

108 072 000 Euroopan unionin työ58

Lähde: UM

  • 1

    United Nations (2021). The Sustainable Development Goals Report 2021. https://unstats.un.org/sdgs/report/2021/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 2

    World Bank (2020). Pivoting to Inclusion: Leveraging Lessons from the Covid-19 Crisis for Learners with Disabilities. World Bank Group. https://documents1.worldbank.org/curated/en/777641595915675088/pdf/Pivoting-to-Inclusion-Leveraging-Lessons-from-the-COVID-19-Crisis-for-Learners-with-Disabilities.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 3

    IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 4

    World Bank (2022). Poverty and Inequality Platform. The number of people living under 1,9 USD a day. https://pip.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 27.9.2022. 

  • 5

    World Bank (2022). Pandemic, Prices and Poverty.
    https://blogs.worldbank.org/opendata/pandemic-prices-and-poverty
    (Linkki toiselle web-sivustolle.)
      Viitattu 4.10.2022. 

  • 6

    World Bank (2022). World Development Indicators. Foreign direct investment, net inflows (BoP, current US$), personal remittances, received (current US$), net official development assistance received (current US$). DataBank. https://databank.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 6.7.2022. 

  • 7

    Suomalaisten kansalaisjärjestöjen, ml. Suomen World Vision, Solidaarisuus ja FIDA osana laajempaa SRHR-tiedotustyötä, sekä UNFPA:n raportoimia Suomen tuella aikaansaamia tuloksia. 

  • 8

    UNESCO Institute for Statistics (2022). Completion rate, lower secondary, female %. http://sdg4-data.uis.unesco.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 4.10.2022.

  • 9

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: HEI-IKI ohjelma, Pipliaseuran, Wycliffen, KUAn, FIDAn, Pakolaisavun, Vammaiskumppanuuden ja Taksvärkin hankkeet ja ohjelmat. 

  • 10

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: kahdenvälinen tuki ja sektoriohjelmat Nepalissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Palestiinassa ja Ukrainassa sekä UNESCOn Capacity Building for Education -ohjelma. 

  • 11

    Mukana UNESCOn CAP Ed -ohjelman kautta tuetut maat sekä Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaat, joissa Suomi tukee rakenteellisia koulujärjestelmän uudistuksia.

  • 12

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) interventioista seuraavissa maissa: Nepal, Myanmar (sektoriohjelma ja Etnisten alueiden koulutuksen tuki), Etiopia ja Ukraina. 

  • 13

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) seuraavista interventioista: Wycliffe, KUA, Pakolaisapu, Taksvärkki, FIDA, Vammaiskumppanuus, World Vision, Finpartnership ja Finnfund. 

  • 14

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (opettajankoulutuslaitokset) seuraavista interventioista: Myanmar/UNESCO, Mosambik/FASE, Ukraina/perusopetuksen hanke, HEI-IKI-ohjelma ja E-tale Africa-hanke.

  • 15

    Tässä luvussa mukana maa- ja aluekohtaisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja monenkeskisen yhteistyön kautta tuetut oppilaat hankkeista Etiopiassa, Libanonissa, Syyriassa, Myanmarissa, Irakissa sisältäen Suomen laskennallisen osuuden tuesta UNRWA:lle ja ECW:lle. Kansalaisjärjestöjen tavoittamat oppilaat on raportoitu kokonaisuutena erikseen.

  • 16

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: Pakolaisapu, FIDA, Abilis ja Vammaiskumppanuus.

  • 17

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary) seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, FIDA, Wycliffe.

  • 18

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, Pakolaisapu, SOS lapsikylät, Vammaiskumppanuus, Pipliaseura, Taksvärkki, FIDA, Abilis, Viestintä- ja kehityssäätiö).

  • 19

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary, vocational). Luku laskettu viimeisimpien ennen pandemiaa tilastoitujen oppilasmäärien perusteella Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaista: Nepal, Afganistan, Myanmar, Palestiina, Mosambik, Ukraina ja Etiopia.

  • 20

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of proposals for laws and policies that improve business environment and regional economic integration’. Tulokset ovat YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDOn raportoimat luvut vuosina 2019-2021. Suomi on UNIDOn jäsenmaa ja maksaa sille vuosittain sääntömääräisen jäsenmaksun.

