Humanitaarinen apu

Humanitaarisen avun tarve on kasvanut nopeasti koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja konfliktien syvenemisen myötä. Suomi on edistänyt määrätietoisesti vammaisten henkilöiden asemaa niin käytännön avustustyössä kuin kansainvälisen apujärjestelmän kehittämisessä.
Poiminta

GLOBAALI TILANNE

Maailman humanitaarinen tilanne heikkenee ennätysnopeasti

Maailman humanitaarinen tilanne on synkempi kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuosina hätäavun tarve on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti.  

Suurin syy muutokseen on ollut koronapandemia, joka aiheutti pahimman humanitaarisen kriisin 50 vuoteen. Pandemia syvensi myös muita käynnissä olevia kriisejä ja teki avustustyöstä aiempaa vaikeampaa ja kalliimpaa.  

Pandemian lisäksi humanitaarisen avun tarvetta kasvattivat aseelliset konfliktit ja niiden syveneminen muun muassa Afganistanissa ja Etiopiassa. Tilannetta heikensivät myös luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutoksen aiheuttama pitkittynyt kuivuus esimerkiksi Afrikan sarven alueella. Vuonna 2022 kokonaiskuva synkkeni entisestään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja globaali ruokaturva heikkeni. 

Kriisien seurauksena hätäapua, kuten kiireellisiä terveyspalveluita, ruokaa, puhdasta vettä, hätämajoitusta tai suojelua tarvitsevien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut vain muutamassa vuodessa. Kun vielä joulukuussa 2018 humanitaarisen avun tarpeessa oli 131,7 miljoonaa ihmistä, kolme vuotta myöhemmin apua tarvitsi jo 274 miljoonaa ihmistä 63 maassa. Eniten apua tarvitsevia on Kongon demokraattisessa tasavallassa, Afganistanissa, Jemenissä, Syyriassa ja Etiopiassa. 

YK-järjestöjen kautta hätäapua sai yli 100 miljoonaa ihmistä 56 maassa vuonna 2021.

Samanaikaisesti humanitaaristen operaatioiden toteuttamiseen tarvittavan rahoituksen määrä on lähes kaksinkertaistunut 22 miljardista dollarista 41 miljardiin dollariin. Vaikka valtioiden ja yksityisten tahojen rahoitus on kasvanut merkittävästi, se riittää kattamaan yhä pienemmän osuuden maailmanlaajuisista tarpeista. Vuonna 2021 YK:n humanitaarisista apuvetoomuksista rahoitettiin vain 54 prosenttia. Se tarkoittaa, että hätäapu täytyy kohdentaa yhä tarkemmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille ja yhä useampi jää ilman tarvitsemaansa apua. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat esimerkiksi kodeistaan pakenemaan joutuneet ihmiset, raskaana olevat naiset ja vammaiset henkilöt. 

Samalla kun humanitaariset tarpeet kasvavat, avustustyöstä on tullut vaikeampaa ja vaarallisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi vuoden 2021 aikana lähes 500 humanitaarista avustustyöntekijää joutui vakavan hyökkäyksen uhriksi ja heistä yli 100 menetti henkensä yrittäessään auttaa konfliktin tai luonnonkatastrofin uhreja. Myös kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset – esimerkiksi iskut siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin sekä avun perillepääsyn estäminen – ovat lisääntyneet. 

Humanitaarisen avun tarve ennätyksellisen korkea

YK:n koordinoimat hätäapuvetoomukset ja niihin saatu rahoitus.59

  • Maailman humanitaariset tarpeet ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Suomi lisäsi humanitaarista rahoitusta 44 prosentilla vuosina 2018-2021.

Lataa datatiedosto Lähde: OCHA

Mitä Suomi tekee

Suomen tuella kriisialueiden ihmiset saavat ruokaa, vettä, suojaa, hygieniatarvikkeita ja terveyspalveluita

Suomi auttaa varmistamaan ihmisten fyysisen ja henkisen terveyden, lasten oikeuden oppimiseen ja kehitykseen, säälliset ja turvalliset elinolot sekä mahdollisuuden työntekoon. 

