Kehitysyhteistyötä toteutetaan myös yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Yksityistä pääomaa pyritään valjastamaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen erilaisten rahoituskanavien ja tukimuotojen avulla. Vuosina 2019-2021 tämän yhteistyömuodon osuus Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuudesta oli 6 prosenttia.
Suomen valtion pääosin omistaman Finnfund-kehitysrahoituslaitoksen sijoitukset(Linkki toiselle web-sivustolle.) kehittyvien maiden yksityissektorille mahdollistavat sellaisia riskialttiita hankkeita, joita olisi pelkällä yksityisellä rahoituksella mahdotonta toteuttaa. Finnfundin sijoitussalkku on kasvanut nopeasti ja ylittää jo miljardin euron rajan. Finnfund on myös onnistunut kohdentamaan yhä suuremman osan rahoituksestaan köyhimpiin maihin.
Yksityisen sektorin yhteistyö on täyttänyt hyvin ulkoministeriön asettamia tulostavoitteita. Finnfundin sijoitukset ja Finnpartnershipin rahoittamat hankkeet ovat muun muassa luoneet työpaikkoja, kasvattaneet verotuloja ja parantaneet infrastruktuuria sekä siirtäneet osaamista ja muuttaneet markkinarakenteita kehittyvissä maissa.
Finnfundin sijoitussalkku todettiin nettohiilinegatiiviseksi vuonna 2019 – ensimmäisenä kehitysrahoituslaitoksena maailmassa. Tämä tarkoittaa, että Finnfundin sijoitukset ovat tämän jälkeen sitoneet hiiltä enemmän kuin päästävät sitä ilmakehään. Tämä on etenkin Finnfundin kestävään metsätalouteen kohdistuvien sijoitusten ansiota.
Ensimmäinen kehittyvien maiden investointeja tukeva PIF-sekaluottohanke käynnistyi vuoden 2021 aikana, ja ensimmäiset innovaatioita tukevan DevPlat-ohjelman(Linkki toiselle web-sivustolle.) rahoituspäätökset tehtiin syksyllä 2021. Molempien yhteistyömallien rahoituspäätöksissä on painotettu ennakoituja kehitysvaikutuksia.
