Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin avunantaja. Vuonna 2020 ne tukivat kehitysyhteistyötä yhteensä noin 67 miljardilla eurolla, mikä oli lähes puolet koko globaalista virallisesta kehitysapurahoituksesta.
Suomen virallisista kehitysyhteistyövaroista noin viidesosa menee vuosittain EU:n talousarvioon, josta se jakautuu Euroopan komission kansainvälisten kumppanuuksien, naapuruuspolitiikan ja humanitaarisen avun pääosastoille.
Vuonna 2019 toimikautensa aloittanut komissio asetti keskeiseksi tavoitteekseen vahvistaa EU:n globaalia roolia. Tavoitteeseen pyritään muun muassa kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keinoin eli vahvistamalla unionin kansainvälisiä kumppanuuksia, edistämällä kestävää kehitystä ja vähentämällä globaalia köyhyyttä.
Suomi on tukenut EU:n kehitysyhteistyön vaikuttavuutta osallistumalla EU:n kehitysyhteistyölinjausten laadintaan, yhteisten ohjelmien toteutukseen ja uusien yhteistyömuotojen kehittämiseen. Erityisesti Suomi on tukenut pyrkimyksiä edistää vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja kestävää taloutta sekä inhimillistä kehitystä. Suomi on myös vahvistanut sukupuolten tasa-arvon ja koulutuksen painoarvoa EU:n kehitysyhteistyössä.
EU-instituutioiden ja jäsenmaiden välinen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt entisestään. Koronapandemian myötä EU:n jäsenmaiden, instituutioiden ja eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten yhteistoimintaa parannettiin ja virtaviivaistettiin. Team Europe -toimintamalli(Linkki toiselle web-sivustolle.) otettiin käyttöön vuonna 2020, ja sen nimissä kehitetään jatkossakin koordinaatiota, yhteisohjelmointia ja yhteistä viestintää. EU:n kautta myös Suomi on saanut lisää vaikuttavuutta ja näkyvyyttä toiminnalleen.
EU-rahoituksen ohjaus
Vuonna 2021 EU:ssa hyväksyttiin uusi Globaali Eurooppa -asetus, joka yhtenäistää ja ohjaa unionin ulkosuhderahoitusta merkittävällä tavalla.
Suomi vaikutti asetusta koskevissa neuvotteluissa ennen kaikkea siihen, mille alueille EU:n rahoitusta kohdennetaan ja mitkä ovat rahoituksen painopisteet. Suomelle on tärkeää tuloksiin keskittyminen sekä se, että kehityspolitiikka nähdään keskeisenä osana EU:n ulkosuhteita. Asetukseen saatiin kirjattua myös muita Suomen keskeisiä tavoitteita, kuten rahoituksen kohdentaminen ensisijaisesti Afrikkaan, ilmastotoimien korostaminen sekä konkreettisiin toimiin sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
Yhtenäisen globaalin rahoituksen odotetaan nopeuttavan EU:n kykyä vastata yllättäviin kriiseihin. Tämä on näkynyt jo esimerkiksi EU:n ripeässä vastauksessa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin tarpeisiin Ukrainassa.
Suorin keino vaikuttaa EU:n rahoituksen tuloksellisuuteen on osallistua EU:n ohjelmien suunnitteluun ja toimeenpanoon maatasolla. Suomella on yhteisohjelmointia EU:n kanssa useissa maissa ja lisäksi Suomi osallistuu EU:n Team Europe -aloitteisiin. Nepalissa ja Ukrainassa Suomi myös hallinnoi EU-rahoitusta.
Varsinaisten yhteisten ohjelmien lisäksi Suomi vaikuttaa EU:n maatason toimintaan suurlähetystöjen ja EU-koordinaation kautta. Suomi käy yhdessä EU-delegaatioiden kanssa myös vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa.
