Ilmasto ja luonnonvarat








Ilmastonmuutos ja luontokato vaarantavat kestävän kehityksen
Ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan heikkenemisen ja luonnon monimuotoisuuden kadon vaikutukset tuntuvat yhä voimakkaampina ja uhkaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista erityisesti kehittyvissä maissa.
Tuoreimmat tiedeyhteisön ilmasto- ja ympäristöraportit ovat yhä huolestuttavampia. Vaikka useat maat ovat päivittäneet ilmastotavoitteitaan aiempaa kunnianhimoisemmiksi, ei niiden toimeenpanosta ole konkreettisia takeita. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä jatkaa kasvuaan koronapandemian aiheuttamasta väliaikaisesta kasvihuonekaasupäästöjen pudotuksesta huolimatta.
Ilmastonmuutoksen vuoksi yleistyneiden sään ääri-ilmiöiden määrä ja voimakkuus ovat kasvaneet. Vuonna 2020 noin 30 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa ainakin tilapäisesti säästä ja ilmastosta johtuvien katastrofien vuoksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi myös vesivaroihin ja ruokaturvaan, jotka ovat kaiken kehityksen edellytyksiä. Vesihuollon globaali kattavuus on hitaassa nousussa väestönkasvusta huolimatta. Vesi on usein yhteistyön perusta, mutta joskus myös kiistojen kohteena ja sodankäynnin välineenä.
Ruokaturvan saavuttamisessa on suuria alueellisia eroja: esimerkiksi kroonisesta aliravitsemuksesta kärsivien lasten lukumäärä on vähentynyt kaikkialla muualla paitsi Afrikassa. Lähes kaikki valtiot ovat laatineet kansallisen toimintapolun ruokajärjestelmän muuttamiseksi nykyistä kestävämmäksi.
Suojelualueiden ja kestävän käytön suunnitelmiin liitettyjen metsien pinta-ala on kasvanut ja kattaa nyt yli puolet maailman metsistä. Metsäekosysteemien suojelu on yksi harvoista kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteista, joka on jo saavutettu. Globaalisti metsien häviäminen silti jatkuu, mutta aiempaa hitaammin.
Aurinko- ja tuulisähkö ovat jo monin paikoin edullisimpia energiantuotantomuotoja, siksi myös sähkön kantaverkon ulottumattomissa olevat yhteisöt ja yritykset ovat päässeet sähkönjakelun piiriin. Vaikka miljardit ihmiset joutuvat edelleen käyttämään ruuanlaitossa ja lämmityksessä ympäristölle ja terveydelle haitallisia polttoaineita, voidaan heillekin yhä useammin tarjota puhtaita vaihtoehtoja.
Suomi vahvistaa ilmasto- ja ympäristötoimia
Suomi kehittää sää- ja varoituspalveluja
Suomi parantaa veden ja käymälöiden saatavuutta
Suomi vahvistaa ruokajärjestelmiä
Suomi tukee metsien kestävää hoitoa ja käyttöä
Suomi edistää uusiutuvan energian käyttöä
Ilmastoulkopolitiikan toimintaohjelma
Sää- ja varoituspalveluja Vietnamiin
Yhteisöjen omia varoitusjärjestelmiä Nepaliin
Esimerkiksi Itä-Nepalin tulva-alttiilla Morangin ja Sunsarin alueilla arvioitiin yhteisöjen riskejä ja tarpeita yhteistyössä Nepalin Punaisen Ristin ja Nepalin hydrometeorologian laitoksen kanssa. Valmiit, räätälöidyt varoitusjärjestelmät kattavat lähes 40 000 ihmistä. Järjestelmät vaihtelevat toimintamalliltaan, mutta niihin kuuluu yleensä yhdistelmä sääpalveluja ja yhteisön omaa seurantaa, kuten vedenpinnan mittareita, joiden antamien hälytysten perusteella paikalliset ryhmät varoittavat yhteisöjä ja viranomaisia.
