Kansalaisjärjestöjen työ edistää laajasti Suomen kehityspoliittisia tavoitteita. Samalla se vahvistaa kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä sekä demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista.
Ulkoministeriö tukee kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötä myöntämällä rahoitusta suomalaisille ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille. Tämän lisäksi osa suurlähetystöistä tukee kansalaisyhteiskuntatoimijoita niin sanotulla paikallisen yhteistyön määrärahalla. Vuosina 2019-2021 Suomi rahoitti kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä 362 miljoonalla eurolla, joka muodosti 10 prosenttia Suomen virallisesta kehitysyhteistyöstä.
Merkittävä osa kansalaisjärjestörahoituksesta kohdennetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen pitkäjänteiseen, ohjelmalliseen kehitysyhteistyöhön.
Järjestöjen toiminnassa painottuu paikallisten kumppaneiden asiantuntijuus. Järjestöillä on myös pitkäaikaista ja monipuolista kokemusta erilaisista toimintaympäristöistä. Toiminta ulottuu hankalasti tavoitettaville alueille ja myös maihin, joissa ei ole muuta Suomen rahoitusta.
Järjestöt edistävät usean eri väestöryhmän oikeuksia eri puolilla maailmaa. Järjestöjen työllä vahvistetaan esimerkiksi vammaisten henkilöiden seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia sekä vähemmistökielten opetusta varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Tämän lisäksi järjestöt muun muassa vahvistavat siirtotyöläisten oikeuksia ja ehkäisevät lapsityövoiman käyttöä.
Järjestöt tukevat kansalaisten ja väestöryhmien osallistumista päätöksentekoon, politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomi tukee ihmisoikeuspuolustajien toimintaa muun muassa maissa, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat syrjintää ja väkivaltaa. Kansalaisjärjestöt ovat keskeisessä roolissa erityisesti yhteisötasolla tapahtuvassa rauhanrakennustyössä.
Järjestöjen työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan jatkuvasti. Kun olosuhteet muuttuvat, järjestöt kykenevät sopeuttamaan toimintojaan nopeasti. Näin siksi, että järjestöillä ja niiden kumppaneilla on yleensä vahvaa oman alansa erityisosaamista ja toimintaympäristön tuntemusta.
Nopea sopeutumiskyky on tärkeää etenkin konfliktien ja luonnonkatastrofien yhteydessä. Esimerkiksi koronapandemian aikana järjestöt pystyivät jatkamaan tuloksellista toimintaansa sekä muun muassa kehittämään etäopetusta ja tarjoamaan saavutettavaa koronatietoa. Tulosten kestävyyttä edistää vahva paikallinen omistajuus ja paikallisten viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat vuosiraporttien ja arviointien perusteella onnistuneet vahvistamaan tulosohjaustaan sekä seuranta-, arviointi- ja oppimismekanismejaan. Jatkossa niiden tulisi kuitenkin vahvistaa erityisesti ohjelman tai hankkeen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolelle ulottuvan ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi niiden on yhä panostettava sukupuolen, iän ja vammaisuuden mukaan eritellyn tulostiedon kehittämiseen.
