Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Suomi on edistänyt naisten ja tyttöjen oikeutta määrätä omasta kehostaan sekä torjunut sukupuolittunutta väkivaltaa ja silpomista. Suomi on noussut merkittäväksi vammaisten henkilöiden oikeuksien edistäjäksi. 
Poiminta

57,8 miljoonaa raskautta ehkäisty.

Suomen työ tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
YK:n kestävän kehityksen tavoite 1: Ei köyhyyttä
YK:n kestävän kehityksen tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
YK:n kestävän kehityksen tavoite 4: Hyvä koulutus
YK:n kestävän kehityksen tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
YK:n kestävän kehityksen tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen

GLOBAALI TILANNE

Naisten ja tyttöjen sekä vammaisten henkilöiden oikeuksissa askeleita eteen ja taakse  

Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantamisessa on viime vuosikymmeninä edistytty maailmanlaajuisesti, vaikka myös taka-askeleita on otettu. Äitiyskuolleisuus ja lapsiavioliitot ovat vähentyneet merkittävästi sitten 2000-luvun alun.

Sukupuolten tasa-arvoa edistäviä lakeja astui voimaan 23 maassa yksinomaan vuonna 2021. Naisten osuus maailman kansanedustajista on jatkanut nousua ja oli 25,6 prosenttia vuonna 2021. Tasavertaiseen poliittiseen ja taloudelliseen osallistumiseen on kuitenkin vielä matkaa. Naisten globaali työllistymisaste on selvästi alhaisempi kuin miehillä, ja palkkaero sukupuolten välillä on 23 prosenttia miesten hyväksi.

Tyttöjä ja poikia on maailman alakouluissa nykyisin lähes yhtä paljon. Tytöt myös suorittavat loppuun perus- ja toisen asteen opetuksen aiempaa todennäköisemmin ja jatkavat korkeammille koulutustasoille. Koronapandemian aikana toteutetuilla koulusuluilla oli kuitenkin haitallisia vaikutuksia tyttöjen koulunkäyntiin. Ne lisäsivät myös esimerkiksi varhaisten avioliittojen riskiä.

Maailman väestön kehityksessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Viimeisten 50 vuoden aikana terveydenhuollon tarjonta on kasvanut ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat yleistyneet. Globaalisti 15-19-vuotiaiden synnytykset ovat vähentyneet 27 prosentilla viimeisten 20 vuoden aikana. Muutos on ollut suurinta Keski- ja Etelä-Aasiassa.

Joka kolmas nainen on kokenut seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa elämässään. Lähisuhdeväkivalta kasvoi pandemian aikana kaikkialla maailmassa. Tyttöjen silpomisen ennustetaan lisääntyvän kahdella miljoonalla tapauksella vuoteen 2030 mennessä, koska koronapandemian myötä silpomisenvastaisia ohjelmia on keskeytetty.

Maailmassa on miljardi vammaista henkilöä. Heistä 80 prosenttia elää kehittyvissä maissa. Vammaiset henkilöt elävät muita todennäköisemmin köyhyydessä, koska heihin kohdistuu syrjintää ympäristön ja yhteiskunnan esteiden takia. Globaalisti vain noin kolmannes vammaisista työikäisistä henkilöistä on työllistyneitä. Tietoa vammaisten henkilöiden asemasta on kuitenkin yhä enemmän saatavilla, ja heihin kohdistuva syrjintä tunnistetaan paremmin.

Korona-aikana haavoittuvassa asemassa olevien, esimerkiksi vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen on vaikeutunut. Toisaalta syrjintä ja epätasa-arvo tunnistetaan nyt paremmin. Kriisiin vastaaminen tarjoaa mahdollisuuden jälleenrakentaa yhteiskuntia niin, että ne aiempaa paremmin edistäisivät sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Mitä Suomi tekee

Suomi tukee seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia

Suomi keskittyy erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuteen päästä laadukkaisiin ja syrjimättömiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Työssä otetaan huomioon myös vammaiset henkilöt.

