Esipuhe

Laadukasta koulutusta, uusiutuvaa energiaa, verotuloja kehittyville maille sekä naisten asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä. Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, että Suomen vahvuuksiin ja arvoihin pohjautuvalla pitkäjänteisellä kehityspolitiikalla ja -yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä tuloksia ja vaikuttavuutta.

Perustuslain 1. pykälässä säädetään, että Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja kansainvälisen yhteistyön kautta vaikutamme siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Oma turvallisuutemme vahvistuu, kun toimimme tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja kestävän maailman puolesta. Esimerkiksi merkittävä osa Suomen tuesta Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle tulee kehitysyhteistyövaroista.

Edellinen kehityspolitiikan tulosraportti annettiin eduskunnalle vuonna 2018. Maailma on nyt epävakaampi ja köyhyys on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Koronapandemia heikensi talouksia, sulki kouluja ja kokonaisia yhteiskuntia sekä maiden välisiä yhteyksiä poikkeuksellisella tavalla. Useat kumppanimaistamme kärsivät uusista tai pidempään jatkuneista konflikteista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut Eurooppaan sodan, jolla on maailmanlaajuisia vaikutuksia muun muassa ruokaturvaan. 

Olemme sopeuttaneet yhteistyötämme nopeasti muuttuvia oloja vastaavaksi. Kriisien kasvattama avun tarve on osoittanut kehitysyhteistyömme painopisteiden tärkeyden, saavutetut tulokset taas toimintatapamme joustavuuden. Olemme jatkaneet kumppanimaiden yhteiskuntien kantokyvyn ja hyvinvoinnin tukemista, mikä auttaa maita saavuttamaan omia tavoitteitaan ja kestämään kriisejä.

Kriisien keskellä maailma tarvitsee laajoja ratkaisuja ja kykyä tuoda toimijoita yhteen yli perinteisten sektorirajojen. Esimerkiksi etäopetuksen ja säähavaintojärjestelmien kaltaiset teknologiat ja innovaatiot parantavat mahdollisuuksia kehitysongelmien ratkaisemiseksi. Näissä Suomi on aidosti kokoaan suurempi. 

Suomen merkittävin kehityspolitiikan vaikuttamiskanava on EU, jonka kansainvälinen rooli on kasvanut uudistetun ulkosuhderahoituksen ja jäsenmaiden tiivistyneen yhteistyön myötä. EU:n rooli on ollut keskeinen muun muassa koronarokotteiden globaalissa jakelussa. Yhteistyö YK-järjestöjen, kehityspankkien, kansalaisjärjestöjen, kumppanimaiden, yksityisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa on yhtä lailla tärkeää. Kaikkien panosta tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. 

Tavoitteita ei saavuteta vain julkisella rahoituksella. Siksi Suomi on raportointikaudella lisännyt merkittävästi yksityisen sektorin yhteistyötä. Samalla luodaan suomalaisille yrityksille investointi- ja kauppamahdollisuuksia.

Pohjoismaisten kehitysministereiden yhteistyö on ollut raportointikaudella poikkeuksellisen tiivistä. Korona antoi alkusysäyksen tiheämmälle tarpeelle keskustella kunkin maan omista ja yhteispohjoismaisista tavoitteista sekä kannoista. Ukrainan tukeminen ja jälleenrakennus sekä globaali keskustelu kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta tulevat korostamaan tätä tarvetta myös jatkossa.

Eduskunnan keväällä 2022 hyväksymässä Kehityspolitiikan ylivaalikautisessa selonteossa vahvistetaan Suomen kehityspolitiikan periaatteet, arvot ja tavoitteet. Laajapohjaisesti valmisteltu selonteko muodostaa yhteisen kokonaisnäkemyksen, jonka pohjalta jatkaminen vahvistaa suomalaisen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta tulevillakin hallituskausilla. 

Helsingissä 9.11.2022 

Ville Skinnari 
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri