Suomi otti laina- ja investointimuotoisen kehitysyhteistyön eli kehityspoliittiset finanssisijoitukset käyttöön vuonna 2016. Ne ovat yksi tapa edistää yksityisen pääoman kanavointia ilmastonmuutoksen hillintään sekä kestävään kehitykseen ja talouskasvuun kehittyvissä maissa.
Laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön erityispiirre on se, että siihen käytetyt rahat palautuvat takaisin valtiolle korkojen tai sijoitustuottojen kera.
Finanssisijoituksia on kohdistettu etenkin ilmastonmuutoksen hillintään ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, ja maantieteellisesti ne painottuvat Afrikkaan.
Suomi teki kymmenen laina- ja investointimuotoista sijoitusta vuosina 2016-2021, ja niiden yhteenlaskettu arvo oli noin 723 miljoonaa euroa. Rahoituksen kohteina olivat muun muassa erilaiset ilmastorahastot, Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD, Afrikan kehitysrahasto ADF, Finnfund ja Kirkon Ulkomaanavun FCA Investments -yhtiö.
Suomen tekemät finanssisijoitukset tähtäävät etenkin merkittäviin päästövähennyksiin. Sijoitukset ovat myös houkutelleet eli vivuttaneet merkittäviä lisäpääomia yksityiseltä sektorilta kehitysvaikutuksiltaan merkittäviin kohteisiin, joihin se ei ilman julkisen rahoituksen tukea kohdistuisi. Suomen tähän mennessä tekemien finanssisijoitusten avulla vivutetaan arvioiden mukaan yli 1,7 miljardia euroa muuta rahoitusta kestävän kehityksen hankkeisiin. Tämä on melko varovainen arvio, ja luku tulee oletettavasti kasvamaan tulevina vuosina.
Finanssisijoitusten aikajänne on usein hyvin pitkä, ja Suomen käyttämissä rahastoissa on edelleen käynnissä investointivaihe. Näistä syistä sijoitusten tarkat kehitystulokset ovat mitattavissa vasta vuosien päästä.