Suomi jatkaa työtä sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan

Suomi edistää jokaisen oikeutta elää ilman väkivaltaa ja sen uhkaa, myös verkossa. Suomi vaikuttaa lainsäädäntöön, asenteisiin ja syrjiviin rakenteisiin sekä edistää haitallisten käytäntöjen poistamista ja pääsyä tukipalveluihin.

Suomi edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista

Suomi tukee YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa, vammaisliikkeen vahvistamista ja vammaisten henkilöiden osallistumista. Erityisesti vammaisten naisten oikeuksia edistetään kansainvälisillä foorumeilla ja kansalaisjärjestöjen työssä.

Suomi vahvistaa naisten roolia politiikassa, taloudessa ja rauhan rakentamisessa  

Suomi tukee naisten osallistumista muun muassa poliittiseen päätöksentekoon ja työelämään. Suomi painottaa naisten roolia konfliktin ehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa.

Katso lisää demokratia- ja rauhaosiosta.

Suomi keskittyy naisten ja tyttöjen koulutukseen

Suomi painottaa tyttöjen koulutusta ja sukupuolitietoista opetusta. Tällä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia perheelle ja koko yhteiskunnalle. Suomi edistää myös vammaisten henkilöiden pääsyä perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen.  

Katso lisää koulutusosiosta.
Tulosesimerkki  

Vammaisilla naisilla ja tytöillä paremmat edellytykset oikeuksiensa toteutumiseen

Tadžikistanilaisilla vammaisilla naisilla ja tytöillä ei usein ole tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Väestöliiton ja sen paikallisen kumppanin Disabled Women’s League Ishtirok -järjestön toteuttamien hankkeiden myötä vammaiset naiset ja tytöt ovat oppineet, miten suojautua hyväksikäytöltä ja tehdä omien oikeuksiensa mukaisia ratkaisuja esimerkiksi kumppanin valinnassa ja perheen suunnittelussa.  

Afganistanissa Väestöliitto ja sen kumppanit ovat onnistuneet sisällyttämään vammaisten naisten ja tyttöjen SRHR:n maan vammaisstrategiaan. Myös strategian toimeenpano on saatu käyntiin Talibanin valtaan tulosta huolimatta.

Suomen laaja näkemys seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista sisältää

  • seksuaalikasvatuksen 
  • nuorisoystävälliset terveyspalvelut
  • ehkäisyn 
  • neuvolapalvelut 
  • äitiysterveyden 
  • oikeuden turvalliseen seksiin 
  • mahdollisuuden turvalliseen raskauden keskeytykseen 
  • naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan, kuten sukuelinten silpomisen, lapsiavioliittojen ja muiden haitallisten käytäntöjen, vastustamisen 

Seksuaalikasvatusta ja turvallisia synnytyksiä

Suomi on viime vuosina saanut kansainvälistä kiitosta seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisestä.

Kestävän kehityksen edellytyksenä on jokaisen perustava oikeus määrätä omasta kehostaan, lisääntymisestään ja elämästään osana ihmisoikeuksia. Vahvistamalla näitä oikeuksia lisätään perheiden ja koko yhteiskuntien hyvinvointia.

Suomi on saanut kansainvälistä kiitosta seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien (SRHR) edistämisestä. Suomi on myös omalla esimerkillään osoittanut, mitä laadukkaat neuvolapalvelut ja kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus saavat aikaan.

Koronapandemian aikana Suomi on tukenut eturintamassa muun muassa ehkäisyvälineiden ja turvallisten synnytysten sisällyttämistä kansainvälisen yhteisön pandemiatoimiin. Esimerkiksi Somaliassa synnytetään Suomen tukemien ohjelmien myötä aiempaa turvallisemmissa olosuhteissa.

