Kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys parantunut

Arviot kiittävät Suomea tavoitteiden kirkastamisesta ja kannustavat parantamaan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön yhteyttä sekä ilmastorahoituksen tulosseurantaa.

Riippumattomien evaluointien lisäksi Suomen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä arvioivat säännöllisesti useat ulkopuoliset toimijat. Kotimaassa suosituksia antavat Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV sekä Kehityspoliittinen toimikunta KPT, parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava neuvoa-antava elin, jonka tavoitteena on vahvistaa kehityspolitiikan vaikuttavuutta ja vuoropuhelua Suomessa. Toimikunnan jäsenistö tulee eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä, UniPID-verkoston yliopistoista sekä eri ministeriöistä ja sidosryhmistä. Kansainvälisistä toimijoista keskeinen on OECD:n kehitysapukomitea DAC, joka tekee jäsenmaista vertaisarviointeja.

KPT: rahoitusta suunnattava köyhimmille

Viime vuosina KPT:n raportit ovat käsitelleet esimerkiksi ilmastorahoitusta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (2022), hallituksen kehityspoliittisten kirjausten toteutumista(Linkki toiselle web-sivustolle.) (2021), ruokaturvaa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (2021), kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön yhteistyön tiivistämistä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (2021) ja luonnon monimuotoisuutta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (2021).

Vuoden 2021 raportissaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) KPT arvioi hallitusohjelman kehityspoliittisten kirjausten toteutumista. KPT:n mukaan kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko(Linkki toiselle web-sivustolle.) vahvistaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta huomioimalla aiempaa paremmin kehityspolitiikan tarpeiden ja tavoitteiden jatkumisen yli hallituskausien. Kehityspolitiikan painopisteiden jatkuminen hallituskaudelta toiselle vahvistaa pitkäjänteistä lähestymistapaa, ja koulutuksen nostaminen omaksi painopisteeksi hyödyntää Suomen vahvuuksia.

KPT toteaa kuitenkin, että käytännössä epävarmuus Suomen kehitysrahoituksen tulevaisuuden tasosta heikentää edellytyksiä toteuttaa kehitysyhteistyötä suunnitelmallisesti.

Virallisena tavoitteena on yhä nostaa kehitysrahoituksen taso nykyisestä noin 0,5 prosentin bruttokansantulosta YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ylivaalikautisessa selonteossa ei kuitenkaan määritellä välitavoitteita tai tiekarttaa sen saavuttamiseksi.

Erityisenä huolenaiheena on rahoituksen kohdentumattomuus kaikkein köyhimpiin maihin sekä se, että eri rahoituskanavat ja -muodot eivät riittävästi täydennä toisiaan. KPT toivoo myös sukupuolten tasa-arvon yhä vahvempaa huomioimista kaikessa rahoituksessa. Lisäksi KPT painottaa, että ulkoministeriön henkilöresursseja tulisi ohjata tarpeeksi kehityspolitiikan painopisteisiin, muihin keskeisiin teemoihin sekä tulosten ja tilastojen seurantaan. Tarpeen mukaan tulisi harkita myös henkilöstön lisäämistä.

KPT pitää tärkeänä, että kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön keskinäisen yhteistyön tiivistäminen eli kolmoisneksus-lähestymistapa vahvistuu. KPT:n tätä teemaa käsittelevän raportin mukaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) Suomella on hyvät valmiudet tukea nykyistä johdonmukaisemmin eri työmuotojen vahvuuksien yhteensovittamista. Lähestymistavan toimeenpano vaatii kuitenkin muun muassa ajattelu- ja toimintatapojen uudistamista.

KPT:n mukaan OECD:n kehitysapukomitea DACin kolmoisneksus-lähestymistapaa ohjaavan suosituksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) toimeenpano on alkanut lupaavasti, ja Suomi on huomioinut lähestymistavan ylivaalikautisen selonteon lisäksi myös esimerkiksi humanitaarisen avun linjauksessa(Linkki toiselle web-sivustolle.). Työtä tulee tukemaan myös parhaillaan valmisteilla oleva ohjeistus.