  • 21

    Työpaikkoja ja kehittyvien maiden yrityksiä on tuettu myös muun yhteistyön kautta, mutta kaikkien tuettujen toimijoiden raportoimat luvut eivät istu ulkoministeriön seuraamien indikaattoreiden alle.

  • 22

    Monenkeskinen yhteistyö: Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2019-2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020.

  • 23

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ ja sisältää Energy and Environment Partnership EEP:n tuen 2020-2021 ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IADB) yleistuen 2020-2021.

  • 24

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: AgroBIG II, Tuki maatalousvetoiselle talouskasvulle Amharassa, Etiopia (2019-2021); AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen (2021) ja SAIS, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke (2021).

  • 25

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnpartnership, 2019-201; FCA Investments, 2019-2021 ja Finnfund, 2019-2020.

  • 26

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: HALO Trust, 2019-2020; Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2019-2021; Kirkon Ulkomaanapu, 2019-2021; Reilu Kauppa, 2020-2021.

  • 27

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’. Kansainvälinen maaseudun kehittämisrahasto IFAD, 2019; YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020; Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2020-2021; Kansainvälinen kauppakeskus ITC, 2019-2021.

  • 28

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), 2020; Aasian kehityspankki (ADB), 2019-2020; Afrikan kehityspankki (AfDB), 2020; Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IADB), 2020-2021.  

  • 29

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Metsätalous ja arvoketjujen kehittäminen, Tansania, 2019-2020; AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen, 2020-2021.

  • 30

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnfund, 2019-2020; FCA Investments, 2019-2021, DevPlat, 2020-2021.

  • 31

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Hanketuki, SOS-lapsikylä, Etiopia, Gambia, Tansania, 2020; Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2020-2021; Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanapu, 2020-2021; Ohjelmatuki, WWF, 2019-2021; Ohjelmatuki, Plan Suomi, 2019-2021; Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu, 2019-2020; Ohjelmatuki, Suomen World Vision, 2020-2021. 

  • 32

    Data on kerätty UM:n aggregaatti-indikaattorista ‘number of Science, Technology and Innovation (STI) partnerships with education and research institutions and private sector actors’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, BEAM/Developing Markets Platform, Plan Suomi, HEI-ICI.

  • 33

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of enterprises trained on decent work standards and/or responsible business practices’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Suomen Pakolaisapu, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, Sambian PK-yritysten kasvun tukeminen, Reilu Kauppa, Korkotukihankkeiden arviointi, Finnwatch. Koulutettujen yritysten määrä lasketaan vuosittain. On mahdollista, että sama yritys esiintyy laskuissa useampana vuonna.

  • 34

    UnWomen Global Output Indicator 2.4.2. Vuoden 2019 tulos 5964, vuoden 2020 tulos 6808 ja vuoden 2021 tulos 11 597. https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-2

  • 35

    Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, Eurooppa/Romaninaisten voimaa – Romanina (2020); Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, KOSOVO/Eteenpäin elämässä (EqE) (2020); Hanketuki, Lasten ja nuorten säätiö sr, SEN/Naatange art la (2020); Hanketuki, SOS-lapsikyläsäätiö rs, TAN/Naisten ja lasten oikeudet, Mufindi (2020); Hanketuki, Suomen YMCA:n liitto ry, LIB/Syyrialaisten pakolaisten amk (2020); Hanketuki, Interpedia, NEP/Haavoittuvassa asemassa olevat lapset (2021); INGO-tuki, Hivos, (2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (ILGA) (2019); INGO-tuki yhteinen haku, International Service for Human Rights (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2021); Muu monenkeskinen apu, Justice Rapid Response (2020); Ohjelmatuki, Abilis-säätiö (2021); Ohjelmatuki, Fida International ry (2021); Ohjelmatuki, Finnish Red Cross (2019); Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanavun säätiö (2021); Ohjelmatuki, Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto (2021); Ohjelmatuki, Plan Suomi Säätiö (2019); Ohjelmatuki, Reilu Kauppa ry (2021); Ohjelmatuki, Siemenpuu-Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr (2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2020); Ohjelmatuki, Suomen Lähetysseura (2020); Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen World Vision (2021); Ohjelmatuki, Taksvärkki ry (2021); Ohjelmatuki, Vammaiskumppanuus ry (2020); United Nations Alliance of Civilizations, AFRIKKA/Nuorisorahaston projektit, ohjelmakausi 2019-2020.  Koska ohjelma/hanketukijärjestöjen kumppanuudet ovat yleensä koko hanke-/ohjelmakauden mittaisia, kumppanimaissa tuettujen järjestöjen määrä on laskettu ottamalla mukaan vain sen vuoden luku, jolta on raportoitu suurin tulos. Vain niiden järjestöjen osalta, jossa on mainittu erikseen, että kumppanijärjestöt eivät ole samoja, on eri vuosien tulos laskettu yhteen.