Suomen tärkeimmät kumppanit SRHR-työssä ovat YK:n väestörahasto UNFPA sekä kansainväliset ja suomalaiset kansalaisjärjestöt. Ohjelmatukea saavat suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat muun muassa parantaneet maksuttomien kuukautissuojien saatavuutta ja lisänneet kuukautisterveystietoutta Nepalissa. Suomen kumppani International Planned Parenthood Federation IPPF tarjoaa laadukkaita nuorisoystävällisiä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja etenkin Afrikan maiden vaikeasti saavutettavilla alueilla. IPPF on koronapandemiasta huolimatta pystynyt antamaan laadukasta seksuaalikasvatusta 92,2 miljoonalle nuorelle vuosina 2019-2021. 

Monet SRHR-kysymykset ovat poliittisesti kiistanalaisia globaalissa keskustelussa. Niitä edistävien maiden koalitio on heikentynyt, vaikka Yhdysvallat onkin palannut ryhmään presidentinvaihdoksen jälkeen. Koalition vastavoimaksi on noussut naisten, tyttöjen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia haastava niin sanottu anti-gender-liike, joka vaikuttaa myös Yhdysvaltain sisäpolitiikassa. Liike vastustaa muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumista sekä gender-sanan käyttöä. Liikehdinnän taustalla vaikuttavat valtiot ja muut toimijat haluaisivat typistää seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ainoastaan naimisissa oleville naisille suunnatuiksi äitiysterveyspalveluiksi. Liike vastustaa myös esimerkiksi nuorten seksuaalikasvatusta ja heidän pääsyään seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin.

Suomi puolestaan tukee konkreettista seksuaalikasvatustyötä ja puolustaa sitä myös kansainvälisessä keskustelussa.

Suomella on näkyvä kansainvälinen rooli seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolestapuhujana. Yhdessä samanmielisten maiden kanssa Suomi on onnistunut torjumaan SRHR-työhön kohdistuneita heikennysyrityksiä.

Tällä hetkellä maailmassa elää historian suurin sukupolvi, joka on nyt tai pian tulossa lisääntymisikään. Seksuaalisuutta, seksitauteja ja suunnittelemattomien raskauksien ehkäisyä koskeva tiedontarve on erittäin suuri. Nuoria varten räätälöidyillä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluilla on suuri vaikutus yhteiskuntiin. Palveluiden avulla nuoret saadaan jatkamaan opintojaan aiempaa pidemmälle, lykkäämään mahdollista naimisiinmenoa ja hankkimaan taloudellista turvaa tuovan ammatin.

UNFPAn tuloksia 2019–2020

YK:n väestörahasto UNFPA edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien toteutumista kaikille ihmisille, kaikkialla maailmassa. Suomi antoi vuosina 2019–2021 UNFPA:lle perusrahoitusta noin 86 miljoonaa euroa. Tämä vastasi noin kahdeksaa prosenttia UNFPA:n perusrahoituksesta. Tällä osuudella Suomi oli perusrahoittajista viidenneksi suurin 2020 ja 2021.

16,9 miljoonaa vaarallista aborttia ehkäisty

57,8 miljoonaa suunnittelematonta raskautta ehkäisty

22 miljoonaa nuorta päässyt seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden piiriin

160 000 äitiyskuolemaa ehkäisty

528 000 vammaista naista ja tyttöä päässyt seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden piiriin

351 000 tyttöä pelastettu sukuelinten silpomiselta

Sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan

Suomi on kumppaniensa kanssa lisännyt tukea väkivallan ehkäisylle ja noussut tunnustetuksi vammaisten henkilöiden oikeuksien ajajaksi.

Suomen tekemä sukupuolittuneen väkivallan vastainen työ keskittyy erityisesti hauraille alueille, joilla pääsy tukipalveluihin vaikeutuu kriisin, konfliktin tai toimimattoman hallinnon vuoksi. Esimerkiksi Myanmarissa Suomen tukema UNFPA varmisti 62 turvatalon toiminnan ja 231 000:n väkivaltaa kokeneen naisen ja tytön pääsyn tukipalveluihin vuosina 2019-2020. UN Women on mahdollistanut palveluiden jatkumisen Afganistanissa ja Ukrainassa, kun taas Suomen tukemien kansalaisjärjestöjen väkivallan vastainen työ on keskittynyt esimerkiksi Keniaan, Somaliaan ja Somalimaahan. 

Koronapandemian aikana väkivallan vastaisen ruohonjuuritason työn merkitys korostui entisestään. Kansalaisjärjestöt reagoivat nopeasti kasvaneeseen lähisuhdeväkivaltaan, lisäsivät tukea auttaville puhelimille ja turvataloille sekä tehostivat väkivallan ehkäisyä. 

On arvioitu, että koronapandemian myötä silpomisen kohteeksi voi joutua kaksi miljoonaa tyttöä lisää seuraavan vuosikymmenen aikana. Silpominen ilmentää syvälle juurtuneita, epätasa-arvoa ylläpitäviä yhteiskunnallisia valtarakenteita. Rakenteiden purkamiseen tarvitaan pitkäjänteistä, yhteisöperustaista työtä, jossa miehillä ja pojilla on tärkeä rooli.  

Suomen tuella muun muassa yli 60 000 henkilöä, joista noin kolmasosa on miehiä ja poikia, on saanut tietoa silpomisen haittavaikutuksista ja yli 15 000 naista ja tyttöä on päässyt silpomisen ehkäisy- ja uhripalveluihin. Kansalaisjärjestöjen työllä naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioittavat siirtymäriitit ovat lisääntyneet. Somaliassa UNFPAn työ tähtää lakien ja ajattelutapojen muutokseen: Puntmaassa silpominen on kielletty laissa, ja uskonnolliset johtajat ovat tehneet työtä käytännön poistamiseksi.  

Suomi tunnetaan vammaistyöstään 

Suomi on noussut globaalisti merkittäväksi vammaisten henkilöiden oikeuksien edistäjäksi. YK:n vammaissopimuksen osapuolikokouksen puheenjohtajana vuosina 2021-2022 Suomi tuki vammaisjärjestöjen osallistumista päätöksentekoon.  

YK:n vammaiskumppanuusrahasto on Suomen tuella vahvistanut YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa kehittyvissä maissa esimerkiksi saattamalla yhteensä 130 lakia ja linjausta sopimuksen mukaiseksi. Vammaisjärjestöjen osallistuminen lainsäädännön kehittämiseen on hankkeiden myötä kasvanut merkittävästi. 

Suomi on vahvistanut kehittyvien maiden vammaisjärjestöjen osaamista ja mahdollisuuksia edistää oikeuksia omissa maissaan. Suomen tuella International Disability Alliance on kouluttanut yhteensä 866 vammaisaktivistia, joista 52 prosenttia oli naisia. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen, kuten Vammaiskumppanuuden, Suomen Lähetysseuran ja Fidan, kehitysyhteistyöllä on edistetty vammaisten henkilöiden osallisuutta ja esteettömyyttä sekä viittomakielen asemaa. 65 prosentissa Abilis-säätiön rahoittamista hankkeista on vahvistettu ruohonjuuritason vammaisjärjestöjen verkostoja ja järjestöjen osallistumista päätöksentekoon.   
 

UN Womenin tuloksia vuosina 2018-2021

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women edistää sukupuolten tasa-arvoa ja vahvistaa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia ja asemaa globaalisti. Suomi antoi vuonna 2019-2021 UN Womenille perusrahoitusta noin 48 miljoonaa euroa. Tämä vastasi noin kymmentä prosenttia UN Womenin perusrahoituksesta. Tällä osuudella Suomi oli perusrahoittajista suurin vuosina 2020-2021.

56 maata kehitti ja toimeenpani kansallisia tasa-arvosuunnitelmia

22 uutta maata hyväksyi tai vahvisti naisiin kohdistuvaa väkivallan vastaista lainsäädäntöä

65 maassa vahvistettiin sukupuolitietoista budjetointia

69 maassa parannettiin sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneiden pääsyä tukipalveluihin. Maissa asuu 2,7 miljardia tyttöä.

