Tuloksia myös poikkeuksellisen vaikeina aikoina
Kriisit ovat osoittaneet, että kehitysyhteistyö on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen väline. Tulokset syntyvät yhteistyöllä.
Eduskunnan helmikuussa 2022 hyväksymä Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko linjaa, että kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin. Selontekoa koskevassa mietinnössään eduskunnan ulkoasiainvaliokunta toteaa, että osallistuessaan globaalien ongelmien ratkaisuun Suomi samalla vahvistaa omaa ulkopoliittista ja taloudellista asemaansa ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksiaan.
Tämä tulosraportti esittelee kehityspolitiikan ja -yhteistyön tuloksia vuosilta 2019–2021 Suomen valitsemissa viidessä painopisteessä sekä humanitaarisessa avussa. Lisäksi raportti kertoo kehityspolitiikan toteutuksesta ja ulkopuolisista arvioista sekä siitä, miten edellisen, vuonna 2018 annetun tulosraportin suosituksiin on vastattu. Raportti vastaa myös eduskunnan kehityspolitiikan ylivaalikautista selontekoa koskeviin havaintoihin.
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö vastaa tavoitteisiin ja tuottaa tuloksia. Toimimalla osana pohjoismaista ryhmää ja EU:ta sekä osallistumalla monenkeskiseen yhteistyöhön Suomi vahvistaa kestävää kehitystä globaalisti ja edistää Suomelle keskeisiä arvoja ja tavoitteita. Rahoituksen lisäksi tuloksiin vaikuttavat ohjelmissa luodut innovaatiot, vuoropuhelu ja politiikkavaikuttaminen. Näiden merkitystä on vaikea eritellä, minkä vuoksi raportissa käydään läpi pääasiassa ohjelmien kokonaistuloksia, Suomen rahoitusosuutta erittelemättä.
Toimintaympäristö vaikeutunut
Tulosraportin kattama kausi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen. Koronapandemia, konfliktit, autoritaarisuuden lisääntyminen ja ilmastonmuutos sekä olosuhteiden pakosta aiheutuva muuttoliike ovat kääntäneet kehityksen suuntaa globaalisti ja paikallisesti – myös Euroopassa. Lisäksi kansainvälinen politiikka ja suurvaltakilpailu vaikuttavat myös kehityspolitiikkaan. Esimerkiksi Kiinan kasvanut rooli ja painoarvon lisääntyminen näkyvät yhtä lailla maan läsnäolona globaalissa etelässä, ehdokkuuksissa YK-järjestöissä, kuin rahoituksessakin. Kiina myös haastaa nykyistä monenkeskistä järjestelmää omilla kehitys- ja turvallisuusaloitteillaan.
Muutokset ovat korostaneet kehityspolitiikan merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehittyviä maita kohtaavissa kriisitilanteissa merkittävä osa Suomen tuesta rahoitetaan kehitysyhteistyömäärärahoista.
Koronapandemian seurauksena erot rikkaiden ja köyhien maiden välillä sekä maiden sisällä ovat kasvaneet entisestään. Pandemia toi esiin puutteita sekä valtioiden kriisinkestävyydessä että huoltovarmuudessa. Suomi vastasi nopeasti kansainvälisiin tarpeisiin. Vuonna 2021 Suomi lahjoitti COVID-19 -rokotteita 15,6 miljoonan euron arvosta COVAX AMC -mekanismin kautta jaettavaksi sekä tuki mekanismia 15,2 miljoonalla eurolla rokoteliittouma Gavin kautta.
Meneillään olevia kehitysyhteistyöohjelmia sopeutettiin vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen esimerkiksi opetus- ja vesisektoreilla. Lisäksi Suomi ohjasi varoja humanitaariseen apuun. Kansainvälisen tuen ja solidaarisuuden ansiosta moni kehittyvä maa sai tukea pandemian aiheuttamiin taloudellisiin seurauksiin ja välttyi ajautumasta maksukyvyttömäksi.
