Talous ja työ

Suomen tuella kehittyviin maihin on luotu työpaikkoja erityisesti naisille ja nuorille. Innovaatioiden sekä maiden välisen kaupan edistäminen ovat vahvistaneet ja monipuolistaneet kehittyvien maiden talouksia ja yksityistä sektoria. 
Poiminta

Yksityisen sektorin yhteistyöllä on saatu aikaan 425 000 työpaikkaa.

Suomen työ tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
YK:n kestävän kehityksen tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
YK:n kestävän kehityksen tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
YK:n kestävän kehityksen tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
YK:n kestävän kehityksen tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
YK:n kestävän kehityksen tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus

GLOBAALI TILANNE

Kehitykseen vauhtia kestävästä liiketoiminnasta ja innovaatioista 

Kehittyvien maiden taloudet kasvoivat vahvasti viime vuosikymmenen lopulla, mutta koronapandemia aiheutti merkittävän notkahduksen kasvuun erityisesti vähiten kehittyneissä maissa. Vaikka talouksien ennustetaan palaavan melko pian kasvu-uralle, pandemia on syventänyt kehittyvien maiden työttömyyttä, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. 

Kehittyvissä maissa on valtaisa tarve ihmisarvoisille työpaikoille ja toimeentulolle. Esimerkiksi Afrikassa työikäisen väestön määrä kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa, ja riittävän toimeentulon saaminen on merkittävä haaste. Uusia työpaikkoja ei synny tarpeeksi, ja työpaikkojen laadussa on ylipäänsä puutteita.   

Pandemia on koetellut erityisesti naisten, nuorten ja kaikista köyhimpien oikeutta ihmisarvoiseen työhön ja toimeentuloon.  Naiset, nuoret ja esimerkiksi siirtolaiset työllistyvät usein epäviralliselle sektorille ja aloille, joita pandemian aiheuttama talouskriisi on erityisesti koetellut. Naisia arvioidaan olevan kehittyvien maiden työmarkkinoilla yhä 13 miljoonaa vähemmän kuin ennen pandemiaa. Nuorten kouluttautumismahdollisuudet ja työnsaanti ovat vaikeutuneet entisestään.  

Pandemia on koetellut talouksien kantokykyä ja kestävyyttä, kansainvälistä kauppaa, julkisen talouden kestävyyttä sekä kehittyvien maiden yksityistä sektoria. Elpyminen edellyttää pitkäjänteistä panostusta teollistumiseen, talouden monipuolistamiseen sekä yksityissektorin vastuullisuuden ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen. Elpymistoimissa korostuvat myös digitaalisen, vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän kysymykset.  

Kansainvälinen yhteisö, alueelliset toimijat ja hallitukset ovat yhdessä yksityisen sektorin kanssa avainasemassa, kun talouksien rakenteellisia muutoksia viedään eteenpäin. Ne edistävät vastuullista liiketoimintaa, alueellista integraatiota sekä kestävän kehityksen mukaista kauppaa ja innovaatioita.

Yhä useampi kuluttaja, rahoittaja ja yhteistyökumppani edellyttää, että yritykset toimivat ihmisoikeus- ja ympäristövastuun sekä hyvän hallinnon mukaisesti kaikkialla maailmassa. Valtioiden sitoutuminen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin on ollut globaalisti epätasaista. Seurantajakson aikana kehittyvistä maista esimerkiksi Thaimaa, Kenia, Uganda ja Pakistan ovat kuitenkin julkaisseet näiden periaatteiden edistämistä koskevat toimintasuunnitelmansa.  

Mitä Suomi tekee

Suomi tukee ihmisarvoista työtä

Suomi vahvistaa kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien ihmisten mahdollisuuksia ihmisarvoiseen työhön, elinkeinoon ja toimeentuloon. Tuella lisätään työntekijöiden tietoisuutta työelämäoikeuksista, parannetaan työpaikkojen laatua sekä luodaan työtä ja toimeentuloa.   

