Koulutus

Suomi on tukenut kehittyviä maita opettajien osaamisen vahvistamisessa sekä edistänyt tyttöjen ja vammaisten henkilöiden pääsyä koulutukseen. Pitkäjänteinen koulujärjestelmien parantaminen on tarjonnut yhä useammalle lapselle mahdollisuuden koulunkäyntiin.
Poiminta

Suomen työ tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
YK:n kestävän kehityksen tavoite 1: Ei köyhyyttä
YK:n kestävän kehityksen tavoite 4: Hyvä koulutus
YK:n kestävän kehityksen tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
GLOBAALI TILANNE

Koulua käydään enemmän, mutta koulussa ei opita riittäviä perustaitoja 

Nykyisin jo 91 prosenttia kouluikäisistä lapsista käy alakoulua. Lapsista ja nuorista 72 prosenttia päättää perusopetuksen ja noin puolet saa myös toisen asteen koulutuksen. Koulun ulkopuolella olevien lasten ja nuorten osuus on puolittunut vuosina 2000-2020, mutta heitä on edelleen yli 244 miljoonaa. Sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa on vahvistunut. Koulua käyvien tyttöjen osuus on kasvanut erityisen voimakkaasti Keski- ja Etelä-Aasiassa. Kaksi kolmasosaa maailman maista on saavuttanut sukupuolten tasa-arvon alakouluun pääsyn osalta, mutta vain joka toinen maa yläkoulun ja joka neljäs maa lukiokoulutuksen osalta.

Vammaisten lasten oikeus koulutukseen toteutuu yhä heikosti. Köyhimmissä maissa kolme vammaista lasta kymmenestä ei ole käynyt koulua lainkaan ja joka toinen koulua käyvä keskeyttää koulunsa jo alakoulussa. Inklusiivisen eli kaikille avoimen ja yhdenvertaisen koulutuksen kehittäminen on otettu keskeiseksi tavoitteeksi yhä useamman maan koulutusuudistuksissa. Samalla on vahvistettu myös mahdollisuuksia oppia lukutaito omalla äidinkielellä sekä osallistua esiopetukseen.  

Köyhimmissä maissa koulussa ei opita riittäviä perustaitoja. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 89 prosenttia kymmenvuotiaista ei ymmärrä tai osaa lukea yksinkertaista kirjoitettua lausetta. Tämä niin sanottu oppimisköyhyys kulkee käsi kädessä opetuksen laadun kanssa. Osaavia ja koulutettuja opettajia tarvitaan lisää. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa koulutettujen opettajien osuus on pudonnut 84 prosentista 69 prosenttiin vuosien 2000 ja 2019 välillä.

Opetuksen laadun haasteista huolimatta lukutaitoisten ihmisten osuus on kasvanut: eteläisessä Aasiassa vain 59 prosenttia nuorista oli lukutaitoisia vuonna 1990, mutta osuus oli kivunnut jo 90 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Koulutus ei kuitenkaan välttämättä tuota riittävää työelämässä tarvittavaa ammatillista osaamista. Matalan tulotason maissa vain hieman yli prosentti 15-24-vuotiaista osallistuu ammatilliseen koulutukseen. Euroopassa vastaava osuus on 18 prosenttia.

Koronapandemia on syventänyt oppimisen kriisiä ja kärjistänyt koulutuksen eriarvoisuutta. Viimeisten kahden vuoden aikana 147 miljoonaa lasta on menettänyt opintoja kokonaisen kouluvuoden verran. On arvioitu, että koulutuksen piiristä voi pudota 24 miljoonaa lasta lisää. Maailmanlaajuisesti matalan ja keskitulotason maissa oppimisköyhyys on kasvanut 57 prosentista 70 prosenttiin. Samalla koulutuksen rahoitusvaje on kasvanut, kun julkisiin menoihin käytettävissä olevat varat ovat supistuneet.  

Mitä Suomi tekee

Suomi puolustaa oikeutta koulutukseen

Suomi ajaa laadukkaan perus- ja toisen asteen koulutuksen toteutumista kaikille. Suomi tukee hankkeita, joilla parannetaan tyttöjen ja vammaisten lasten mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Suomi tukee koulutusta myös osana humanitaarista apua.  