Arvopohjaista kehityspolitiikkaa
Kehitysyhteistyö on keino, ei päämäärä. Suomen tavoitteena on tukea kehittyviä maita niin, että nämä voivat jatkossa itse vastata kansalaistensa hyvinvoinnista ja toimeentulosta sekä yhteiskunnan vakaudesta. Siksi Suomi tukee rakenteellisia, järjestelmätason uudistuksia – koulujärjestelmän vahvistamisesta sosiaaliturvan ja verotuksen kehittämiseen sekä kansainvälisen yritysvastuun edistämiseen.
Kehitysyhteistyö on keino, ei päämäärä.
Kehityspolitiikan kysymykset ovat usein samoja, joista on keskusteltu myös suomalaista yhteiskuntaa kehitettäessä. Suomi on kansakuntana rakentanut esimerkiksi äitiysterveyden palveluita, energiatehokkuutta sekä monia teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita, joilla nyt voi olla merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Työ nojaa aina vahvaan arvopohjaan, jonka mukaisesti ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ohjaavat Suomen kaikkea kehityspoliittista toimintaa. Maailmanlaajuinen autoritäärisyyden lisääntyminen on entisestään alleviivannut demokratia- ja oikeusvaltiotyön merkitystä sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnan vahvistamista kehittyvissä maissa.
Merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyöstä kohdistuu niin sanottuihin hauraisiin maihin ja tilanteisiin, joissa avun tarve on suurin. Arvioiden mukaan jopa 2/3 maailman köyhimmistä ihmisistä elää hauraissa tai väkivallasta tai konfliktista kärsivissä maissa. Toimiminen köyhissä ja hallinnoltaan heikoissa maissa tuo työhön väistämättä riskejä. Niiden ennakointi ja hallinta ovat keskeinen osa yhteistyön toimeenpanoa.
Kehityspolitiikalla edistetään Suomelle tärkeitä arvoja ja tavoitteita.
Vaikeissa olosuhteissa elävien ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tukeminen on usein hankalinta, kalleinta ja epävarminta. Silti se on Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti kaikkein tärkeintä, jotta voimme aikaansaada pysyvää muutosta.
Pitkäjänteisyys, jatkuvuus ja ennakoitavuus tuovat tuloksia
Raportointikauden aikana Suomessa on vahvistettu kehityspolitiikan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaisesti Suomi kohdentaa työtä viidelle painopisteelle, joita ovat (i) naisten ja tyttöjen oikeudet, (ii) koulutus, (iii) kestävä talous ja ihmisarvoinen työ, (iv) rauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnat ja (v) ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö.
Selonteon mukaisesti Suomi keskittyy kehityspolitiikassaan vahvuusalueisiin, joissa juuri Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä ja joilla on erityistä merkitystä toisiinsa kytkeytyvien kestävän tavoitteiden saavuttamisessa.
Työtä painopisteissä ohjaavat niin sanotut tuloskartat, jotka kuvaavat, mitä tavoitellaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja mitkä tekijät tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat. Tuloskartat ja niihin liittyvät seurantamittarit löytyvät tämän raportin liitteestä 5. Tulosten seurannassa apuna on vuonna 2019 käyttöön otettu tietojärjestelmä.
Yhteistyön kokonaiskuva muuttunut
Raportti kertoo myös Suomen kehitysyhteistyön luonteen muuttumisesta. Tämä, kuten vuoden 2016 leikkausten vaikutukset, näkyvät tuloksissa viiveellä. Perinteiset Suomen itse hallinnoimat hankkeet ovat vähentyneet ja pääpaino on siirtynyt kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja EU:n kautta tehtävään yhteistyöhön. Muutos näkyy muun muassa siinä, että moni yhteistyö Suomen perinteisesti vahvoilla vesi-, metsä- ja ruokasektoreilla on päättynyt. Samaan aikaan politiikkavaikuttamisen merkitys monenkeskisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja EU:n suuntaan on kasvanut.