Suomi edistää yritysten vastuullisuutta ja innovaatiotoimintaa

Suomi tukee kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten pääsyä liiketoiminnan tuki- ja rahoituspalveluihin, tarjoaa yrityksille vastuullisuuskoulutusta sekä edistää kehittyvien maiden valmiuksia luoda innovaatioita myös suomalaistoimijoiden kanssa.   

Suomi vaikuttaa kansainvälisen yhteisön linjauksiin

Suomi ajaa johdonmukaista globaalia kauppa-, investointi- ja veropolitiikkaa, edistää kansainvälisen vastuullisen yritystoiminnan normien toteutumista sekä tukee monenkeskisiä toimijoita, jotka luovat erityisesti naisia ja nuoria hyödyttäviä innovaatioita. 

Suomi parantaa kehittyvien maiden liiketoimintaympäristöä

Suomi parantaa yritysten toimintaympäristöä, tukee taloudellista integraatiota, vahvistaa kehittyvien maiden hallitusten kykyä toimia kansainvälisen kaupan sääntöjen mukaisesti sekä edistää kestävän kehityksen mukaista uutta tietotaitoa, teknologiaa ja innovaatioita.  
Tulosesimerkki

ITC vahvisti naisten ja nuorten yritystoimintaa

Suomen tukema Kansainvälinen kauppakeskus ITC auttoi kehittyvien maiden mikro- ja pk-yrityksiä luomaan ja säilyttämään yli 56 000 työpaikkaa vuosina 2019–2021. ITC tukee erityisesti naisten ja nuorten yritystoimintaa tarjoamalla koulutusta, kehittämällä arvoketjuja ja verkostoja sekä vahvistamalla vienti- ja investointitukiorganisaatioiden toimintaa. Vuonna 2019 ITC arvioi, että sen saamalla rahoituksella kasvatettiin yritysten viennin ja investointien arvoa 11-kertaisesti. 
TULOSESIMERKKI

Vastuullista kalankasvatusta ja hyviä työpaikkoja Sambiassa

Sambialainen Yalelo on vastuullisen kalankasvatuksen edelläkävijä ja yksi suurimmista kalankasvattajista Afrikassa. Suomalaisen kehitysrahoittajan Finnfundin avulla yhtiö on pystynyt laajentamaan ja kehittämään toimintaansa. Yritys työllistää nykyisin yli tuhat ihmistä eri puolilla Sambiaa. Yhtiö on myös sitoutunut parantamaan työpaikkojen laatua: Finnfundin tuella ja suomalaisen WorkAheadin teknologiaa hyödyntäen se on esimerkiksi toteuttanut kyselyjä, joiden kautta työntekijät ovat voineet antaa nimetöntä palautetta ja kertoa kehitysideoitaan. Samalla on kerätty tärkeää tietoa työpaikkojen merkityksestä työntekijöiden ja heidän perheidensä elintasolle. 
Tulosesimerkki

Plan International Suomi vahvisti taloudellista turvaverkkoa

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi tukee säästö- ja lainatoimintaa Etiopian ja Mosambikin kylissä. Planin tavoitteena on luoda taloudellinen turvaverkko, jonka avulla perheet voivat pitää tytöt koulussa myös vaikeiden aikojen yli. Samalla pienennetään paineita lapsiavioliittojen solmimiseen. Vuonna 2020 ohjelman piirissä oli 170 pienyritystä. Valtaosa yrityksistä toimi Etiopiassa, ja 95:tä prosenttia niistä johti nainen. 

Yrityksiä ja työpaikkoja kehittyviin maihin

Suomen tuella syntynyt liiketoiminta ja ihmisarvoiset työpaikat luovat kestävää talouskehitystä ja vakaita yhteiskuntia. 

Kehittyvien maiden yksityinen sektori on avainasemassa uusien työpaikkojen, elinkeinojen ja toimeentulon luomisessa sekä köyhien ihmisten tarpeisiin suunnattujen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Vahva, vastuullinen ja innovatiivinen yksityissektori tukee kestävää talouskehitystä ja yhteiskunnan vakautta. 