39 kansallista sukupuolitietoista kehityssuunnitelmaa

20 maata teki kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintasuunnitelman

44 maassa vahvistettiin naisten taloudellista voimaantumista koskevaa lainsäädäntöä ja linjauksia. Maissa asuu 1,6 miljardia naista ja tyttöä.

Yli 35 000 naisjohtajaksi ja vaaliehdokkaaksi haluavaa naista vahvisti kampanjointi- ja muita taitoja

  • 1

    United Nations (2021). The Sustainable Development Goals Report 2021. https://unstats.un.org/sdgs/report/2021/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 2

    World Bank (2020). Pivoting to Inclusion: Leveraging Lessons from the Covid-19 Crisis for Learners with Disabilities. World Bank Group. https://documents1.worldbank.org/curated/en/777641595915675088/pdf/Pivoting-to-Inclusion-Leveraging-Lessons-from-the-COVID-19-Crisis-for-Learners-with-Disabilities.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 3

    IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 4

    World Bank (2022). Poverty and Inequality Platform. The number of people living under 1,9 USD a day. https://pip.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 27.9.2022. 

  • 5

    World Bank (2022). Pandemic, Prices and Poverty.
    https://blogs.worldbank.org/opendata/pandemic-prices-and-poverty
    (Linkki toiselle web-sivustolle.)
      Viitattu 4.10.2022. 

  • 6

    World Bank (2022). World Development Indicators. Foreign direct investment, net inflows (BoP, current US$), personal remittances, received (current US$), net official development assistance received (current US$). DataBank. https://databank.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 6.7.2022. 

  • 7

    Suomalaisten kansalaisjärjestöjen, ml. Suomen World Vision, Solidaarisuus ja FIDA osana laajempaa SRHR-tiedotustyötä, sekä UNFPA:n raportoimia Suomen tuella aikaansaamia tuloksia. 

  • 8

    UNESCO Institute for Statistics (2022). Completion rate, lower secondary, female %. http://sdg4-data.uis.unesco.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 4.10.2022.

  • 9

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: HEI-IKI ohjelma, Pipliaseuran, Wycliffen, KUAn, FIDAn, Pakolaisavun, Vammaiskumppanuuden ja Taksvärkin hankkeet ja ohjelmat. 

  • 10

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: kahdenvälinen tuki ja sektoriohjelmat Nepalissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Palestiinassa ja Ukrainassa sekä UNESCOn Capacity Building for Education -ohjelma. 

  • 11

    Mukana UNESCOn CAP Ed -ohjelman kautta tuetut maat sekä Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaat, joissa Suomi tukee rakenteellisia koulujärjestelmän uudistuksia.

  • 12

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) interventioista seuraavissa maissa: Nepal, Myanmar (sektoriohjelma ja Etnisten alueiden koulutuksen tuki), Etiopia ja Ukraina. 

  • 13

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) seuraavista interventioista: Wycliffe, KUA, Pakolaisapu, Taksvärkki, FIDA, Vammaiskumppanuus, World Vision, Finpartnership ja Finnfund. 

  • 14

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (opettajankoulutuslaitokset) seuraavista interventioista: Myanmar/UNESCO, Mosambik/FASE, Ukraina/perusopetuksen hanke, HEI-IKI-ohjelma ja E-tale Africa-hanke.

  • 15

    Tässä luvussa mukana maa- ja aluekohtaisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja monenkeskisen yhteistyön kautta tuetut oppilaat hankkeista Etiopiassa, Libanonissa, Syyriassa, Myanmarissa, Irakissa sisältäen Suomen laskennallisen osuuden tuesta UNRWA:lle ja ECW:lle. Kansalaisjärjestöjen tavoittamat oppilaat on raportoitu kokonaisuutena erikseen.

  • 16

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: Pakolaisapu, FIDA, Abilis ja Vammaiskumppanuus.