Jotta Suomi pystyy omalta osaltaan vastaamaan kehitysyhteistyön jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin, on eri yhteistyömuotoja hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla ulkoasiainhallinnossa on kiinnitettävä erityistä huomiota voimavarojen suuntaamiseen ja kohdentamiseen, osaamisen vahvistamiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen myös jatkossa.
Määrärahat kasvaneet
Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko tähtää kehitysyhteistyöhön käytettyjen voimavarojen turvaamiseen. Suomi on sitoutunut YK:ssa tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön.
Kuluva vaalikausi on antanut vahvan tuen kehityspolitiikalle. Vuosien 2019-2021 aikana määrärahat kasvoivat tasaisesti niin, että vuonna 2021 ne saavuttivat vuoden 2016 leikkauksia edeltäneen tason.
Kun katsotaan raportointikauden kehitysyhteistyömaksatuksia, suurimpana toimialana on säilynyt kehittyvien maiden julkisen hallinnon, yhteiskunnan ja opetuksen kehittäminen. Kansalaisjärjestöjen tekemä yhteistyö on kasvanut tasaisesti hallituskauden aikana ja konfliktien ehkäisyyn sekä humanitaariseen apuun suunnattuja varoja on lisätty. Vuosien 2019-2021 välisenä aikana ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoituksesta 76 prosenttia kohdistui toimille, joka sisälsivät sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Myös kehitysyhteistyön ihmisoikeusperustaisuus on vahvistunut.
Kehitysyhteistyön maksatuksista niin sanotun muun kehitysyhteistyön osuus on noussut vuodesta 2016 lähtien. Kasvua selittää erityisesti kehityspoliittinen laina- ja sijoitusmuotoinen rahoitus, jolla tuetaan etenkin kehittyvien maiden ilmastotoimia sekä laajemmin taloudellista kehitystä ja yksityissektoria. Niihin sijoitettu pääoma palautuu takaisin pitkällä aikavälillä.
Kiitosta OECD:ltä
Viime vuosina kehitysyhteistyön hallinnointijärjestelmiä ja riskienhallintaa on tehostettu. Myös varojenkäyttöä koskeva avoimuus on vahvistunut. Vuoden 2021 lopussa ulkoministeriö julkaisi OpenAid.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.)-sivuston, joka kertoo mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty.
Uudistukset ovat tuoneet Suomelle kiitosta OECD:n kehitysapukomitealta DACilta. Sujuviksi hiottujen järjestelmien ansiosta Suomi on kyennyt vastaamaan joustavasti ja tehokkaasti myös oman vaikutusvaltamme ulkopuolella olevien tekijöiden aiheuttamiin haasteisiin. Yhdessä kumppaniensa kanssa Suomi on saanut aikaan konkreettisia tuloksia, jotka parantavat kehittyvien maiden ihmisten ja yhteiskuntien toiminta- ja kriisinsietokykyä. DAC toteaa tämän johtuvan Suomen kehityspolitiikan pitkäjänteisistä painotuksista, joustavasta tavastamme toimia kumppaneidemme kanssa sekä kyvystämme vaikuttaa globaaleihin toimijoihin.
Strateginen pitkäjänteisyys kannattaa
Osa kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista on yksiselitteisesti nähtävissä, osa vaikeammin hahmotettavissa. Esimerkiksi ihmisten asenteisiin vaikuttaminen on työtä, jonka tulokset syntyvät hitaasti.
Mitä pidemmälle tulosten ketjussa mennään, sitä enemmän muilla kuin yksin Suomen toimilla on merkitystä ja vaikutusta. Jos tilanne muuttuu, ohjelmien toteutusta muutetaan. Toisaalta esimerkiksi konfliktin tai kriisin yhteydessä kehityspolitiikan keinot eivät riitä, vaan tarvitaan muitakin toimia, esimerkiksi kriisinhallintaa tai rauhanvälitystä.