Ilmastokestävää ja vähäpäästöistä kehitystä
Huippuluokan suomalainen teknologia ja asiantuntemus auttavat maita varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Ilmastorahoitus on osa Suomen globaalia vastuunkantoa ja YK:n ilmastosopimusten velvoitteita. Kansainvälinen ilmastorahoitus tukee kehittyvien maiden vähäpäästöistä kehitystä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Suurin osa Suomen julkisesta kansainvälisestä ilmastorahoituksesta kanavoidaan kehityspankkien sekä monenkeskisten järjestöjen ja ilmastorahastojen kautta. Suomi on vaikuttanut johtokuntatyöllään siihen, että pankit ja monenkeskiset toimijat pyrkivät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja että niiden ilmastohankkeet edistävät myös ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Laina- ja investointimuotoinen rahoitus eli finanssisijoitukset ovat edistäneet erityisesti ilmastonmuutosta hillitsevää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta. Tämä on vauhdittanut myös yksityisen sektorin ilmastoratkaisuja. Valtionlaitosten ja yliopistojen kanssa tehty yhteistyö on lisännyt kehittyvien maiden ilmasto-osaamista. Kansalaisjärjestöt ovat muun muassa tukeneet kyläyhteisöjen ilmastokestäviä viljelymenetelmiä ja elinkeinojen monipuolistamista.
Suomi on saavuttamassa hallitusohjelmaan kirjatun tasapuolisen jakauman lahjamuotoisen hillintä- ja sopeutumisrahoituksen kesken. Sopeutumisrahoituksen osuutta on lisätty viimeaikaisilla panostuksilla monenkeskisiin rahastoihin, jotka ovat parantaneet miljoonien ihmisten mahdollisuuksia selviytyä ilmastonmuutoksen tuomista haitallisista vaikutuksista.
Esimerkiksi Vähiten kehittyneiden maiden rahaston LDCF:n tukemista sopeutumistoimista oli vuoteen 2020 mennessä hyötynyt yli 16 miljoonaa ihmistä. Lisäksi vuonna 2021 käynnissä olevat ja hyväksytyt uudet hankkeet hyödyttävät yli 8 miljoonaa ihmistä. Sopeutumisrahasto AF:n ansiosta yli 10 miljoonan ihmisen haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille oli vähentynyt vuoteen 2021 mennessä. Vihreän ilmastorahaston GCF:n vuoteen 2021 mennessä hyväksymät hankkeet tulevat puolestaan parantamaan yli 588 miljoonan ihmisen ilmastokestävyyttä.
Suomi on aiempaa näkyvämmässä asemassa kansainvälisessä sopeutumisrahoituskeskustelussa. Suomi oli muun muassa mukana perustamassa sopeutumisrahoitusta edistävää Champions Group on Adaptation Finance -koalitiota, johon kuuluu 11 maata, EU-komissio ja Afrikan kehityspankki.
Tärkeä osa Suomen tukea kehittyville maille on niiden sää-, ilmasto- ja ennakkovaroitusjärjestelmien vahvistaminen. Ilmatieteen laitos on vahvistanut yhteensä 48 kansallisen hydrometeorologian laitoksen tai muun organisaation kapasiteettia 12 maassa vuosina 2019-2021. Yhteistyön tuloksena parantuneet sää- ja ilmastopalvelut sekä ennakkovaroitusjärjestelmät tulevat hyödyttämään välillisesti yli 500 miljoonaa ihmistä. Suomi rahoittaa myös monenkeskistä CREWS-rahastoa, jonka kautta on parannettu 60:n vähiten kehittyneen maan tai pienen kehittyvän saarivaltion valmiuksia kohdata ilmastoriskejä ja ottaa käyttöön ennakkovaroituspalveluja.
Suomen tuella aikaansaatuja päästövähenemiä
Odotettu kumulatiivinen päästövähennys (MtCO2e)
AKaikki hankkeet | |
---|---|
GCF 2021 | 1980 |
GEF 2021 | 1446 |
GEF 2020 | 1251 |
NDF 2021 | 81 |
BKäynnissä olevat hankkeet | |
---|---|
AfDB 2019 | 385 |
GCF 2019 | 324 |
CUudet hankkeet | |
---|---|
ADB Ventures 2021 | 1,8 |
NDF 2020 | 0,145 |
NDF 2019 | 0,052 |
EEP 2020 | 0,105 |
EEP 2019 | 0,16 |
Odotettu vuosittainen päästövähennys (MtCO2e)
DKaikki hankkeet | |
---|---|
IFC-Finland 2020 | 0,575 |
EKäynnissä olevat hankkeet | |
---|---|
EEP 2020 | 0,434 |