  • 17

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary) seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, FIDA, Wycliffe.

  • 18

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, Pakolaisapu, SOS lapsikylät, Vammaiskumppanuus, Pipliaseura, Taksvärkki, FIDA, Abilis, Viestintä- ja kehityssäätiö).

  • 19

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary, vocational). Luku laskettu viimeisimpien ennen pandemiaa tilastoitujen oppilasmäärien perusteella Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaista: Nepal, Afganistan, Myanmar, Palestiina, Mosambik, Ukraina ja Etiopia.

  • 20

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of proposals for laws and policies that improve business environment and regional economic integration’. Tulokset ovat YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDOn raportoimat luvut vuosina 2019-2021. Suomi on UNIDOn jäsenmaa ja maksaa sille vuosittain sääntömääräisen jäsenmaksun.

  • 21

    Työpaikkoja ja kehittyvien maiden yrityksiä on tuettu myös muun yhteistyön kautta, mutta kaikkien tuettujen toimijoiden raportoimat luvut eivät istu ulkoministeriön seuraamien indikaattoreiden alle.

  • 22

    Monenkeskinen yhteistyö: Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2019-2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020.

  • 23

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ ja sisältää Energy and Environment Partnership EEP:n tuen 2020-2021 ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IADB) yleistuen 2020-2021.

  • 24

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: AgroBIG II, Tuki maatalousvetoiselle talouskasvulle Amharassa, Etiopia (2019-2021); AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen (2021) ja SAIS, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke (2021).

  • 25

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnpartnership, 2019-201; FCA Investments, 2019-2021 ja Finnfund, 2019-2020.

  • 26

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: HALO Trust, 2019-2020; Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2019-2021; Kirkon Ulkomaanapu, 2019-2021; Reilu Kauppa, 2020-2021.

  • 27

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’. Kansainvälinen maaseudun kehittämisrahasto IFAD, 2019; YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020; Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2020-2021; Kansainvälinen kauppakeskus ITC, 2019-2021.

  • 28

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), 2020; Aasian kehityspankki (ADB), 2019-2020; Afrikan kehityspankki (AfDB), 2020; Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IADB), 2020-2021.  

  • 29

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Metsätalous ja arvoketjujen kehittäminen, Tansania, 2019-2020; AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen, 2020-2021.

  • 30

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnfund, 2019-2020; FCA Investments, 2019-2021, DevPlat, 2020-2021.

  • 31

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Hanketuki, SOS-lapsikylä, Etiopia, Gambia, Tansania, 2020; Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2020-2021; Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanapu, 2020-2021; Ohjelmatuki, WWF, 2019-2021; Ohjelmatuki, Plan Suomi, 2019-2021; Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu, 2019-2020; Ohjelmatuki, Suomen World Vision, 2020-2021. 

  • 32

    Data on kerätty UM:n aggregaatti-indikaattorista ‘number of Science, Technology and Innovation (STI) partnerships with education and research institutions and private sector actors’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, BEAM/Developing Markets Platform, Plan Suomi, HEI-ICI.

  • 33

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of enterprises trained on decent work standards and/or responsible business practices’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Suomen Pakolaisapu, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, Sambian PK-yritysten kasvun tukeminen, Reilu Kauppa, Korkotukihankkeiden arviointi, Finnwatch. Koulutettujen yritysten määrä lasketaan vuosittain. On mahdollista, että sama yritys esiintyy laskuissa useampana vuonna.