Suomen tuella on luotu yksityissektorin työpaikkoja erityisesti naisille ja nuorille sekä parannettu työpaikkojen laatua, jotta ne olisivat ihmisarvoisia ja entistä tuottavampia. Esimerkiksi kansalaisyhteiskuntaa tukemalla on vahvistettu naisten työelämäoikeuksia ja johtajuutta työpaikoilla, edistetty työterveyttä ja työturvallisuutta, varmistettu äitiysvapaita sekä ehkäisty väkivaltaa ja häirintää työpaikoilla. Nämä tulokset ovat osaltaan vähentäneet naisten työllistymisen esteitä kehittyvissä maissa.  

Suomen tuella työpaikkoja

Tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä21.

1 020 600 Monenkeskinen yhteistyö22

847 300 Kehityspankit23

4 900 Kahdenvälinen yhteistyö24

425 000, naiset 36 % Yksityisen sektorin rahoitusinstrumentit25

84 800 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö26

Lähde: UM

Suomen tuella yritystoimintaa

Liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä.

2 300 900 Monenkeskinen yhteistyö27

2 603 900 Kehityspankit28

1 400, naiset 43 % Kahdenvälinen yhteistyö29

350 Yksityisen sektorin rahoitusinstrumentit30

17 000, naiset 55 % Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö31

Lähde: UM

Suomi on tukenut kehittyvien maiden yksityissektorin toimintaympäristöä sekä laajentanut ja vahvistanut yksityissektorille suuntautuvia palveluja. Naisten roolia taloudessa on edistetty muun muassa tukemalla naisten omistamien mikro- ja pk-yritysten pääsyä liiketoiminnan tukipalveluihin kuten rahoitukseen, koulutukseen ja verkostoihin. Lisäksi Finnfundin toiminnan ja finanssisijoitusten kautta on pyritty suuntaamaan investointeja erityisesti yrityksiin, jotka ovat naisten omistuksessa tai naisten johtamia. 

Kehitysyhteistyörahoitteiset yksityisen sektorin tukimuodot ovat tuottaneet innovaatioita, uutta tietotaitoa, työpaikkoja sekä investointeja kehittyviin maihin. Tärkeässä asemassa ovat olleet kehittyvien maiden ja suomalaisten toimijoiden innovaatioyhteistyö ja liikekumppanuudet. Kehittyviin maihin suuntautuvia kestävän kehityksen investointeja on lisätty merkittävästi finanssisijoitusten kautta. Kaikkiin näihin on saatu Suomen rahoituksen rinnalle ulkopuolista rahoitusta. 

Suomi on antanut oman panoksensa myös alueelliseen taloudelliseen integraatioon. Esimerkiksi TradeMark East Africa -järjestö on sujuvoittanut alueellisia kaupankäyntiyhteyksiä Itä-Afrikassa, mikä on pienentänyt kaupankäynnin kustannuksia. Suomen rahoittamat monenkeskiset kauppa ja kehitys -järjestöt ovat vahvistaneet niin kehittyvien maiden kansallista kuin globaalia liiketoimintaympäristöä, kauppapoliittista osaamista ja kestävää teollista kehitystä. YK:n teollistamisjärjestö UNIDOlle suuntautuvan tuen tuloksena syntyi 121 liiketoimintaympäristöä tai taloudellista integraatiota parantavaa laki- tai politiikkaehdotusta vuosina 2019-2021.

Suomen toimet kehittyvien maiden talouden vahvistamiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja toimeentulon parantamiseksi evaluoitiin vuonna 2021. Riippumattomassa evaluoinnissa todettiin, että toiminta on pääsääntöisesti ollut tarkoituksenmukaista ja tuloksellista. Kehittämiskohteiksi nimettiin muun muassa kokonaisuuden johtaminen, yritystuissa olevien aukkojen paikkaaminen ja kaupalliseen yhteistyöhön siirtyvien kumppanimaiden nykyistä hallitumpi tukeminen. Ulkoministeriö on ryhtynyt toimiin muun muassa yksityissektorin linjauksen laatimiseksi ja yhteistyön parantamiseksi.  