EEP 2019 | 0,427 |
E5P 2020 | 1,1 |
Toteutunut kumulatiivinen päästövähennys (MtCO2e)
FKaikki hankkeet | |
---|---|
EEP 2020-2021 | 1,9 |
EU 2018-2020 | 57,4 |
EU 2013-2019 | 28,2 |
NDF 2021 | 70 |
GKäynnissä olevat hankkeet | |
---|---|
GCF 2021 | 54 |
GCF 2019 | 48 |
IFAD 2021 | 59 |
Toteutunut vuosittainen päästövähennys (MtCO2e)
HKäynnissä olevat hankkeet | |
---|---|
ADB Ventures 2021 | 0,126 |
Finnfund 2020 | 0,177 |
Finnfund 2019 | 0,135 |
AfDB 2021 | 1,066 |
AfDB 2020 | 1,636 |
AfDB 2019 | 0,678 |
IDA 2021 | 11,6 |
IDA 2018-2020 | 28,4 |
EEP 2021 | 0,155 |
EU 2020 | 0,921 |
EU 2019 | 0,799 |
IPäättyneet hankkeet | |
---|---|
ADB 2021 | 17,807 |
ADB 2020 | 19,325 |
NCF 2021 | 0,46 |
NCF 2019 | 0,055 |
VERTAILUTIETO: Suomen kasvihuonekaasupäästöt noin 50 MtCO2e vuodessa
Organisaatiot raportoivat päästövähennyksistä vaihtelevasti. Yleisimmin raportoidaan kumulatiivinen odotettavissa oleva päästövähenemä hankkeiden koko elinkaaren ajalta. Arvio voi koskea joko kaikkia hankkeita riippumatta toimeenpanon vaiheesta, käynnissä olevia hankkeita tai raportointivuonna rahoituspäätöksen saaneita uusia hankkeita (raportointitavat A–C). Toinen tapa on tarkastella arvioitua vuosittaista päästövähennyspotentiaalia (tavat D–E). Toisaalta voidaan raportoida toteutuneita päästövähennyksiä kumulatiivisesti (tavat F–G) tai vuosittain (tapa H). Yksi tapa on lisäksi päättyneiden hankkeiden elinkaaren aikana saavutettu keskimääräinen vuosivähennys (tapa I). Eri tavat eivät ole vertailukelpoisia keskenään eikä lukuja voi laskea yhteen. Lisäksi organisaatioiden raportointikäytännöt voivat vaihdella vuosittain, ja raportoiduissa luvuissa voi olla päällekkäisyyttä. Esimerkiksi GCF:n rahoittamia hankkeita toteuttavat useat suoraakin rahoitusta saavat organisaatiot kuten AfDB, GEF ja IFAD.
Parempaa ravitsemusta ja kestäviä ruokajärjestelmiä
Pienviljelijöiden saama tuki on parantanut perheiden ruokaturvaa ja monipuolistanut ravintoa.
Kestävät ruokajärjestelmät takaavat ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen kaikille sekä toimeentuloa ruokajärjestelmän toimijoille ilman haittavaikutuksia ympäristölle.
Suomi parantaa ruokaturvaa ja ravitsemusta pääosin monenkeskisten järjestöjen kautta. Suomen tukema Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD on vahvistanut 128 miljoonan ihmisen ruokaturvaa parantamalla pienviljelijöiden kestävää maataloutta ja markkinoille pääsyä. Maailmanpankin ravitsemus- ja terveysohjelmat saavuttivat puolestaan noin 450 miljoonaa ihmistä vuosina 2019-2021.
Suomi vahvistaa ruokajärjestelmien kestävyyttä myös kansainvälisellä vaikuttamistyöllä. Esimerkiksi Suomen tekemä aloite kouluruokailun laajentamisesta on innostanut mukaan jo yli 70 maata.
Suomen kahdenväliset hankkeet ja kansalaisjärjestörahoitus ovat parantaneet 578 000 ihmisen ruokaturvaa ja elinkeinomahdollisuuksia. Etiopiassa yli 4 000 naiselle ja nuorelle sekä 63 osuuskunnalle on muun muassa annettu lainoja ja koulutusta. Tämä on mahdollistanut elinkeinojen monipuolistamisen ja yritystoiminnan aloittamisen.
Suomalainen maa- ja metsätalouden kehittämiseen keskittyvä FFD-järjestö on luonut Building Resilience -työkalun, joka tukee pienviljelijöiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin jo kymmenessä maassa.
Maatalous on suuri työllistäjä, ja siksi siihen panostetaan. Finnfundin investoinnit maatalouteen ovat hyödyttäneet vuosien 2019-2020 aikana 3,5:tä miljoonaa ihmistä, joista 84 prosenttia oli naisia. Kirkon Ulkomaanavun FCA-sijoitusyhtiön investoinneista 57 prosenttia kohdistuu maatalouteen.
IFADin tuloksia vuonna 2020
Suomen tukema IFAD on YK:n maatalouden kehittämisrahasto.