Suomi parantaa koulujärjestelmien inklusiivisuutta

Suomi vahvistaa kehittyvien maiden koulujärjestelmiä tukemalla kumppanimaiden opetussektoriohjelmia yhdessä muiden avunantajien kanssa. Suomi tukee esi- ja äidinkielistä opetusta, inklusiivista koulujärjestelmää ja sukupuolten tasa-arvoa vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.   

Suomi vahvistaa opettajien osaamista ja opetuksen laatua

Suomi tukee opettajien koulutusta ja ammattiaseman vahvistamista.  Suomen tuella vahvistetaan koulujen ja opetusviranomaisten kapasiteettia laadukkaan perus- ja toisen asteen koulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.  

Suomi tukee mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen

Suomi tukee vammaisten henkilöiden, erityisesti naisten ja tyttöjen pääsyä ammatilliseen koulutukseen. Suomi tukee heikoimmassa asemassa olevien nuorten elämäntaitojen vahvistamisesta sekä nuorten ja aikuisten lukutaitoa.  

Suomen tuki on vahvistanut opettajien osaamista

  • Suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen hankkeissa vuosina 2019-2021 on koulutettu 25 400 opettajaa, joista puolet oli naisia.  
  • Vuosina 2019-2021 Suomen kahdenvälisellä tuella ja monenkeskisellä erityisrahoituksella 160 800 opettajaa tai rehtoria on saanut täydennyskoulutusta.
  • Global Partnership for Education ja Education Cannot Wait rahastojen tuella 920 000 opettajaa vuosina 2020-2021 sai tukea ja koulutusta etäopetuksen järjestämiseen.
  • Maailmanpankin tuella vuosina 2018-2020 on palkattu tai koulutettu 6,25 miljoonaa opettajaa, joista yli puolet oli naisia. Suomi tukee Maailmanpankkia opettajien täydennyskoulutusmateriaalien kehittämisessä.  

Suomen tuki on parantanut opetuksen laatua ja vahvistanut koulujärjestelmiä

  • Suomi on tukenut koulujärjestelmien uudistamista 28 kumppanimaassa. 
  • Suomen tukemat opetuksen sektoriohjelmat ovat vahvistaneet 120 700 koulun kehittämistyötä opetuksen laadun parantamiseksi. 
  • Kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin hankkeissa 1 600 koulun ja oppilaitoksen kapasiteetti on vahvistunut. 
  • Suomen tuella opettajankoulutuksen laatu on parantunut 140 opettajankoulutuslaitoksessa ja korkeakoulussa. 

Inklusiivinen koulutus

Inklusiivisella koulutuksella tarkoitetaan kaikille avointa ja yhdenvertaista koulujärjestelmää. Vammaisia lapsia ja nuoria ei syrjitä, ja kaikilla on oikeus käydä lähikoulua. Inklusiiviset koulut ovat saavutettavia ja turvallisia. Osallistumisen esteitä on purettu ja kaikkien oppimista tuetaan.   
Tulosesimerkki

Opettajien ammattitaito vahvistui Myanmarissa

Myanmarin siviilihallinto teki merkittäviä uudistuksia opettajien ammattitaidon parantamiseksi vuosina 2015-2020. Suomi ja Unesco tukivat opettajankoulutusohjelman päivittämistä ja palkkausjärjestelmän uusimista. Opettajankoulutus piteni kahdesta vuodesta neljään, ja pedagogiset opinnot ja oppilaslähtöiset opetusmenetelmät sisällytettiin osaksi kaikkia oppiaineita. Opettajien palkkaluokat sidottiin osaamista mittaavaan asteikkoon. Uudistus lisäsi alakoulujen opettajien arvostusta ja kannusti opettajia kehittämään osaamistaan. Koronapandemia, vuoden 2021 sotilasvallankaappaus ja sitä seuranneet levottomuudet ovat sittemmin vaikeuttaneet opettajien työtä. Kriisin aikana Suomi on tukenut opettajia etäyhteyksien avulla.   