Innovaatioita ja digitalisaatiota

Suomen tukemat digitaaliset ratkaisut edistävät kestävää kehitystä ja digitaalista yhdenvertaisuutta. 

Suomi on tukenut kehittyvien maiden omaa innovaatiotoimintaa, millä on edistetty talouden pohjan vahvistamista ja monipuolistamista sekä uusien kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen luomista.  

Suomen kahdenväliset ja alueelliset innovaatio-ohjelmat ovat vahvistaneet innovaatio- ja startup-ekosysteemejä kumppanimaissa. Suomen rahoittamissa hankkeissa syntyi 57 tutkimus-, teknologia- ja innovaatiokumppanuutta kehittyviin maihin. Esimerkiksi ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteisohjelma Developing Markets Platform ja sen edeltäjä BEAM ovat edistäneet tällaisten kumppanuuksien syntyä.  

Suomen tuki on auttanut monenkeskisiä yhteistyökumppaneita kehittämään ja uudistamaan omaa toimintaansa. Suomi on aktiivisesti tukenut UNICEFin ja UNFPAn innovaatiotyötä, jonka kautta on syntynyt erityisesti koulutukseen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä digitaalisia palveluita. UNICEF laajentaa parhaillaan lasten oikeuksia edistävää innovaatio-ohjelmaansa ja on perustanut kaksi uutta rahoitukseen ja oppimiseen keskittyvää innovaatiokeskusta Suomeen. Suomen sijoitus Aasian kehityspankin alaiseen Ventures -rahastoon auttaa innovatiivisten ilmastoteknologiaratkaisujen ja digitaalisten naisten taloudellisen osallistumista edistävien ratkaisujen jalkautumista Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa. 

Suomi on edistänyt digitaalista yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa globaaleissa neuvotteluissa. Suomelle on myönnetty näkyvä johtorooli naisten ja tyttöjen oikeuksia edistävän globaalin Generation Equality -kampanjan teknologiat ja innovaatiot -toimintakoalitiossa. 

Kestävän digitaalisen siirtymän tuki näkyy yhä vahvemmin paitsi Suomen myös EU:n yhteistyössä Afrikan ja muiden kehittyvien alueiden kanssa. Suomi on vaikuttanut EU:n prioriteetteihin ja toimintatapojen kehittämiseen ja osallistuu uuden D4D Hub -alustan kautta EU-aloitteiden valmisteluun Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Uusia ratkaisuja kehityksen tueksi

Suomen tukema Eteläisen Afrikan innovaatiotukiohjelma (SAIS2) on edistänyt alueellista innovaatioyhteistyötä eteläisen Afrikan kehitysyhteisön SADC:n alueella. Ohjelmassa on ollut mukana SADC:sta ja sen ulkopuolelta noin 100 innovaatiotukiorganisaatiota, joiden yhteishankkeet ovat keskittyneet viiteen kumppanimaahan; Botswanaan, Etelä-Afrikkaan, Namibiaan, Tansaniaan ja Sambiaan.

Ohjelman avulla on

  • luotu tai tuettu yli 1400 työpaikkaa
  • tuotettu liiketoiminnan kehittämispalveluita yli 3 300 kasvuyritykselle tai yrittäjälle
  • luotu 22 uutta TKI-kumppanuutta yritysten ja koulutus/tutkimuslaitosten välillä.
  • Luotu SADC:n innovaatiohubien verkosto, joka käynnistettiin syyskuussa 2021 itsenäisenä toimijana nimellä Southern Africa Innovation Collective. Sillä on nyt 23 jäsentä seitsemässä maassa.
  • Edistetty kumppanuuksia suomalaisten ja eteläisen Afrikan kasvuyritysten ja innovaatiohubien välillä hankkeiden, koulutusten ja vierailujen kautta.

