Kehitysyhteistyön riskienhallinta on entistä tärkeämpää

Riskien ennakointi ja hallinta ovat keskeinen osa kehitysyhteistyön toimeenpanoa. Avun tarve, mutta myös riskit, korostuvat hauraissa valtioissa ja konfliktialueilla. Myös uudet rahoitusvälineet, kuten laina- ja sijoitusmuotoinen kehitysyhteistyö, ovat tuoneet mukanaan uudenlaisia riskejä. 

Kehitysyhteistyöhön liittyvät riskit ovat erilaisia ja -tasoisia. Tuloksia heikentävät riskit voivat koskea esimerkiksi toimintaympäristön äkillisiä muutoksia: kumppanimaan poliittista epävakautta, turvallisuusongelmia ja äärimmäisiä luonnonilmiöitä tai kansainvälisen kehitysrahoituksen heilahteluja. Tästä esimerkkejä ovat koronapandemia ja aseellisten konfliktien yleistyminen, jotka ovat aiheuttaneet muutoksia ulkoministeriön myöntämään rahoitukseen ja toimintatapoihin.

Myös ohjelmien toteutus sisältää omat riskinsä. Esimerkiksi suunnittelun, ihmisten osaamisen ja järjestelmien puutteet voivat viivästyttää tai rajoittaa tuloksia. Myös korruptio ja varojen väärinkäyttö ovat uhka tulosten saavuttamiselle. 

Avun tarve ja riskit korostuvat hauraissa valtioissa ja konfliktialueilla.

Riskienhallinta on osa kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön strategista suunnittelua, tiedolla johtamista, tulosohjausta ja laadun hallintaa. Vuonna 2021 valmistunut kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka vahvistaa ulkoministeriön ja sen yhteistyökumppaneiden käytäntöjä sekä velvoittaa riskienhallinnan kehittämiseen kaikessa Suomen rahoittamassa toiminnassa. Poliittisten ja taloudellisten riskien hallinnan lisäksi Suomi edellyttää yhteistyökumppaneiltaan toimia seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän ehkäisemiseksi.

YK:lla ja kansainvälisillä rahoituslaitoksilla on keskeinen tehtävä Suomen kehitysyhteistyön toimeenpanossa. Ne myös vastaavat yhteistyöhön liittyvistä riskeistä ja riskienhallinnasta. Monenkeskistä yhteistyötä arvioivan MOPAN-verkoston mukaan järjestöjen riskienhallinnan menettelyt ovat viime vuosina kehittyneet suotuisasti. Ulkoministeriö osallistuu järjestöjen johtoryhmätyöskentelyyn sekä erityisrahoitusta koskevien sopimusten ja niiden toimeenpanon seurannan myötä riskienhallinnan ohjaukseen. Ulkoministeriö suhtautuu vakavasti kaikkiin väärinkäytösepäilyihin, kuten varojen väärinkäyttöön sekä seksuaaliseen häirintään. Väärinkäytöksiin puututaan aina. 

Kehitysyhteistyön riskienhallintaan kuuluu myös väärinkäyttöepäilyjen käsittely. Kaikilla kehitysyhteistyötä tekevillä on velvollisuus ilmoittaa ulkoministeriölle havaitsemastaan väärinkäytöstä sekä niiden epäilyistä Vaarinkayttoilmoitus.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.)-sivustolla. Väärinkäytetyt varat peritään takaisin sisäisen takaisinperintäohjeen mukaisesti. Ulkoministeriön ilmoituspalvelu ja väärinkäyttöepäilyjen käsittelyn ohjeet perustuvat Suomen korruption- ja lahjonnanvastaisiin kansainvälisisiin sitoumuksiin. 

Ulkoministeriö teki 17 takaisinperintäpäätöstä vuosina 2018-2022, ja näiden perusteella palautettiin 173 162 euroa. Tämän lisäksi joitain valtionavustuksia palautettiin vapaaehtoisesti. Suomalaisten järjestöjen osalta kaikki takaisinperittäviksi määrätyt varat palautettiin. Kansainvälisten oikeustoimien takia joidenkin tapausten käsittely voi kestää jopa vuosia.