128 milj. ihmistä saavutettu
23,4 milj. ihmiselle rahoituspalveluja
1,5 milj. viljelijäjärjestön jäsentä saanut tukea
1,7 milj. ha ilmastoviisasta maataloutta
3,7 milj. ihmisen tulonhankintamahdollisuudet parantuneet
73 800 ihmisen maanomistus parantunut
560 000 ha maatalousmaan kastelua parannettu
Lähde: IFAD
Sukupuolinäkökulmaa ruokaturvaan
Maanhallintaoikeudet digiaikaan
Aurinkosähköllä parannetaan opetuksen laatua Länsirannalla
Energiaomavaraisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää
Suomi on tuonut puhtaita energiaratkaisuja miljoonien ihmisten saataville ja vaikuttaa siihen, että kehityspankit eivät rahoita fossiilienergiaa.
Suomen tuki energia-alalla kanavoidaan pääosin monenkeskisten kehityspankkien, Finnfundin ja ilmastorahastojen kautta.
Kehityspankit tukevat kehittyvien maiden siirtymää vähähiiliseen talouteen antamalla asiantuntija-apua energia- ja ilmastosäädösten uudistamiseen. Kehityspankit rahoittavat sekä julkisen että yksityisen sektorin investointeja energian tuotantoon, siirtoon ja jakeluun. Kehityspankkien rahoitusta tarvitaan erityisesti keventämään yksityisiin investointeihin liittyviä riskejä hauraissa valtioissa tai muuten vaikeissa toimintaympäristöissä. Suomi on tuonut monenkeskisen rahoituksen avulla 94 miljoonaa ihmistä puhtaiden energiapalvelujen piiriin vuosina 2020-2021.
Suomi ja muut samanmieliset maat ovat vaikuttaneet siihen, että fossiilienergiaan suuntautuvien investointien osuus kehityspankkien rahoituksessa vähenee. Suomi painottaa myös tarvetta tukea oikeudenmukaista siirtymää fossiilisista polttoaineista riippuvaisissa maissa niin, että kielteiset vaikutukset kehittyvien maiden talouksiin ja yhteisöihin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
Suomen tukemat paikalliset uusiutuvan energian ratkaisut ovat kasvattaneet yhteisöjen energiaomavaraisuutta. Tuen ansiosta yhteisöissä on kyetty muun muassa tuottamaan terveyspalveluita sekä pitämään yllä ruokahuoltoa ja liikennepalveluita myös poikkeusoloissa, kuten koronapandemian, luonnonkatastrofien ja kriisitilanteiden aikana. Ukrainan energiarahasto on edistänyt paikallista energiatehokkuuden ja lämpöhuollon teknistä osaamista ja yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa.
EEP-ohjelman tuloksia vuodelta 2021
155 170 tCO2e vältetyt kasvihuonekaasupäästöt
28 MWh vuosittainen uusiutuvan energian tuotanto
217 660 puhtaan energiahuollon pariin päässeet ihmiset
50,3 milj. mobilisoitu ilmastorahoitus
3,5 milj. vuosittaiset säästöt energiahuollossa
1200 uudet työpaikat
Afrikan energia- ja ympäristökumppanuusohjelma (EEP) tukee aloittelevia ja etenkin naisten johtamia yrityksiä energialiiketoiminnan kehittämisessä 15:ssä eteläisen ja itäisen Afrikan maassa. Suomen vuonna 2010 perustamaa rahastoa hallinnoi Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF.
Vesihuoltoa, käymälöitä ja vesidiplomatiaa
Suomi on tuottanut puhdasta vettä ja käymälöitä miljoonille ihmisille. Suomi on myös ehkäissyt vedestä johtuvia konflikteja vesidiplomatiatyöllään.
Ilmastonmuutos heikentää makean veden varantoja. Siksi vedestä aiheutuvien konfliktien ehkäiseminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.
Suomi on arvostettu edelläkävijämaa vesipolitiikassa ja -diplomatiassa. Se on YK:n rajavesisopimusten alullepanija ja tukee niiden laajaa käyttöönottoa. Suomi pitää vesidiplomatiaa myös ennakoivana rauhanvälityksenä, sillä toimivan rajavesiyhteistyön maat eivät ajaudu konfliktiin keskenään.
Suomen tulokset veteen liittyvissä kahdenvälisissä hankkeissa ovat edelleen merkittäviä, mutta työtä tehdään yhä vähemmän, vaikka tarpeet ilmastonmuutoksen edetessä ovat kasvussa.