Lataa datatiedosto

Uusi aloite

YK:n innovaatiokeskittymä pääkaupunkiseudulla

Suomen tavoitteena on vahvistaa asemansa kansainvälisesti houkuttelevana innovaatiotoiminnan keskuksena sekä edistää suomalaista osaamista YK-työssä. Vuonna 2020 Suomessa aloitti UN Global Pulse Finland, jolla on keskeinen rooli YK:n innovaatiotoiminnan uudistamisessa. UN Global Pulse tähtää massadatan, tekoälyn ja ennakoinnin käyttämiseen kestävän kehityksen hyväksi. Suomessa aloittavat vuonna 2022 myös UNICEFin globaalit innovatiivisen oppimisen ja rahoituksen keskukset. YK:n projektipalvelujen toimiston UNOPSin vaikuttavuussijoittamisen S3i-ohjelmatoimiston työ käynnistyi Helsingissä vuonna 2020 (lue tarkemmin kohdasta ”Riskien hallinta”). 
Tulosesimerkki

Kansalaisjärjestöt edistivät vastuullista yritystoimintaa

Suomalaiset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä kumppaneita vastuullisen yritystoiminnan edistämisessä. Esimerkiksi Finnwatch-järjestö kävi vuoropuhelua 15 yrityksen kanssa toimitusketjuissa esiintyvistä ihmisoikeusongelmista Thaimaassa. Hanke vaikutti myönteisesti sekä Euroopassa toimivien että thaimaalaisten yritysten vastuullisuuskäytäntöihin. Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS tukee yritysvastuuhankkeita, joilla pyritään ehkäisemään yritystoiminnan kielteisiä ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia Ugandassa ja Keniassa. Vuonna 2020 KIOSin tukema organisaatio Keniassa auttoi voittamaan oikeudenkäynnin, jossa saastuttava yritys oli aiheuttanut muun muassa vakavia terveysuhkia läheiselle yhteisölle. 

Laina- ja sijoitusmuotoiseen rahoitukseen tasa-arvotavoitteita

Kehityspoliittisen investointisuunnitelman mukaan kehityspoliittisiin laina- ja sijoitusmuotoiseen rahoitukseen on liityttävä tasa-arvotavoitteita. Suomen vaikuttamistyön tuloksena Aasian kehityspankin ADB:n alainen Ventures-rahasto on sitoutunut siihen, että 75 prosenttia sen tekemistä sijoituksista ilmasto- ja ympäristöteknologiaa kehittäviin yrityksiin edistää tasa-arvotavoitteita. Rahasto teki vuonna 2021 seitsemän sijoitusta, ja tavoitteet ylittyivät niissä reilusti.  
 

Vastuullisuuskoulutusta yrityksille 

Ihmisoikeuksia koskevat YK-periaatteet ovat nousseet vahvemmaksi osaksi Suomen yksityisen sektorin yhteistyötä.  

Yrityksillä on merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että yritykset myös ehkäisevät ja puuttuvat toiminnassaan ja arvoketjuissaan mahdollisesti syntyviin kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin. 

Suomi on edistänyt yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien YK-periaatteiden sisällyttämistä rahoitukseen, jolla tuetaan suomalaisia yksityissektorin investointeja kehittyvissä maissa. Finnfund otti vuonna 2019 käyttöön ihmisoikeuslinjauksen, joka ohjaa sen työtä ihmisoikeuksiin liittyvien riskien tunnistamisessa ja hallitsemisessa.  

Suomen tuella koulutettiin yli 9 000 yritystä ihmisarvoisesta työstä ja vastuullisesta liiketoiminnasta vuosina 2019-2021. Koulutusta tarjosivat muun muassa kansalaisjärjestöt, Finnpartnership ja kahdenväliset hankkeet Sambiassa ja Tansaniassa.  
 

  • 1

    United Nations (2021). The Sustainable Development Goals Report 2021. https://unstats.un.org/sdgs/report/2021/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 2

    World Bank (2020). Pivoting to Inclusion: Leveraging Lessons from the Covid-19 Crisis for Learners with Disabilities. World Bank Group. https://documents1.worldbank.org/curated/en/777641595915675088/pdf/Pivoting-to-Inclusion-Leveraging-Lessons-from-the-COVID-19-Crisis-for-Learners-with-Disabilities.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 3

    IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 4

    World Bank (2022). Poverty and Inequality Platform. The number of people living under 1,9 USD a day. https://pip.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 27.9.2022. 

  • 5

    World Bank (2022). Pandemic, Prices and Poverty.
    https://blogs.worldbank.org/opendata/pandemic-prices-and-poverty
    (Linkki toiselle web-sivustolle.)
      Viitattu 4.10.2022. 

  • 6

    World Bank (2022). World Development Indicators. Foreign direct investment, net inflows (BoP, current US$), personal remittances, received (current US$), net official development assistance received (current US$). DataBank. https://databank.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 6.7.2022. 

  • 7

    Suomalaisten kansalaisjärjestöjen, ml. Suomen World Vision, Solidaarisuus ja FIDA osana laajempaa SRHR-tiedotustyötä, sekä UNFPA:n raportoimia Suomen tuella aikaansaamia tuloksia. 

  • 8

    UNESCO Institute for Statistics (2022). Completion rate, lower secondary, female %. http://sdg4-data.uis.unesco.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 4.10.2022.

  • 9

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: HEI-IKI ohjelma, Pipliaseuran, Wycliffen, KUAn, FIDAn, Pakolaisavun, Vammaiskumppanuuden ja Taksvärkin hankkeet ja ohjelmat. 

  • 10

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: kahdenvälinen tuki ja sektoriohjelmat Nepalissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Palestiinassa ja Ukrainassa sekä UNESCOn Capacity Building for Education -ohjelma. 

  • 11

    Mukana UNESCOn CAP Ed -ohjelman kautta tuetut maat sekä Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaat, joissa Suomi tukee rakenteellisia koulujärjestelmän uudistuksia.

  • 12

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) interventioista seuraavissa maissa: Nepal, Myanmar (sektoriohjelma ja Etnisten alueiden koulutuksen tuki), Etiopia ja Ukraina. 

  • 13

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) seuraavista interventioista: Wycliffe, KUA, Pakolaisapu, Taksvärkki, FIDA, Vammaiskumppanuus, World Vision, Finpartnership ja Finnfund. 

  • 14

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (opettajankoulutuslaitokset) seuraavista interventioista: Myanmar/UNESCO, Mosambik/FASE, Ukraina/perusopetuksen hanke, HEI-IKI-ohjelma ja E-tale Africa-hanke.

  • 15

    Tässä luvussa mukana maa- ja aluekohtaisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja monenkeskisen yhteistyön kautta tuetut oppilaat hankkeista Etiopiassa, Libanonissa, Syyriassa, Myanmarissa, Irakissa sisältäen Suomen laskennallisen osuuden tuesta UNRWA:lle ja ECW:lle. Kansalaisjärjestöjen tavoittamat oppilaat on raportoitu kokonaisuutena erikseen.

  • 16

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: Pakolaisapu, FIDA, Abilis ja Vammaiskumppanuus.

  • 17

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary) seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, FIDA, Wycliffe.

  • 18

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, Pakolaisapu, SOS lapsikylät, Vammaiskumppanuus, Pipliaseura, Taksvärkki, FIDA, Abilis, Viestintä- ja kehityssäätiö).

  • 19

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary, vocational). Luku laskettu viimeisimpien ennen pandemiaa tilastoitujen oppilasmäärien perusteella Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaista: Nepal, Afganistan, Myanmar, Palestiina, Mosambik, Ukraina ja Etiopia.

  • 20

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of proposals for laws and policies that improve business environment and regional economic integration’. Tulokset ovat YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDOn raportoimat luvut vuosina 2019-2021. Suomi on UNIDOn jäsenmaa ja maksaa sille vuosittain sääntömääräisen jäsenmaksun.

  • 21

    Työpaikkoja ja kehittyvien maiden yrityksiä on tuettu myös muun yhteistyön kautta, mutta kaikkien tuettujen toimijoiden raportoimat luvut eivät istu ulkoministeriön seuraamien indikaattoreiden alle.

  • 22

    Monenkeskinen yhteistyö: Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2019-2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020.

  • 23

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ ja sisältää Energy and Environment Partnership EEP:n tuen 2020-2021 ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IADB) yleistuen 2020-2021.