Suomi edistää humanitaarisen avun koordinaatiota ja johdonmukaisuutta

Suomi tukee YK:n johtoroolia humanitaarisessa työssä, vahvistaa ymmärrystä katastrofiriskeistä ja tukee avunannon siirtämistä humanitaarisilta toimijoilta paikallisille ja valtiollisille toimijoille tilanteen salliessa. 

Suomi auttaa suojelemaan kriisin keskellä eläviä ihmisiä

Suomen tuella suojellaan siviilejä väkivallalta ja hyväksikäytöltä sekä vähennetään ja ehkäistään eriarvoisuutta ja syrjintää. 
Tulosesimerkki

Keskitetty hätäapurahasto lisäsi rahoitusta vammaiset henkilöt huomioiville humanitaarisille operaatioille

YK:n keskitetty hätäapurahasto CERF kiinnittää rahoituspäätöksissään erityistä huomiota vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Vuonna 2020 CERF  antoi hätäapua 8,1 miljoonalle vammaiselle henkilölle, joista 53 prosenttia oli tyttöjä ja naisia. Vuonna 2021 CERF myönsi erityisen vammaisten henkilöiden auttamiseen suunnatun 10 miljoonan dollarin rahoituksen, jonka avulla on muun muassa parannettu vesihuoltoa, terveyspalveluita ja koulutusmahdollisuuksia Syyriassa, Afganistanissa, Nigeriassa, Etelä-Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Mosambikissa ja Venezuelassa. 
Tulosesimerkki

Maailman ruokaohjelma vahvisti vammaistyötään

Suomi on lisännyt Maailman ruokaohjelma WFP:n tietämystä vammaisinkluusiosta. Vaikuttamistyötä tehtiin aktiivisesti WFP:n johtokunnassa, kahdenvälisissä neuvotteluissa ja yhteistyössä muiden samanmielisten maiden kanssa. Marraskuussa 2020 WFP:n johtokunta hyväksyi vammaisia henkilöitä koskevan tiekartan. WFP luo parhaillaan mittareita vammaisinkluusiolle ja aikoo sisällyttää periaatteen myös kaikkiin maaohjelmiinsa. Vammaiset henkilöt huomioidaan jatkossa muun muassa hankinnoissa, tilojen esteettömyydessä, tieto- ja viestintätekniikassa sekä kokouksissa ja koulutusmateriaaleissa. Suomi on tukenut WFP:n tiekartan toimeenpanoa erityisellä korvamerkityllä rahoituksella.  
Tulosesimerkki

Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta vammaistyötä

Suomalaiset kansalaisjärjestöt kiinnittävät erityistä huomiota vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioimiseen. Suomen World Vision on toteuttanut vesi- ja sanitaatiopalveluja kehittäviä hankkeita Pohjois-Ugandassa. Tukea annettiin vuosina 2020-2021 noin 80 000 henkilölle, joista 8 000 oli vammaisia henkilöitä.  

Pelastakaa Lapset ry:n Somalian hankkeessa vuosina 2020-2021 annettiin muun muassa käteisapua ruuan hankkimiseksi. Yli puolet käteisapua saaneista 739 perheestä oli sellaisia, joissa huoltaja tai joku lapsista oli vammainen. 

Fidan hanke Kongon demokraattisessa tasavallassa puolestaan tuki vuosina 2019-2021 muun muassa ruokaturvan parantamista. Hankkeesta hyötyi 117 000 ihmistä, joista 11 000 oli vammaisia henkilöitä.  

Hätäapua myös vammaisille henkilöille

Suomi on ottanut kansainvälistä johtoroolia vammaisten henkilöiden oikeuksien edistäjänä ja parantanut heidän huomioimistaan konflikteissa ja katastrofeissa. 

Vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioiminen humanitaarisissa kriiseissä nostettiin vuonna 2019 yhdeksi Suomen keskeisimmistä humanitaarisista prioriteeteista. Kun maailman väestöstä keskimäärin noin 15 prosenttia on vammaisia henkilöitä, niin konfliktialueilla osuus on usein selvästi suurempi. Humanitaarisissa kriiseissä vammaiset henkilöt jäävät muita helpommin ilman tarvitsemaansa hätäapua ja suojelua eikä heitä oteta mukaan avun suunnitteluun ja toteutukseen. 

Suomen linjausta toteutetaan sekä rahoituspäätöksissä että kansainvälisessä vaikuttamistyössä. Esimerkiksi vuodesta 2020 lähtien ulkoministeriön tukemien suomalaisten kansalaisjärjestöjen on sekä rahoitushakemuksissaan että raporteissaan kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten henkilöiden tarpeisiin ja siihen, miten niihin vastataan. 

Kansainvälisessä vaikuttamistyössä Suomi on viime vuosina keskittynyt erityisesti järjestelmätason muutoksen ajamiseen. Tavoitteena on ollut, että suuret humanitaariset toimijat kuten YK-järjestöt ottavat vammaisinkluusion huomioon strategioissaan ja maatason operaatioissaan. 

Suomen johtorooli näkyy useilla kansainvälisillä foorumeilla. EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2019 Suomen aloitteesta laadituissa neuvoston päätelmissä jäsenmaat antoivat ensimmäistä kertaa vahvan poliittisen tuen vammaisinkluusion edistämiseksi humanitaarisessa avussa. Joulukuussa 2019 järjestetyssä Maailman pakolaisfoorumissa Suomi otti johtoroolin vammaisinkluusion esillä pitämisestä. Vuosina 2017–2020 Suomi toimi kansainvälisen GLAD-verkoston humanitaarisen työryhmän rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä UNICEFin kanssa.  

Vaikuttamistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä vammaisjärjestöjen ja kumppanimaiden kanssa. Parhaillaan Suomi toimii vammaisinkluusiota edistävän maaryhmän puheenjohtajana yhdessä Australian ja Britannian kanssa. 

Vammaisinkluusio etenee YK-järjestöissä 

Suomen pitkäjänteinen työ vammaisten henkilöiden oikeuksien edistäjänä on osaltaan vaikuttanut YK:ssa tällä hetkellä käynnissä olevaan järjestelmänlaajuiseen muutokseen. Vuonna 2019 YK-vetoinen suurimpien humanitaaristen järjestöjen yhteistyökomitea hyväksyi globaalin ohjeistuksen vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioimiseksi kaikessa humanitaarisessa työssä. Suomi tuki työtä sekä rahallisesti että tarjoamalla asiantuntemusta. Uusi ohjeistus luo standardit hyville käytännöille ja osaltaan vahvistaa humanitaarisen avun tuloksellisuutta, tehokkuutta ja ihmisoikeusperustaisuutta.  

Vuonna 2019 YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö OCHA havahtui vammaistyön puutteelliseen rahoitukseen ja nosti vammaisinkluusion yhdeksi prioriteetiksi hallinnoimissaan korirahastoissa. Päätöksen taustalla vaikutti myös Suomen vaikuttamistyö keskitetyn hätäapurahaston CERFin neuvoa-antavassa ryhmässä. OCHA ohjaa humanitaariseen työhön lähes miljardi dollaria vuosittain rahastojensa kautta. Nyt rahoituspäätöksissä kiinnitetään erityistä huomiota vammaisten henkilöiden tarpeisiin ja oikeuksiin.  