Suomen tekemä vesialan yhteistyö jatkuu lähinnä Etiopian ja Nepalin maaseuduilla, joissa noin 1,5 miljoonaa ihmistä pääsi Suomen tuella vesihuollon piiriin vuosina 2019-2021. Samalla ajanjaksolla noin puoli miljoonaa ihmistä rakensi itselleen Suomen tuella käymälän. Tämän lisäksi 700 kouluun ja terveyskeskukseen rakennettiin vesihuoltoa ja käymälöitä. Hankkeissa kiinnitettiin erityistä huomioita vammaisten henkilöiden ja eri sukupuolta edustavien ihmisten tarpeisiin.
Suomi tukee yhteisöjen omaa aktiivisuutta käymälöiden rakentamisessa. Vesihuollossa korostetaan pitkäjänteistä suunnittelua, naisten ja tyttöjen voimaannuttamista, yhteisöjen osallistamista ja omistajuutta sekä ihmisten yhdenvertaista kohtelua.
Suomen tukea kohdistuu yleisrahoituksen kautta myös monenkeskisten järjestöjen tekemään vesialan kehitysyhteistyöhön. Suomi ei kuitenkaan suoraan osallistu näiden ohjelmien rahoitukseen tai toteutukseen.
Please enter a valid video URL.
The URL can point to any video file or a Youtube video.
Vesihuollon ja sanitaation saaneet ihmiset
Työn tuloksista hyötyneiden ihmisten määrä
Lähde: UM
Käsienpesua vedellä ja saippualla Nepalissa
Ohjelmassa vesivarojen käyttöä suunniteltiin kokonaisvaltaisesti eri käyttötarpeet ja käyttäjäryhmät huomioiden. Maaseutuyhteisöt omaksuivat aiempaa terveellisempiä tapoja muun muassa kuukautishygienian ja käsienpesun suhteen. Yli 7 000 kotitalouden tavat vakiintuivat niin, että esimerkiksi kädet pestiin ennen ruuanlaittoa ja käymäläkäynnin jälkeen.
Paikallistason omistajuus on vahvistunut hankkeen aikana. Vuoden 2021 loppuun mennessä kunnat rahoittivat ohjelmaa itse 8,2 miljoonalla eurolla ja paikallisyhteisöjen panostus oli 10,9 miljoonaa euroa.
Ikonisten lajien runsaus kertoo luonnon monimuotoisuudesta
Salametsästys on suuri ongelma Itä-Afrikassa. Ugandan, Kenian ja Tansanian viranomaiset eivät vielä neljä vuotta sitten uskoneet, että salametsästys voitaisiin kitkeä kokonaan. Kuitenkin vuoden 2021 lopussa tavoitteeksi voitiin jo asettaa salametsästyksen täydellinen lopettaminen suojelualueilla.
Vuosi 2020 oli ensimmäinen 35 vuoteen, kun Keniassa ei salametsästetty ainuttakaan sarvikuonoa. Sarvikuonojen määrä alueella on noussut 250:lla yksilöllä ja norsujen 10 000:lla vuosina 2018–2021.
Kestävää metsien käyttöä ja hallintaa
Suomi on kasvattanut kestävästi käytettyjen metsien pinta-alaa. Suomen avulla luotu metsätiedon online-työkalu on käytössä yli 150 maassa.
Suomi tunnetaan yhä metsäalan yhteistyöstään monissa kehittyvissä maissa. Tansaniassa Suomen tukemat hankkeet ovat edistäneet sopeutumista ilmastonmuutokseen, kun niiden avulla on laajennettu kylien hallinnassa olevien luonnonmetsien pinta-alaa, tasattu veden kiertokulkua ja parannettu ihmisten toimeentuloa.
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen avulla on edistetty maaoikeuksien toteutumista Nepalissa, Intiassa ja Brasiliassa. Suomi oli mukana vaikuttamassa siihen, että Glasgow’n metsäsitoumukseen ja YK:n aavikoitumissopimukseen kirjattiin päätöksiä, jotka vahvistavat alkuperäis- ja paikallisväestöjen maanhallintaa.
Suomen tuella on kasvatettu kestävästi käytettyjen metsien ja muiden maa-alueiden kokonaispinta-alaa. Pinta-alat ovat lisääntyneet kansalaisjärjestötyössä, mutta pienentyneet kahdenvälisessä yhteistyössä, kun monet hankkeista ovat päättyneet.
Finnfundin sijoitukset ovat tuottaneet uusia FSC-sertifioituja istutusmetsiä ja kestävän hoidon luonnonmetsiä. Finnfund on yksi harvoista metsäsektorille kaupallisia sijoituksia tekevistä kehityssijoitusyhtiöistä ja on siksi alallaan edelläkävijä.