  • 24

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: AgroBIG II, Tuki maatalousvetoiselle talouskasvulle Amharassa, Etiopia (2019-2021); AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen (2021) ja SAIS, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke (2021).

  • 25

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnpartnership, 2019-201; FCA Investments, 2019-2021 ja Finnfund, 2019-2020.

  • 26

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: HALO Trust, 2019-2020; Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2019-2021; Kirkon Ulkomaanapu, 2019-2021; Reilu Kauppa, 2020-2021.

  • 27

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’. Kansainvälinen maaseudun kehittämisrahasto IFAD, 2019; YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020; Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2020-2021; Kansainvälinen kauppakeskus ITC, 2019-2021.

  • 28

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), 2020; Aasian kehityspankki (ADB), 2019-2020; Afrikan kehityspankki (AfDB), 2020; Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IADB), 2020-2021.  

  • 29

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Metsätalous ja arvoketjujen kehittäminen, Tansania, 2019-2020; AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen, 2020-2021.

  • 30

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnfund, 2019-2020; FCA Investments, 2019-2021, DevPlat, 2020-2021.

  • 31

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Hanketuki, SOS-lapsikylä, Etiopia, Gambia, Tansania, 2020; Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2020-2021; Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanapu, 2020-2021; Ohjelmatuki, WWF, 2019-2021; Ohjelmatuki, Plan Suomi, 2019-2021; Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu, 2019-2020; Ohjelmatuki, Suomen World Vision, 2020-2021. 

  • 32

    Data on kerätty UM:n aggregaatti-indikaattorista ‘number of Science, Technology and Innovation (STI) partnerships with education and research institutions and private sector actors’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, BEAM/Developing Markets Platform, Plan Suomi, HEI-ICI.

  • 33

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of enterprises trained on decent work standards and/or responsible business practices’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Suomen Pakolaisapu, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, Sambian PK-yritysten kasvun tukeminen, Reilu Kauppa, Korkotukihankkeiden arviointi, Finnwatch. Koulutettujen yritysten määrä lasketaan vuosittain. On mahdollista, että sama yritys esiintyy laskuissa useampana vuonna.

  • 34

    UnWomen Global Output Indicator 2.4.2. Vuoden 2019 tulos 5964, vuoden 2020 tulos 6808 ja vuoden 2021 tulos 11 597. https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-2

  • 35

    Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, Eurooppa/Romaninaisten voimaa – Romanina (2020); Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, KOSOVO/Eteenpäin elämässä (EqE) (2020); Hanketuki, Lasten ja nuorten säätiö sr, SEN/Naatange art la (2020); Hanketuki, SOS-lapsikyläsäätiö rs, TAN/Naisten ja lasten oikeudet, Mufindi (2020); Hanketuki, Suomen YMCA:n liitto ry, LIB/Syyrialaisten pakolaisten amk (2020); Hanketuki, Interpedia, NEP/Haavoittuvassa asemassa olevat lapset (2021); INGO-tuki, Hivos, (2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (ILGA) (2019); INGO-tuki yhteinen haku, International Service for Human Rights (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2021); Muu monenkeskinen apu, Justice Rapid Response (2020); Ohjelmatuki, Abilis-säätiö (2021); Ohjelmatuki, Fida International ry (2021); Ohjelmatuki, Finnish Red Cross (2019); Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanavun säätiö (2021); Ohjelmatuki, Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto (2021); Ohjelmatuki, Plan Suomi Säätiö (2019); Ohjelmatuki, Reilu Kauppa ry (2021); Ohjelmatuki, Siemenpuu-Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr (2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2020); Ohjelmatuki, Suomen Lähetysseura (2020); Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen World Vision (2021); Ohjelmatuki, Taksvärkki ry (2021); Ohjelmatuki, Vammaiskumppanuus ry (2020); United Nations Alliance of Civilizations, AFRIKKA/Nuorisorahaston projektit, ohjelmakausi 2019-2020.  Koska ohjelma/hanketukijärjestöjen kumppanuudet ovat yleensä koko hanke-/ohjelmakauden mittaisia, kumppanimaissa tuettujen järjestöjen määrä on laskettu ottamalla mukaan vain sen vuoden luku, jolta on raportoitu suurin tulos. Vain niiden järjestöjen osalta, jossa on mainittu erikseen, että kumppanijärjestöt eivät ole samoja, on eri vuosien tulos laskettu yhteen.