Suomen aktiivinen vaikuttamistyö on saanut myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n päivittämään toimintamalliaan. UNHCR julkisti vuonna 2019 vammaisinkluusioselvityksen, ja järjestö on viime vuosina pyrkinyt varmistamaan vammaisten henkilöiden osallistamisen ohjelmissaan. UNHCR pyrkii myös tunnistamaan vammaisia henkilöitä rekisteröintiprosesseissaan ja parantamaan heidän pääsyään avun ja suojelun piiriin.  

Ruokaa, lääkkeitä ja suojelua sekä hyvää avunantoa

Suomi on lisännyt humanitaarista rahoitustaan sekä toiminut kansainvälisten periaatteiden vahvistamisen ja avun tehostamisen puolesta. 

Humanitaaristen tarpeiden ja saatavilla olevan rahoituksen välinen kuilu on viime vuosina kasvanut. Onkin yhä tärkeämpää, että apua annetaan mahdollisimman tehokkaasti.  

Tehokas ja tuloksellinen humanitaarinen työ edellyttää, että alan toimijoilla on käytössään joustavaa ja ennakoitavaa rahoitusta. Siksi Suomi myöntää merkittävän osan humanitaarisesta rahoituksestaan monivuotisena yleistukena YK-toimijoille ja Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle. Vuosina 2019–2021 yleistuen osuus Suomen rahoituksesta oli 44 prosenttia. 

Joustavan ja ennakoitavan rahoituksen turvin humanitaariset järjestöt voivat suunnata avun nopeasti ja tehokkaasti sinne, missä tarve on suurin. Joustava rahoitus auttaa niitä ennakoimaan ja suunnittelemaan työtään pitkäjänteisemmin, mutta myös vastaamaan nopeasti pandemian kaltaisiin äkillisiin kriiseihin. Suomi on sitoutunut joustavaan rahoitukseen osana avun tehokkuutta edistävää niin sanottua Grand Bargain -aloitetta.  

Kansainvälistä vaikuttamista 

Suomi työskentelee aktiivisesti paremman ja tehokkaamman humanitaarisen avunannon puolesta.  

Vuosina 2021–2023 Suomi toimii 42 rahoittajamaasta koostuvan hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän rinnakkaispuheenjohtajana Belgian kanssa. Ryhmän tavoitteena on vaalia humanitaarisen avun periaatteellisuutta ja löytää parhaita käytäntöjä avun tehostamiseksi. Vuonna 2021 Suomi ja Belgia nostivat ensimmäistä kertaa näin suuren rahoittajajoukon keskusteltavaksi kaksi ajankohtaista aihetta: miten avustustyön ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää sekä miten rahoittajamaiden ja paikallisten toimijoiden välillä olevia eriarvoistavia valtarakenteita pystyttäisiin purkamaan.

Viime vuosina kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ovat lisääntyneet. EU:n neuvosto hyväksyi Suomen aloitteesta päätelmät humanitaarisesta avusta ja kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta vuonna 2019. Niissä EU-maat sitoutuivat muun muassa lisäämään humanitaarisen oikeuden tuomien velvoitteiden tuntemusta aseellisten ryhmittymien parissa. 

Rahoitus on kasvanut

Kehitysyhteistyön määrärahojen nousun myötä Suomi pystyi kasvattamaan humanitaarista rahoitustaan 72,5 miljoonasta eurosta 104,5 miljoonaan euroon vuosien 2018 ja 2021 välisenä aikana.

Humanitaarisen avun osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä pysyi pitkään noin 10 prosentissa, mutta sekin on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2021 osuus oli 14,7 prosenttia. 

Kansainvälisessä vertailussa Suomi asettuu keskisuurten rahoittajamaiden joukkoon eikä siten profiloidu vaikuttavana ja näkyvänä avunantajana pelkän avun määrän perusteella. Vuonna 2021 Suomi oli 20:nneksi suurin humanitaarinen rahoittaja maailman maiden joukossa.

Suomi on saanut kumppaneiltaan kiitosta periaatteellisesta lähestymistavastaan ja vaikuttamistyöstään. Samankaltaista palautetta annettiin myös vuonna 2022 tehdyssä humanitaarisen avun evaluaatiossa. 

