Monenkeskinen yhteistyö antaa Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin, joilla ratkotaan monimutkaisia globaaleja haasteita. Tämän työn vahvistaminen oli yksi vuoden 2019 hallitusohjelman tavoitteista.
Kansainvälisten järjestöjen ja EU:n kautta kanavoitiin noin puolet Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista vuosina 2019-2021. Yhteistyön onnistumista seurataan Suomen omien vaikuttamissuunnitelmien avulla vuosittain. Sen lisäksi tehdään kansainvälisiä arviointeja ja erillisiä evaluointeja.
Kansainvälinen MOPAN-verkosto arvioi monenkeskisten toimijoiden hallintoa ja tuloksia. Vuosina 2019-2021 MOPAN julkaisi arviot 25 monenkeskisestä toimijasta. Arvioiden mukaan Suomen tärkeimmät kumppanit saavuttivat tavoitteensa hyvin. Ainoastaan Maailmanlaajuisessa ympäristörahastossa GEFissä hankesyklin hitaus on heikentänyt tuloksellisuutta. YK:n väestörahasto UNFPAn, UN Women -järjestön ja YK:n lastenrahasto UNICEFin saavutukset puolestaan arvioitiin erinomaisiksi. Useimmilla kumppaneilla oli kuitenkin parannettavaa toiminnan kustannustehokkuudessa.
Vuonna 2020 valmistui ensimmäinen riippumaton evaluaatio Suomen vaikuttamisesta 23 monenkeskisen kumppaniorganisaation toimintaan. Evaluaatio vahvistaa Suomen saaneen aikaan merkittäviä muutoksia järjestöjen strategioissa, linjauksissa ja toimintatavoissa. Suomella on ollut enemmän vaikutusvaltaa kuin mitä rahoituksen tai ääniosuuden perusteella voisi olettaa.
Vaikuttamisen kulmakiviä ovat olleet ulkoministeriön osaava ja kokenut henkilökunta, teemakohtainen asiantuntijuus, pitkäjänteinen ja monikanavainen toiminta sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Suomi on saanut mainetta teemajohtajana erityisesti sukupuolten tasa-arvon, vammaisten henkilöiden oikeuksien, koulutuksen sekä teknologian ja innovaatioiden saralla.
Esimerkiksi Suomen panostus inklusiivisen koulutuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksien asiantuntijoihin on tuottanut konkreettisia tuloksia Maailmanpankin strategioissa ja koulutusmateriaaleissa. Suomi on myös aktiivisesti vaikuttanut vammaisinkluusion valtavirtaistamiseksi Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn lisärahoitusneuvottelukierroksilla 2019-2021.
Evaluoinnin mukaan vaikuttamistyön hallinnointi ulkoministeriössä on edistänyt oppimista ja hyvien käytäntöjen muodostumista sekä raportointia eduskunnalle. Vaikuttamissuunnitelmien tuottamaa lisäarvoa suhteessa aiheutuneeseen työhön ei kuitenkaan aina koeta riittävänä. Työn haasteina ovat rajalliset henkilöresurssit ja käytettävissä oleva aika. Monenkeskisten järjestöjen palveluksessa olevia tai niistä palanneita suomalaisia ei ole juurikaan hyödynnetty vaikuttamisessa. Evaluointi rohkaisee jatkamaan vaikuttamistyötä ja kehittämään sitä strategisemmaksi.