  • 34

    UnWomen Global Output Indicator 2.4.2. Vuoden 2019 tulos 5964, vuoden 2020 tulos 6808 ja vuoden 2021 tulos 11 597. https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-2

  • 35

    Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, Eurooppa/Romaninaisten voimaa – Romanina (2020); Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, KOSOVO/Eteenpäin elämässä (EqE) (2020); Hanketuki, Lasten ja nuorten säätiö sr, SEN/Naatange art la (2020); Hanketuki, SOS-lapsikyläsäätiö rs, TAN/Naisten ja lasten oikeudet, Mufindi (2020); Hanketuki, Suomen YMCA:n liitto ry, LIB/Syyrialaisten pakolaisten amk (2020); Hanketuki, Interpedia, NEP/Haavoittuvassa asemassa olevat lapset (2021); INGO-tuki, Hivos, (2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (ILGA) (2019); INGO-tuki yhteinen haku, International Service for Human Rights (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2021); Muu monenkeskinen apu, Justice Rapid Response (2020); Ohjelmatuki, Abilis-säätiö (2021); Ohjelmatuki, Fida International ry (2021); Ohjelmatuki, Finnish Red Cross (2019); Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanavun säätiö (2021); Ohjelmatuki, Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto (2021); Ohjelmatuki, Plan Suomi Säätiö (2019); Ohjelmatuki, Reilu Kauppa ry (2021); Ohjelmatuki, Siemenpuu-Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr (2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2020); Ohjelmatuki, Suomen Lähetysseura (2020); Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen World Vision (2021); Ohjelmatuki, Taksvärkki ry (2021); Ohjelmatuki, Vammaiskumppanuus ry (2020); United Nations Alliance of Civilizations, AFRIKKA/Nuorisorahaston projektit, ohjelmakausi 2019-2020.  Koska ohjelma/hanketukijärjestöjen kumppanuudet ovat yleensä koko hanke-/ohjelmakauden mittaisia, kumppanimaissa tuettujen järjestöjen määrä on laskettu ottamalla mukaan vain sen vuoden luku, jolta on raportoitu suurin tulos. Vain niiden järjestöjen osalta, jossa on mainittu erikseen, että kumppanijärjestöt eivät ole samoja, on eri vuosien tulos laskettu yhteen.

  • 36

    BI Yhteisrahoitusohjelma UN University, MOZ/MPD-UEM Policy Research (2020); IKI-yhteistyö Metsäntutkimuslaitos TAN/IKI / LUKE INFORES (2019); Kahdenvälinen hanke, DEMO Finland ry, MOZ/ DEMO parlamentin vahvistaminen (2020, 2021); Kahdenvälinen hanke, Netherlands Institute for Multiparty Democracy: MOZ/Natural resources governance (2019); Kahdenvälinen hanke, TAN/PFP 2 (2020); Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-13 (2021), Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-12 (2019, 2020); UN University MOZ/UNU-WIDER IGM II (2021); Temaattinen avustus, UN Educational Scientific and Cultural Organization, Unesco (2019, 2020).

  • 37

    UN Development Programme, KGZ/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); UN Development Programme, TJK/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); Kios, ohjelmatuki (2019, 2020, 2021); Finnwatch, hanketuki, THA/burmalaiset siirtotyöntekijät voimaantuneet (2020); European Development Fund, lisärahoitus (2019, 2020); UnWomen, yleisrahoitus (2019, 2020, 2021). Disaggregointi on laskettu vain niistä tuloksista, joista disaggregoitua tietoa on ollut saatavilla.

  • 38

    INGO-tuki, Hivos (2019, 2020); INGO-tuki, DefendDefenders, East and Horn of Africa Human Rights Defenders Project (2020, 2021); INGO-tuki, International Commission of Jurists (2019, 2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (2019, 2020); INGO-tuki, International Service for Human Rights (2020, 2021); INGO-tuki, Minority Rights Group International (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2019, 2020, 2021); Embassy of Finland, MDA/IJC/Media literacy, Moldova (2020); Embassy of Finland, MDA/SP/media support, Moldova (2020).

  • 39

    Vuonna 2018 toimintaohjelma oli tehty 60 maassa, vuoden 2021 lopussa 86 maassa. Un Women https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-5.

  • 40

    Lisäksi yhteisötason rauhanrakennusta tekevät Fida International, World Vision, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos (sovintohanke) ja Suomen YMCAn liitto (2250).

  • 41

    Suomen tuella Mines Advisory Group, Halo Trust, Danish Demining Group ja United Nations Mine Action Service ovat raivanneet 6.78 km2 vapaaksi miinoista.