Tulokset näkyvät Nepalissa
Hyvä esimerkki tulosten erilaisista aikajänteistä, yhteiskunnallisten muutosten monipolvisuudesta ja pitkäjänteisen kumppanuuden merkityksestä on Nepal, jonka kanssa Suomi on tehnyt yhteistyötä 1980-luvulta lähtien.
Suomi on tukenut Nepalia muun muassa metsätaloudessa, vesihuollossa, sanitaation ja hygienian parantamisessa sekä opetusalalla. Suomi on myös määrätietoisesti edistänyt naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista. Tuki on perustunut maan omiin kehityssuunnitelmiin ja yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Nepalin omasta sitoutumisesta tavoitteisiin kertoo esimerkiksi se, että maa on rahoittanut itse suuren osan yhteisistä ohjelmista, valtiotasolta yhteisöihin.
Yhteistyön alkuvuosina Nepal kuului maailman köyhimpiin valtioihin, jossa lukea osasi vain joka viides. Kumppanuuden aikana maata ovat kohdanneet niin sisällissota kuin luonnonkatastrofit, mutta niistä huolimatta köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on lähes kaikkien saatavilla. Maan odotetaan nousevan vähiten kehittyneiden maiden kategoriasta alemman keskitulotason maaksi lähivuosina.
Aikajana havainnollistaa, miten pitkäjänteinen yhteistyö on mukautunut muuttuneisiin haasteisiin sekä osaltaan tukenut Nepalin kehitystä.
Avainasemassa paikallinen omistajuus
Kehityspolitiikan, painopisteiden, yhteistyömuotojen ja hankkeiden tasolla tehtävä seurantatietojen analysointi auttaa ulkoministeriötä ohjaamaan työtä kohti parempia tuloksia. Yhä vaikeammissa olosuhteissa tuloksellisuus syntyy paikallisen omistajuuden tukemisesta, yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa, selkeästä profiilista ja asiantuntemuksesta sekä aktiivisesta poliittisesta vuoropuhelusta.
Ukrainaa tuetaan mittavasti myös kehitysyhteistyön keinoin
Hyökkäyksellä on myös laajoja globaaleja vaikutuksia. Kiristynyt turvallisuustilanne ja pakolaisuuden lisääntyminen sekä ruoka- ja energiaturvan heikentyminen näkyvät erityisesti maissa, jotka olivat Ukrainan ja Venäjän viljan- tai energiantuonnista riippuvaisia. Viljapula vaikuttaa myös avustusjärjestöjen työhön. Maailman ruokaohjelman WFP:n hätäavuksi muun muassa Afganistaniin ja Jemeniin hankkimasta viljasta puolet tuli aiemmin Ukrainasta ja Venäjältä. YK:n mukaan Venäjän hyökkäyksen vaikutukset iskevät pahiten 69 maahan, joissa asuu yhteensä 1,2 miljardia ihmistä.
Kansainvälinen yhteisö on tukenut Ukrainaa monin tavoin. Myös Ukrainasta paenneita vastaanottanut Moldova on saanut tukea. Ukrainalle annettavan puolustustarvike- ja materiaaliavun lisäksi merkittävä osa Suomen Ukrainalle antamasta tuesta tulee kehitysyhteistyövaroista. Helmikuun 2022 jälkeen Suomen tukea on sekä lisätty että sopeutettu niin, että se vastaa akuuttiin hätään ja vahvistaa yhteiskuntaa sodan keskellä. Tavoitteena on myös rajoittaa sodan kielteisiä pitkäaikaisia vaikutuksia ja valmistautua yhteiskunnan palautumiseen sodasta. Suomi on myöntänyt Ukrainalle lisätukea kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta vuoden 2022 aikana yhteensä 91 miljoonaa euroa.
Myös Suomen pitkäjänteisempi tuki Ukrainan kehitykselle jatkuu. Suomen tavoitteena on Ukrainan yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistaminen ja maan omien uudistusten pitkäjänteinen tukeminen. Tätä tehdään erityisesti tukemalla perus- ja ammattiopetuksen kehittämistä, oikeusvaltiokehitystä sekä kestäviä energia- ja ilmastoratkaisuja.