Suomen metsäalan tuesta on hyötynyt vuosina 2019-2021 kaiken kaikkiaan yli 350 000 ihmistä, joista naisia ja tyttöjä on ollut ainakin 34 prosenttia. Lisäksi lähes 62 000 ihmistä tai pienyritystä on päässyt mukaan metsätuotteiden arvoketjuihin.
Aiempien YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn kanssa yhteistyössä luotujen metsävarojen suunnittelu-, tiedonkeruu- ja raportointityökalujen kehittäminen on jatkunut. Internetissä olevalla palvelulla on jo 30 000 käyttäjää yli 150 maassa.
Kestävän käytön piiriin saatu maa-ala
Kestävästi käytettyjen ja hallittujen metsien määrä hehtaareina
7 196 000 Kansalaisjärjestöyhteistyö53
335 100 Yksityisen sektorin yhteistyö56
165 000 Kahdenvälinen yhteistyö54
103 150 000 Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF ja YK:n maatalouden kehittämisrahasto57
167 300 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO55
108 072 000 Euroopan unionin työ58
Lähde: UM
- 1
United Nations (2021). The Sustainable Development Goals Report 2021. https://unstats.un.org/sdgs/report/2021/(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- 2
World Bank (2020). Pivoting to Inclusion: Leveraging Lessons from the Covid-19 Crisis for Learners with Disabilities. World Bank Group. https://documents1.worldbank.org/curated/en/777641595915675088/pdf/Pivoting-to-Inclusion-Leveraging-Lessons-from-the-COVID-19-Crisis-for-Learners-with-Disabilities.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- 3
IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- 4
World Bank (2022). Poverty and Inequality Platform. The number of people living under 1,9 USD a day. https://pip.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.) Viitattu 27.9.2022.
- 5
World Bank (2022). Pandemic, Prices and Poverty.
https://blogs.worldbank.org/opendata/pandemic-prices-and-poverty(Linkki toiselle web-sivustolle.) Viitattu 4.10.2022. - 6
World Bank (2022). World Development Indicators. Foreign direct investment, net inflows (BoP, current US$), personal remittances, received (current US$), net official development assistance received (current US$). DataBank. https://databank.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.) Viitattu 6.7.2022.
- 7
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen, ml. Suomen World Vision, Solidaarisuus ja FIDA osana laajempaa SRHR-tiedotustyötä, sekä UNFPA:n raportoimia Suomen tuella aikaansaamia tuloksia.
- 8
UNESCO Institute for Statistics (2022). Completion rate, lower secondary, female %. http://sdg4-data.uis.unesco.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.) Viitattu 4.10.2022.
- 9
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: HEI-IKI ohjelma, Pipliaseuran, Wycliffen, KUAn, FIDAn, Pakolaisavun, Vammaiskumppanuuden ja Taksvärkin hankkeet ja ohjelmat.
- 10
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: kahdenvälinen tuki ja sektoriohjelmat Nepalissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Palestiinassa ja Ukrainassa sekä UNESCOn Capacity Building for Education -ohjelma.
- 11
Mukana UNESCOn CAP Ed -ohjelman kautta tuetut maat sekä Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaat, joissa Suomi tukee rakenteellisia koulujärjestelmän uudistuksia.
- 12
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) interventioista seuraavissa maissa: Nepal, Myanmar (sektoriohjelma ja Etnisten alueiden koulutuksen tuki), Etiopia ja Ukraina.
- 13
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) seuraavista interventioista: Wycliffe, KUA, Pakolaisapu, Taksvärkki, FIDA, Vammaiskumppanuus, World Vision, Finpartnership ja Finnfund.
- 14
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (opettajankoulutuslaitokset) seuraavista interventioista: Myanmar/UNESCO, Mosambik/FASE, Ukraina/perusopetuksen hanke, HEI-IKI-ohjelma ja E-tale Africa-hanke.
- 15
Tässä luvussa mukana maa- ja aluekohtaisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja monenkeskisen yhteistyön kautta tuetut oppilaat hankkeista Etiopiassa, Libanonissa, Syyriassa, Myanmarissa, Irakissa sisältäen Suomen laskennallisen osuuden tuesta UNRWA:lle ja ECW:lle. Kansalaisjärjestöjen tavoittamat oppilaat on raportoitu kokonaisuutena erikseen.
- 16
Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: Pakolaisapu, FIDA, Abilis ja Vammaiskumppanuus.
- 17
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary) seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, FIDA, Wycliffe.
- 18
Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, Pakolaisapu, SOS lapsikylät, Vammaiskumppanuus, Pipliaseura, Taksvärkki, FIDA, Abilis, Viestintä- ja kehityssäätiö).