  • 36

    BI Yhteisrahoitusohjelma UN University, MOZ/MPD-UEM Policy Research (2020); IKI-yhteistyö Metsäntutkimuslaitos TAN/IKI / LUKE INFORES (2019); Kahdenvälinen hanke, DEMO Finland ry, MOZ/ DEMO parlamentin vahvistaminen (2020, 2021); Kahdenvälinen hanke, Netherlands Institute for Multiparty Democracy: MOZ/Natural resources governance (2019); Kahdenvälinen hanke, TAN/PFP 2 (2020); Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-13 (2021), Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-12 (2019, 2020); UN University MOZ/UNU-WIDER IGM II (2021); Temaattinen avustus, UN Educational Scientific and Cultural Organization, Unesco (2019, 2020).

  • 37

    UN Development Programme, KGZ/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); UN Development Programme, TJK/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); Kios, ohjelmatuki (2019, 2020, 2021); Finnwatch, hanketuki, THA/burmalaiset siirtotyöntekijät voimaantuneet (2020); European Development Fund, lisärahoitus (2019, 2020); UnWomen, yleisrahoitus (2019, 2020, 2021). Disaggregointi on laskettu vain niistä tuloksista, joista disaggregoitua tietoa on ollut saatavilla.

  • 38

    INGO-tuki, Hivos (2019, 2020); INGO-tuki, DefendDefenders, East and Horn of Africa Human Rights Defenders Project (2020, 2021); INGO-tuki, International Commission of Jurists (2019, 2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (2019, 2020); INGO-tuki, International Service for Human Rights (2020, 2021); INGO-tuki, Minority Rights Group International (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2019, 2020, 2021); Embassy of Finland, MDA/IJC/Media literacy, Moldova (2020); Embassy of Finland, MDA/SP/media support, Moldova (2020).

  • 39

    Vuonna 2018 toimintaohjelma oli tehty 60 maassa, vuoden 2021 lopussa 86 maassa. Un Women https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-5.

  • 40

    Lisäksi yhteisötason rauhanrakennusta tekevät Fida International, World Vision, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos (sovintohanke) ja Suomen YMCAn liitto (2250).

  • 41

    Suomen tuella Mines Advisory Group, Halo Trust, Danish Demining Group ja United Nations Mine Action Service ovat raivanneet 6.78 km2 vapaaksi miinoista.

  • 42

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 43

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2020, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 44

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Fida International, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 45

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Community led Accelerated WASH in Ethiopia, Etiopia, 2019-2020; Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2019-2021; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 46

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 47

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2020-2021; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021.

  • 48

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Euroopan aluekehitysrahasto ERDF, uudet eurooppalaiset hyödynsaajat, 2019-2020; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 49

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 50

    UNICEF, UNICEF Development WASH, 2019-2021.

  • 51

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Finnfund (2019-2020).

  • 52

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021), Finnfund (2019-2020), UNIDO (2019-2021); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 53

    WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2019-2021); Reilu Kauppa (2020-2021); Siemenpuu-säätiö; Brasilia, Indonesia, Intia (2019-2021).

  • 54

    Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); Tree Outgrower Support Programme, Tanzania (2020); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 55

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021).

  • 56

      Finnfund (2019-2020).

  • 57

    GEF Corporate Scorecard June 2021; IFAD Development Effectiveness Report 2020.

  • 58

    European Commission Staff Working Document. Accompanying the document ‘Report from the Commission to the European Parliament and the Council 2021’. Annual Report on the Implementation of the European Union’s External Action Instruments in 2020.

  • 59

    OCHA Financial Tracking Service (2021). Appeals and response plans 2021. https://fts.unocha.org/appeals/overview/2021 Viitattu 8.9.2022.