KPT korostaa, että kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön välisen rahoituksen tulisi olla joustavaa, jotta yhteistyön kokonaisvaltainen tiivistäminen onnistuisi myös käytännössä hauraiden alueiden muuttuvien tarpeiden keskellä. Joustavuudelle tulisi kehittää selkeät ehdot, ja järjestöille olisi annettava tarkat ohjeet rahoituksen ohjaamisesta kolmoisneksusta tukeviin toimiin.

Pitkäjänteisyyttä ilmastorahoitukseen

This is an example of quick text to fill the body of the card with some content in order to present it properly in page. We hope you like it.
Suomen julkista kansainvälistä ilmastorahoitusta ovat viime vuosina arvioineet sekä Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV että Kehityspoliittinen toimikunta KPT. VTV julkaisi kesäkuussa 2021 tarkastuskertomuksen Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen ohjauksesta ja tuloksellisuudesta ja KPT puolestaan oman ilmastorahoitusanalyysinsä tammikuussa 2022. 

VTV suositteli ulkoministeriötä laatimaan julkisen suunnitelman, jossa perustellaan ilmastorahoituksen painotukset ja vaikuttamistavoitteet. Lisäksi ministeriön tulee VTV:n mukaan vahvistaa rahoituksella saatujen tulosten seurantaa, tilastointia ja raportointia. Myös KPT totesi, että Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee pitkäjänteisen ja läpinäkyvän toimintamallin sekä suunnitelman rahoituksen kasvattamiseksi ja kohdentamiseksi. Molemmat huomioivat, että ilmastorahoituksen ohjaus on hajautettu ja että toimijoiden välistä vastuunjakoa on tarpeen selkeyttää. 

Arvioiden suositukset huomioitiin Suomen ilmastorahoituksen toimeenpanosuunnitelmassa, joka julkaistiin maaliskuussa 2022.  

Suomen kehitysyhteistyön laatu paranee

This is an example of quick text to fill the body of the card with some content in order to present it properly in page. We hope you like it.
OECD:n kehitysapukomitea DAC arvioi keväällä 2021 sitä, kuinka Suomi on onnistunut noudattamaan suosituksia, jotka se sai vuonna 2017 tehdyssä kehitysyhteistyön vertaisarviossa.
 
Suomi sai kiittävää palautetta: 
  • kehitysyhteistyön laadusta ja toimeenpanosta
  • kehitysyhteistyön uudistuksista ja vahvan tuloskulttuurin juurruttamisesta kehitysyhteistyöhön
  • uusista maaohjelmista ja -strategioista, jotka se on laatinut pitkäaikaisille kehitysyhteistyön kumppanimailleen
  • kehitysyhteistyön toimeenpanosta myös koronapandemian keskellä. 

Kehittämiskohteeksi nostettiin kehitysyhteistyötä hoitavan henkilöstön vähäinen määrä ulkoministeriössä.

Monenkeskisen kehitysyhteistyön koordinointi vahvistunut

This is an example of quick text to fill the body of the card with some content in order to present it properly in page. We hope you like it.
Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2017 tarkastuksen monenkeskisen kehitysyhteistyön koordinoinnista ja hallinnasta. Tarkastuksessa suositeltiin, että ulkoministeriö kehittäisi osastojensa välistä koordinointia ja tietojärjestelmiä sekä kehitysyhteistyöjärjestöjen tuottaman tiedon hyödyntämistä. Lisäksi VTV suositteli, että ulkoministeriö keskittyisi strategisesti rajattuun määrään kehitysyhteistyötavoitteita.

VTV totesi monenkeskisen kehitysyhteistyön jälkiseurantaraportissa vuonna 2020, että ulkoministeriö on onnistunut kehittämään vaikuttamissuunnitelmia sekä asianhallintajärjestelmää tarkastuksen jälkeen. Kehityspoliittisia tavoitteita on kirkastettu tuloskarttojen ja -indikaattorien avulla, joiden tavoitteena on vahvistaa kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä ja strategisuutta. Suomen tukemien järjestöjen toimintaa seurataan esimerkiksi hyödyntämällä järjestöjen tulos- ja seurantaraportteja.