  • 36

    BI Yhteisrahoitusohjelma UN University, MOZ/MPD-UEM Policy Research (2020); IKI-yhteistyö Metsäntutkimuslaitos TAN/IKI / LUKE INFORES (2019); Kahdenvälinen hanke, DEMO Finland ry, MOZ/ DEMO parlamentin vahvistaminen (2020, 2021); Kahdenvälinen hanke, Netherlands Institute for Multiparty Democracy: MOZ/Natural resources governance (2019); Kahdenvälinen hanke, TAN/PFP 2 (2020); Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-13 (2021), Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-12 (2019, 2020); UN University MOZ/UNU-WIDER IGM II (2021); Temaattinen avustus, UN Educational Scientific and Cultural Organization, Unesco (2019, 2020).

  • 37

    UN Development Programme, KGZ/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); UN Development Programme, TJK/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); Kios, ohjelmatuki (2019, 2020, 2021); Finnwatch, hanketuki, THA/burmalaiset siirtotyöntekijät voimaantuneet (2020); European Development Fund, lisärahoitus (2019, 2020); UnWomen, yleisrahoitus (2019, 2020, 2021). Disaggregointi on laskettu vain niistä tuloksista, joista disaggregoitua tietoa on ollut saatavilla.

  • 38

    INGO-tuki, Hivos (2019, 2020); INGO-tuki, DefendDefenders, East and Horn of Africa Human Rights Defenders Project (2020, 2021); INGO-tuki, International Commission of Jurists (2019, 2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (2019, 2020); INGO-tuki, International Service for Human Rights (2020, 2021); INGO-tuki, Minority Rights Group International (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2019, 2020, 2021); Embassy of Finland, MDA/IJC/Media literacy, Moldova (2020); Embassy of Finland, MDA/SP/media support, Moldova (2020).

  • 39

    Vuonna 2018 toimintaohjelma oli tehty 60 maassa, vuoden 2021 lopussa 86 maassa. Un Women https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-5.

  • 40

    Lisäksi yhteisötason rauhanrakennusta tekevät Fida International, World Vision, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos (sovintohanke) ja Suomen YMCAn liitto (2250).

  • 41

    Suomen tuella Mines Advisory Group, Halo Trust, Danish Demining Group ja United Nations Mine Action Service ovat raivanneet 6.78 km2 vapaaksi miinoista.

  • 42

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 43

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2020, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 44

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Fida International, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 45

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Community led Accelerated WASH in Ethiopia, Etiopia, 2019-2020; Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2019-2021; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 46

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 47

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2020-2021; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021.

  • 48

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Euroopan aluekehitysrahasto ERDF, uudet eurooppalaiset hyödynsaajat, 2019-2020; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 49

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 50

    UNICEF, UNICEF Development WASH, 2019-2021.

  • 51

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Finnfund (2019-2020).

  • 52

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021), Finnfund (2019-2020), UNIDO (2019-2021); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 53

    WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2019-2021); Reilu Kauppa (2020-2021); Siemenpuu-säätiö; Brasilia, Indonesia, Intia (2019-2021).

  • 54

    Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); Tree Outgrower Support Programme, Tanzania (2020); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 55

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021).

  • 56

      Finnfund (2019-2020).

  • 57

    GEF Corporate Scorecard June 2021; IFAD Development Effectiveness Report 2020.

  • 58

    European Commission Staff Working Document. Accompanying the document ‘Report from the Commission to the European Parliament and the Council 2021’. Annual Report on the Implementation of the European Union’s External Action Instruments in 2020.

  • 59

    OCHA Financial Tracking Service (2021). Appeals and response plans 2021. https://fts.unocha.org/appeals/overview/2021 Viitattu 8.9.2022.