  • 42

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 43

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2020, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 44

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Fida International, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 45

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Community led Accelerated WASH in Ethiopia, Etiopia, 2019-2020; Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2019-2021; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 46

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 47

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2020-2021; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021.

  • 48

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Euroopan aluekehitysrahasto ERDF, uudet eurooppalaiset hyödynsaajat, 2019-2020; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 49

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 50

    UNICEF, UNICEF Development WASH, 2019-2021.

  • 51

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Finnfund (2019-2020).

  • 52

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021), Finnfund (2019-2020), UNIDO (2019-2021); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 53

    WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2019-2021); Reilu Kauppa (2020-2021); Siemenpuu-säätiö; Brasilia, Indonesia, Intia (2019-2021).

  • 54

    Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); Tree Outgrower Support Programme, Tanzania (2020); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 55

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021).

  • 56

      Finnfund (2019-2020).

  • 57

    GEF Corporate Scorecard June 2021; IFAD Development Effectiveness Report 2020.

  • 58

    European Commission Staff Working Document. Accompanying the document ‘Report from the Commission to the European Parliament and the Council 2021’. Annual Report on the Implementation of the European Union’s External Action Instruments in 2020.

  • 59

    OCHA Financial Tracking Service (2021). Appeals and response plans 2021. https://fts.unocha.org/appeals/overview/2021 Viitattu 8.9.2022. 

Uusi aloite

Generation Equality kokoaa tasa-arvoa ajavat tahot yhteen 

Generation Equality on maailman suurin ja merkittävin sukupuolten tasa-arvoa edistävä kampanja, jonka rakentamiseen Suomi on osallistunut vuodesta 2021 lähtien. Suomi johtaa Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta -toimintaryhmää, jonka päätavoitteisiin kuuluu Suomen ehdottama sukupuolittuneen verkkoväkivallan ehkäiseminen ja poistaminen. Suomi on tehnyt Generation Equality –kampanjaan myös rahallisia sitoumuksia, joiden kokonaisarvo on noin 150 miljoonaa euroa.  
Tulosesimerkki   

YK:n vammaisyleissopimus hyväksyttiin Kirgisiassa 

Vuonna 2019 vammaisten naisten Ravenstvo-järjestö saavutti tavoitteensa, kun Kirgisian valtio ratifioi YK:n vammaisyleissopimuksen, joka velvoittaa allekirjoittajamaita turvaamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia. Onnistumisen taustalla oli suomalaisten ja keskiaasialaisten vammaisaktivistien jo 1990-luvulla alkanut yhteistyö, jolla rakennettiin ruohonjuuritason vammaisten naisten järjestöjen verkostoa ja vahvistettiin heidän osaamistaan muun muassa SRHR-kysymyksissä. Vammaiskumppanuuden, Kynnys ry:n ja Abilis-säätiön pitkäaikainen yhteistyökumppani Ravenstvo johti paikallisen vammaisliikkeen pitkäjänteistä ja järjestelmällistä vaikuttamistyötä esteettömyyden edistämiseksi ja vammaisyleissopimuksen voimaansaattamiseksi maassa.  

Suomen vaikuttamistyö tuottanut tulosta

This is an example of quick text to fill the body of the card with some content in order to present it properly in page. We hope you like it.
Suomi johtaa EU:n sukupuolinormeja ja -rakenteita muuttavaa työtä EU-komission kanssa. Suomen vaikuttamistyön tuloksena tämä niin sanottu transformatiivinen lähestymistapa saatiin keskeiseksi osaksi EU:n vuosien 2021-2025 tasa-arvosuunnitelmaa. Suomi on edelläkävijä myös maatason työssä: esimerkiksi Nepalissa on yhdessä UN Womenin kanssa aloitettu työ epätasa-arvoisten yhteiskuntarakenteiden muokkaamiseksi ja toimittu sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan tarinankerronnan avulla.