- 19
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary, vocational). Luku laskettu viimeisimpien ennen pandemiaa tilastoitujen oppilasmäärien perusteella Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaista: Nepal, Afganistan, Myanmar, Palestiina, Mosambik, Ukraina ja Etiopia.
- 20
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of proposals for laws and policies that improve business environment and regional economic integration’. Tulokset ovat YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDOn raportoimat luvut vuosina 2019-2021. Suomi on UNIDOn jäsenmaa ja maksaa sille vuosittain sääntömääräisen jäsenmaksun.
- 21
Työpaikkoja ja kehittyvien maiden yrityksiä on tuettu myös muun yhteistyön kautta, mutta kaikkien tuettujen toimijoiden raportoimat luvut eivät istu ulkoministeriön seuraamien indikaattoreiden alle.
- 22
Monenkeskinen yhteistyö: Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2019-2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020.
- 23
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ ja sisältää Energy and Environment Partnership EEP:n tuen 2020-2021 ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IADB) yleistuen 2020-2021.
- 24
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: AgroBIG II, Tuki maatalousvetoiselle talouskasvulle Amharassa, Etiopia (2019-2021); AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen (2021) ja SAIS, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke (2021).
- 25
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnpartnership, 2019-201; FCA Investments, 2019-2021 ja Finnfund, 2019-2020.
- 26
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: HALO Trust, 2019-2020; Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2019-2021; Kirkon Ulkomaanapu, 2019-2021; Reilu Kauppa, 2020-2021.
- 27
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’. Kansainvälinen maaseudun kehittämisrahasto IFAD, 2019; YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020; Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2020-2021; Kansainvälinen kauppakeskus ITC, 2019-2021.
- 28
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), 2020; Aasian kehityspankki (ADB), 2019-2020; Afrikan kehityspankki (AfDB), 2020; Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IADB), 2020-2021.
- 29
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Metsätalous ja arvoketjujen kehittäminen, Tansania, 2019-2020; AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen, 2020-2021.
- 30
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnfund, 2019-2020; FCA Investments, 2019-2021, DevPlat, 2020-2021.
- 31
Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Hanketuki, SOS-lapsikylä, Etiopia, Gambia, Tansania, 2020; Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2020-2021; Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanapu, 2020-2021; Ohjelmatuki, WWF, 2019-2021; Ohjelmatuki, Plan Suomi, 2019-2021; Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu, 2019-2020; Ohjelmatuki, Suomen World Vision, 2020-2021.
- 32
Data on kerätty UM:n aggregaatti-indikaattorista ‘number of Science, Technology and Innovation (STI) partnerships with education and research institutions and private sector actors’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, BEAM/Developing Markets Platform, Plan Suomi, HEI-ICI.
- 33
Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of enterprises trained on decent work standards and/or responsible business practices’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Suomen Pakolaisapu, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, Sambian PK-yritysten kasvun tukeminen, Reilu Kauppa, Korkotukihankkeiden arviointi, Finnwatch. Koulutettujen yritysten määrä lasketaan vuosittain. On mahdollista, että sama yritys esiintyy laskuissa useampana vuonna.
- 34
UnWomen Global Output Indicator 2.4.2. Vuoden 2019 tulos 5964, vuoden 2020 tulos 6808 ja vuoden 2021 tulos 11 597. https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-2
- 35
Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, Eurooppa/Romaninaisten voimaa – Romanina (2020); Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, KOSOVO/Eteenpäin elämässä (EqE) (2020); Hanketuki, Lasten ja nuorten säätiö sr, SEN/Naatange art la (2020); Hanketuki, SOS-lapsikyläsäätiö rs, TAN/Naisten ja lasten oikeudet, Mufindi (2020); Hanketuki, Suomen YMCA:n liitto ry, LIB/Syyrialaisten pakolaisten amk (2020); Hanketuki, Interpedia, NEP/Haavoittuvassa asemassa olevat lapset (2021); INGO-tuki, Hivos, (2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (ILGA) (2019); INGO-tuki yhteinen haku, International Service for Human Rights (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2021); Muu monenkeskinen apu, Justice Rapid Response (2020); Ohjelmatuki, Abilis-säätiö (2021); Ohjelmatuki, Fida International ry (2021); Ohjelmatuki, Finnish Red Cross (2019); Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanavun säätiö (2021); Ohjelmatuki, Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto (2021); Ohjelmatuki, Plan Suomi Säätiö (2019); Ohjelmatuki, Reilu Kauppa ry (2021); Ohjelmatuki, Siemenpuu-Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr (2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2020); Ohjelmatuki, Suomen Lähetysseura (2020); Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen World Vision (2021); Ohjelmatuki, Taksvärkki ry (2021); Ohjelmatuki, Vammaiskumppanuus ry (2020); United Nations Alliance of Civilizations, AFRIKKA/Nuorisorahaston projektit, ohjelmakausi 2019-2020. Koska ohjelma/hanketukijärjestöjen kumppanuudet ovat yleensä koko hanke-/ohjelmakauden mittaisia, kumppanimaissa tuettujen järjestöjen määrä on laskettu ottamalla mukaan vain sen vuoden luku, jolta on raportoitu suurin tulos. Vain niiden järjestöjen osalta, jossa on mainittu erikseen, että kumppanijärjestöt eivät ole samoja, on eri vuosien tulos laskettu yhteen.