Sinnikkäästi sukupuolten tasa-arvon puolesta
Evaluointien mukaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen on ollut Suomen tuloksellisin ja näkyvin vaikuttamisteema. Tässä raportissa näitä vaikuttamistyön tuloksia esitellään kaikkien painopisteiden yhteydessä.
Suomen keskeinen kumppani tasa-arvon edistämisessä on YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, jonka suurin yksittäinen rahoittaja Suomi on viime vuodet ollut. Kumppanuuden strategisuutta lisää se, että UN Womenin tehtävänä on varmistaa sukupuolten tasa-arvon huomioiminen myös kaikessa YK:n toiminnassa. Järjestö esimerkiksi varmisti sukupuolinäkökulman nousemisen YK:n koronatoimien keskiöön. Suomi on myös var¬mistanut tasa-ar¬vonäkökulman vahvistamisen monessa kansainvälisessä järjestössä, kuten YK:n lastenjärjestö UNICEFissa, Maailman ruokaohjelma WFP:ssä ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAOssa¬. Suomi vaikutti muiden Pohjoismaiden kanssa Maailmanpankin tasa-arvostrategian laatuun, toi¬meenpanoon ja vaikuttavuuden arviointiin.
Suomen rooli tasa-arvon edistäjänä on korostunut entisestään, kun naisten ja tyttöjen oikeuksia haastetaan globaalisti. Suomi on samanmielisten maiden kanssa varmistanut, että kansainvälisesti sovituista naisten ja tyttöjen oikeuksien standardeista pidetään kiinni. Myös YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä 2022–2024 Suomi korostaa naisten ja tyttöjen oikeuksia. Neuvostossa Suomi on haastavassa tilanteessa vastustanut sukupuolten tasa-arvoon, vammaisten henkilöiden oikeuksiin sekä moniperusteisen syrjinnän puuttumiseen liittyviä heikennysyrityksiä.
Vuosina 2019-2021 tehdyt ja valmistellut kehityspoliittiset linjaukset
- Humanitaarisen avun linjaus (2019)
- Ilmastoulkopolitiikan toimintaohjelma ja ilmastoverkoston perustaminen (2019)
- Kehityspoliittinen investointisuunnitelma (2019)
- Verotus ja kehitys -toimintaohjelma (2020)
- Läpileikkaavien tavoitteiden toimeenpanon linjaus (2020)
- Kehityksen, humanitaarisen avun ja rauhantyön yhteensovittamisen ohjeistuksia (2020)
- Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko (2021)
- Tax Responsibility Principles in Finland’s Development Cooperation Funding to the Private Sector (2021)
- Suomen julkisen kansainvälisen ilmastorahoituksen toimeenpanon suunnitelma (2022)
- Kestävän kehityksen rahoituksen linjaus (2022)
- Kolmoisneksus ja yhteistyö hauraiden valtioiden ja alueiden kanssa –ohjeistus (2022)
- 1
OECD:n ennakkotietoja.
- 2
Vuoden 2021 tiedot ovat ennakkotietoja. Myöhemmin tämä merkitään 2021e.
- 3
Merkintä tehdään uusien rahoituspäätösten yhteydessä tavoitteenasettelun pohjalta. Vaihtoehtoina ovat ensisijainen tai toissijainen tuki painopisteen tavoitteille.
- 4
Mukana luvuissa ovat vain valitut sektorit. Myöskään sektoreittain kohdentamattomia maksatuksia, kuten hallintokulut, humanitaarinen apu ja monenkeskisten järjestöjen yleistuki, ei ole sisällytetty.
- 5
Palkit kuvaavat maksatuksia kunakin kalenterivuonna. Maksatukset on jaettu hallituskausille sen mukaan, minkä hallituksen aikana viimeinen kyseiseen maksatukseen liittyvä rahoituspäätös on tehty.