Suomen humanitaarisen avun jakauma 2019-2021

Lataa datatiedosto Lähde: UM

Pandemia lisäsi humanitaarisia tarpeita

YK:n keskitetyn hätäapurahaston CERFin kautta koronatukea saaneet maat

Lataa datatiedosto

  • 1

    United Nations (2021). The Sustainable Development Goals Report 2021. https://unstats.un.org/sdgs/report/2021/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 2

    World Bank (2020). Pivoting to Inclusion: Leveraging Lessons from the Covid-19 Crisis for Learners with Disabilities. World Bank Group. https://documents1.worldbank.org/curated/en/777641595915675088/pdf/Pivoting-to-Inclusion-Leveraging-Lessons-from-the-COVID-19-Crisis-for-Learners-with-Disabilities.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 3

    IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 4

    World Bank (2022). Poverty and Inequality Platform. The number of people living under 1,9 USD a day. https://pip.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 27.9.2022. 

  • 5

    World Bank (2022). Pandemic, Prices and Poverty.
    https://blogs.worldbank.org/opendata/pandemic-prices-and-poverty    (Linkki toiselle web-sivustolle.)      Viitattu 4.10.2022. 

  • 6

    World Bank (2022). World Development Indicators. Foreign direct investment, net inflows (BoP, current US$), personal remittances, received (current US$), net official development assistance received (current US$). DataBank. https://databank.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 6.7.2022. 

  • 7

    Suomalaisten kansalaisjärjestöjen, ml. Suomen World Vision, Solidaarisuus ja FIDA osana laajempaa SRHR-tiedotustyötä, sekä UNFPA:n raportoimia Suomen tuella aikaansaamia tuloksia. 

  • 8

    UNESCO Institute for Statistics (2022). Completion rate, lower secondary, female %. http://sdg4-data.uis.unesco.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 4.10.2022.

  • 9

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: HEI-IKI ohjelma, Pipliaseuran, Wycliffen, KUAn, FIDAn, Pakolaisavun, Vammaiskumppanuuden ja Taksvärkin hankkeet ja ohjelmat. 

  • 10

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: kahdenvälinen tuki ja sektoriohjelmat Nepalissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Palestiinassa ja Ukrainassa sekä UNESCOn Capacity Building for Education -ohjelma. 

  • 11

    Mukana UNESCOn CAP Ed -ohjelman kautta tuetut maat sekä Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaat, joissa Suomi tukee rakenteellisia koulujärjestelmän uudistuksia.

  • 12

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) interventioista seuraavissa maissa: Nepal, Myanmar (sektoriohjelma ja Etnisten alueiden koulutuksen tuki), Etiopia ja Ukraina. 

  • 13

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) seuraavista interventioista: Wycliffe, KUA, Pakolaisapu, Taksvärkki, FIDA, Vammaiskumppanuus, World Vision, Finpartnership ja Finnfund. 

  • 14

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (opettajankoulutuslaitokset) seuraavista interventioista: Myanmar/UNESCO, Mosambik/FASE, Ukraina/perusopetuksen hanke, HEI-IKI-ohjelma ja E-tale Africa-hanke.

  • 15

    Tässä luvussa mukana maa- ja aluekohtaisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja monenkeskisen yhteistyön kautta tuetut oppilaat hankkeista Etiopiassa, Libanonissa, Syyriassa, Myanmarissa, Irakissa sisältäen Suomen laskennallisen osuuden tuesta UNRWA:lle ja ECW:lle. Kansalaisjärjestöjen tavoittamat oppilaat on raportoitu kokonaisuutena erikseen.

  • 16

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: Pakolaisapu, FIDA, Abilis ja Vammaiskumppanuus.

  • 17

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary) seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, FIDA, Wycliffe.

  • 18

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, Pakolaisapu, SOS lapsikylät, Vammaiskumppanuus, Pipliaseura, Taksvärkki, FIDA, Abilis, Viestintä- ja kehityssäätiö).

  • 19

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary, vocational). Luku laskettu viimeisimpien ennen pandemiaa tilastoitujen oppilasmäärien perusteella Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaista: Nepal, Afganistan, Myanmar, Palestiina, Mosambik, Ukraina ja Etiopia.

  • 20

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of proposals for laws and policies that improve business environment and regional economic integration’. Tulokset ovat YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDOn raportoimat luvut vuosina 2019-2021. Suomi on UNIDOn jäsenmaa ja maksaa sille vuosittain sääntömääräisen jäsenmaksun.

  • 21

    Työpaikkoja ja kehittyvien maiden yrityksiä on tuettu myös muun yhteistyön kautta, mutta kaikkien tuettujen toimijoiden raportoimat luvut eivät istu ulkoministeriön seuraamien indikaattoreiden alle.

  • 22

    Monenkeskinen yhteistyö: Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2019-2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020.

  • 23

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ ja sisältää Energy and Environment Partnership EEP:n tuen 2020-2021 ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IADB) yleistuen 2020-2021.

  • 24

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: AgroBIG II, Tuki maatalousvetoiselle talouskasvulle Amharassa, Etiopia (2019-2021); AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen (2021) ja SAIS, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke (2021).

  • 25

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnpartnership, 2019-201; FCA Investments, 2019-2021 ja Finnfund, 2019-2020.

  • 26

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: HALO Trust, 2019-2020; Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2019-2021; Kirkon Ulkomaanapu, 2019-2021; Reilu Kauppa, 2020-2021.

  • 27

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’. Kansainvälinen maaseudun kehittämisrahasto IFAD, 2019; YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020; Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2020-2021; Kansainvälinen kauppakeskus ITC, 2019-2021.

  • 28

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), 2020; Aasian kehityspankki (ADB), 2019-2020; Afrikan kehityspankki (AfDB), 2020; Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IADB), 2020-2021.  

  • 29

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Metsätalous ja arvoketjujen kehittäminen, Tansania, 2019-2020; AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen, 2020-2021.

  • 30

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnfund, 2019-2020; FCA Investments, 2019-2021, DevPlat, 2020-2021.

  • 31

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Hanketuki, SOS-lapsikylä, Etiopia, Gambia, Tansania, 2020; Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2020-2021; Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanapu, 2020-2021; Ohjelmatuki, WWF, 2019-2021; Ohjelmatuki, Plan Suomi, 2019-2021; Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu, 2019-2020; Ohjelmatuki, Suomen World Vision, 2020-2021. 

  • 32

    Data on kerätty UM:n aggregaatti-indikaattorista ‘number of Science, Technology and Innovation (STI) partnerships with education and research institutions and private sector actors’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, BEAM/Developing Markets Platform, Plan Suomi, HEI-ICI.

  • 33

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of enterprises trained on decent work standards and/or responsible business practices’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Suomen Pakolaisapu, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, Sambian PK-yritysten kasvun tukeminen, Reilu Kauppa, Korkotukihankkeiden arviointi, Finnwatch. Koulutettujen yritysten määrä lasketaan vuosittain. On mahdollista, että sama yritys esiintyy laskuissa useampana vuonna.

  • 34

    UnWomen Global Output Indicator 2.4.2. Vuoden 2019 tulos 5964, vuoden 2020 tulos 6808 ja vuoden 2021 tulos 11 597. https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-2