- 36
BI Yhteisrahoitusohjelma UN University, MOZ/MPD-UEM Policy Research (2020); IKI-yhteistyö Metsäntutkimuslaitos TAN/IKI / LUKE INFORES (2019); Kahdenvälinen hanke, DEMO Finland ry, MOZ/ DEMO parlamentin vahvistaminen (2020, 2021); Kahdenvälinen hanke, Netherlands Institute for Multiparty Democracy: MOZ/Natural resources governance (2019); Kahdenvälinen hanke, TAN/PFP 2 (2020); Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-13 (2021), Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-12 (2019, 2020); UN University MOZ/UNU-WIDER IGM II (2021); Temaattinen avustus, UN Educational Scientific and Cultural Organization, Unesco (2019, 2020).
- 37
UN Development Programme, KGZ/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); UN Development Programme, TJK/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); Kios, ohjelmatuki (2019, 2020, 2021); Finnwatch, hanketuki, THA/burmalaiset siirtotyöntekijät voimaantuneet (2020); European Development Fund, lisärahoitus (2019, 2020); UnWomen, yleisrahoitus (2019, 2020, 2021). Disaggregointi on laskettu vain niistä tuloksista, joista disaggregoitua tietoa on ollut saatavilla.
- 38
INGO-tuki, Hivos (2019, 2020); INGO-tuki, DefendDefenders, East and Horn of Africa Human Rights Defenders Project (2020, 2021); INGO-tuki, International Commission of Jurists (2019, 2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (2019, 2020); INGO-tuki, International Service for Human Rights (2020, 2021); INGO-tuki, Minority Rights Group International (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2019, 2020, 2021); Embassy of Finland, MDA/IJC/Media literacy, Moldova (2020); Embassy of Finland, MDA/SP/media support, Moldova (2020).
- 39
Vuonna 2018 toimintaohjelma oli tehty 60 maassa, vuoden 2021 lopussa 86 maassa. Un Women https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-5.
- 40
Lisäksi yhteisötason rauhanrakennusta tekevät Fida International, World Vision, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos (sovintohanke) ja Suomen YMCAn liitto (2250).
- 41
Suomen tuella Mines Advisory Group, Halo Trust, Danish Demining Group ja United Nations Mine Action Service ovat raivanneet 6.78 km2 vapaaksi miinoista.
- 42
Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.
- 43
Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2020, ja Suomen World Vision, 2020-2021.
- 44
Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Fida International, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.
- 45
Data kerätty seuraavista hankkeista: Community led Accelerated WASH in Ethiopia, Etiopia, 2019-2020; Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2019-2021; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.
- 46
Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.
- 47
Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2020-2021; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021.
- 48
Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Euroopan aluekehitysrahasto ERDF, uudet eurooppalaiset hyödynsaajat, 2019-2020; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.
- 49
Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.
- 50
UNICEF, UNICEF Development WASH, 2019-2021.
- 51
FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Finnfund (2019-2020).
- 52
FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021), Finnfund (2019-2020), UNIDO (2019-2021); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).
- 53
WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2019-2021); Reilu Kauppa (2020-2021); Siemenpuu-säätiö; Brasilia, Indonesia, Intia (2019-2021).
- 54
Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); Tree Outgrower Support Programme, Tanzania (2020); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).
- 55
FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021).
- 56
Finnfund (2019-2020).
- 57
GEF Corporate Scorecard June 2021; IFAD Development Effectiveness Report 2020.
- 58
European Commission Staff Working Document. Accompanying the document ‘Report from the Commission to the European Parliament and the Council 2021’. Annual Report on the Implementation of the European Union’s External Action Instruments in 2020.
- 59
OCHA Financial Tracking Service (2021). Appeals and response plans 2021. https://fts.unocha.org/appeals/overview/2021 Viitattu 8.9.2022.