  • 35

    Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, Eurooppa/Romaninaisten voimaa – Romanina (2020); Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, KOSOVO/Eteenpäin elämässä (EqE) (2020); Hanketuki, Lasten ja nuorten säätiö sr, SEN/Naatange art la (2020); Hanketuki, SOS-lapsikyläsäätiö rs, TAN/Naisten ja lasten oikeudet, Mufindi (2020); Hanketuki, Suomen YMCA:n liitto ry, LIB/Syyrialaisten pakolaisten amk (2020); Hanketuki, Interpedia, NEP/Haavoittuvassa asemassa olevat lapset (2021); INGO-tuki, Hivos, (2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (ILGA) (2019); INGO-tuki yhteinen haku, International Service for Human Rights (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2021); Muu monenkeskinen apu, Justice Rapid Response (2020); Ohjelmatuki, Abilis-säätiö (2021); Ohjelmatuki, Fida International ry (2021); Ohjelmatuki, Finnish Red Cross (2019); Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanavun säätiö (2021); Ohjelmatuki, Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto (2021); Ohjelmatuki, Plan Suomi Säätiö (2019); Ohjelmatuki, Reilu Kauppa ry (2021); Ohjelmatuki, Siemenpuu-Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr (2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2020); Ohjelmatuki, Suomen Lähetysseura (2020); Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen World Vision (2021); Ohjelmatuki, Taksvärkki ry (2021); Ohjelmatuki, Vammaiskumppanuus ry (2020); United Nations Alliance of Civilizations, AFRIKKA/Nuorisorahaston projektit, ohjelmakausi 2019-2020.  Koska ohjelma/hanketukijärjestöjen kumppanuudet ovat yleensä koko hanke-/ohjelmakauden mittaisia, kumppanimaissa tuettujen järjestöjen määrä on laskettu ottamalla mukaan vain sen vuoden luku, jolta on raportoitu suurin tulos. Vain niiden järjestöjen osalta, jossa on mainittu erikseen, että kumppanijärjestöt eivät ole samoja, on eri vuosien tulos laskettu yhteen.

  • 36

    BI Yhteisrahoitusohjelma UN University, MOZ/MPD-UEM Policy Research (2020); IKI-yhteistyö Metsäntutkimuslaitos TAN/IKI / LUKE INFORES (2019); Kahdenvälinen hanke, DEMO Finland ry, MOZ/ DEMO parlamentin vahvistaminen (2020, 2021); Kahdenvälinen hanke, Netherlands Institute for Multiparty Democracy: MOZ/Natural resources governance (2019); Kahdenvälinen hanke, TAN/PFP 2 (2020); Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-13 (2021), Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-12 (2019, 2020); UN University MOZ/UNU-WIDER IGM II (2021); Temaattinen avustus, UN Educational Scientific and Cultural Organization, Unesco (2019, 2020).

  • 37

    UN Development Programme, KGZ/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); UN Development Programme, TJK/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); Kios, ohjelmatuki (2019, 2020, 2021); Finnwatch, hanketuki, THA/burmalaiset siirtotyöntekijät voimaantuneet (2020); European Development Fund, lisärahoitus (2019, 2020); UnWomen, yleisrahoitus (2019, 2020, 2021). Disaggregointi on laskettu vain niistä tuloksista, joista disaggregoitua tietoa on ollut saatavilla.

  • 38

    INGO-tuki, Hivos (2019, 2020); INGO-tuki, DefendDefenders, East and Horn of Africa Human Rights Defenders Project (2020, 2021); INGO-tuki, International Commission of Jurists (2019, 2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (2019, 2020); INGO-tuki, International Service for Human Rights (2020, 2021); INGO-tuki, Minority Rights Group International (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2019, 2020, 2021); Embassy of Finland, MDA/IJC/Media literacy, Moldova (2020); Embassy of Finland, MDA/SP/media support, Moldova (2020).

  • 39

    Vuonna 2018 toimintaohjelma oli tehty 60 maassa, vuoden 2021 lopussa 86 maassa. Un Women https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-5.

  • 40

    Lisäksi yhteisötason rauhanrakennusta tekevät Fida International, World Vision, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos (sovintohanke) ja Suomen YMCAn liitto (2250).

  • 41

    Suomen tuella Mines Advisory Group, Halo Trust, Danish Demining Group ja United Nations Mine Action Service ovat raivanneet 6.78 km2 vapaaksi miinoista.

  • 42

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 43

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2020, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 44

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Fida International, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 45

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Community led Accelerated WASH in Ethiopia, Etiopia, 2019-2020; Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2019-2021; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 46

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 47

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2020-2021; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021.

  • 48

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Euroopan aluekehitysrahasto ERDF, uudet eurooppalaiset hyödynsaajat, 2019-2020; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 49

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 50

    UNICEF, UNICEF Development WASH, 2019-2021.

  • 51

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Finnfund (2019-2020).

  • 52

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021), Finnfund (2019-2020), UNIDO (2019-2021); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 53

    WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2019-2021); Reilu Kauppa (2020-2021); Siemenpuu-säätiö; Brasilia, Indonesia, Intia (2019-2021).

  • 54

    Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); Tree Outgrower Support Programme, Tanzania (2020); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 55

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021).

  • 56

      Finnfund (2019-2020).

  • 57

    GEF Corporate Scorecard June 2021; IFAD Development Effectiveness Report 2020.

  • 58

    European Commission Staff Working Document. Accompanying the document ‘Report from the Commission to the European Parliament and the Council 2021’. Annual Report on the Implementation of the European Union’s External Action Instruments in 2020.

  • 59

    OCHA Financial Tracking Service (2021). Appeals and response plans 2021. https://fts.unocha.org/appeals/overview/2021 Viitattu 8.9.2022. 

Uusi aloite

Kouluruokailu oppimisen tukena

Suomen ja Maailman ruokaohjelma WFP:n aloitteesta vuonna 2021 perustettu globaali kouluruokakoalitio edistää kouluruokailua ja sen rahoitusta eri puolilla maailmaa, myös kriisitilanteissa. Koalition yhtenä tavoitteena on taata kaikille maailman lapsille pääsy kouluruokailun piiriin vuoteen 2030 mennessä. Koalitioon on liittynyt yli 70 maata ja 70 muuta toimijaa. Sen rinnakkaispuheenjohtajina toimivat Suomi ja Ranska. 
Tulosesimerkki

Ruokaa afganistanilaisille

Afganistanin humanitaarinen kriisi paheni vuonna 2021 Talibanin valtaannousun myötä, kun maan peruspalvelujärjestelmä ajautui romahduksen partaalle. Kansainvälinen yhteisö reagoi uuteen tilanteeseen lisäämällä humanitaarista apua. Suomi tuki Afganistania Maailman ruokaohjelma WFP:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kautta. Arviolta yli puolet väestöstä oli vaarassa pudota vakavan aliravitsemuksen tasolle vuoden 2021 loppuun mennessä. WFP jakoi ruoka-apua 15 miljoonalle ihmiselle. Näistä 1,4 miljoonaa oli alle 5-vuotiaita lapsia ja 0,7 miljoonaa imettäviä äitejä.  
Tulosesimerkki

Keskitetty hätäapurahasto vastasi nopeasti koronapandemian synnyttämiin tarpeisiin

YK:n keskitetty hätäapurahasto CERF myönsi ensimmäiset rahoituseränsä koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin jo ennen kuin tautia oli ehditty julistaa pandemiaksi. Vuonna 2020 CERF kanavoi 225 miljoonaa dollaria koronaviruspandemian aiheuttamiin suoriin ja epäsuoriin humanitaarisiin tarpeisiin 39 maassa. Rahoituksen avulla pystyttiin maalis-lokakuussa 2020 antamaan esimerkiksi 18 miljoonalle ihmiselle terveysvalistusta, 5 miljoonalle lapselle tukea etäopiskeluun sekä 2,5 miljoonalle ihmiselle puhdasta vettä ja hygieniatarvikkeita. Lisäksi CERFin tuella toteutettiin 264 rahtilentoa avustustarvikkeiden saamiseksi kriisialueille. Suomi oli vuonna 2020 CERFin kahdeksanneksi suurin rahoittaja.