Päteviä opettajia ja toimivia koulujärjestelmiä

Suomi on mukana ratkaisemassa oppimisen kriisiä. Avainasemassa ovat opettajat – Suomen tuella heidän osaamisensa on vahvistunut.  

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön oppimisen kriisin ratkaisemiseksi ja tukee kumppanimaita koulutussektorin rakenteellisissa uudistuksissa. Pitkäjänteinen koulujärjestelmien vahvistaminen on lisännyt perus- ja toisen asteen koulutukseen osallistumista ja koulunsa päättäneiden osuutta Suomen kumppanimaissa. 

Etiopiassa kouluille on luotu laatustandardit ja jokaisella koululla on oma koulukohtainen kehittämissuunnitelma opetuksen laadun ja oppimisympäristöjen parantamiseksi. Mosambikissa yhä useammalla lapsella on mahdollisuus oppia lukemaan omalla äidinkielellään. Palestiinassa koulutusjärjestelmän uudistuksen myötä julkinen esiopetus on yhä useamman lapsen saavutettavissa, ammatilliselle koulutukselle on enemmän kysyntää ja koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeisiin. Nepalissa on kehitetty kansallinen oppimisen arviointijärjestelmä ja tuettu opetussuunnitelman uudistusta.  

Opettajien osaamisen ja motivaation kehittäminen on tärkein yksittäinen oppimistuloksiin vaikuttava tekijä. Suomen tukemissa koulutusuudistuksissa Afganistanissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Nepalissa, Palestiinassa ja Ukrainassa on muun muassa vahvistettu opettajien asemaa, lisätty naisopettajien ja rehtoreiden määrää sekä kehitetty täydennyskoulutusta ja tukea opettajille.

Suomen tuella perus- ja toisen asteen opettajien peruskoulutuksen rakenteet sekä opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien sisältö ja kattavuus ovat parantuneet Mosambikissa ja Myanmarissa. Suomalaisten korkeakoulujen tuella on vahvistettu opettajankouluttajien pedagogista osaamista sekä koulutuksen tutkimusperustaisuutta ja käytännönläheisyyttä.  

Opettajien koulutuksen laatu paranee myös yksityisen sektorin tuella. Finnfundin sijoitus eteläafrikkalaiseen Sparks-kouluketjuun on vahvistanut opettajien pedagogista osaamista ja opetusmenetelmiä 20 koulussa. 

Kirkon Ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -ohjelman kautta on vuosina 2019-2021 lähetetty 92 suomalaista opettajaa Bangladeshiin, Kambodžaan, Keniaan, Myanmariin, Palestiinaan, Somaliaan ja Ugandaan mentoroimaan kollegoitaan. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen ohjelmissa on parannettu oppimisen olosuhteita sekä vahvistettu opettajien ja rehtoreiden osaamista, jotta kouluissa omaksuttaisiin entistä oppilaslähtöisempiä käytäntöjä. Järjestöjen työllä on tuettu muun muassa inklusiivista opetusta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja oikeuksiin, terveystietoon, yrittäjyyteen ja ihmisoikeuksiin liittyvää kasvatusta.  

Koronapandemia sulki koulut, ja siksi myös Suomen tekemää yhteistyötä on ollut tarpeen sopeuttaa vahvistamalla opettajien etäopetus- ja teknologiataitoja. Digitaalinen oppiminen on avannut uusia mahdollisuuksia muun muassa opettajien koulutuksen kehittämiseen ja sen kattavuuden laajentamiseen, kun opettajat voidaan tavoittaa myös etäyhteyden avulla.

Yhä useampi tyttö päättää peruskoulun Suomen kumppanimaissa*

 

Peruskoulun päättävien tyttöjen osuus ikäluokastaan

  • Kestävän kehityksen koulutustavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki tytöt ja pojat päättävät maksuttoman, yhdenvertaisen ja laadukkaan perus- ja toisen asteen koulutuksen. Kouluasteen päättäneiden määrä indikoi saavutettavuuden lisäksi myös osallistumista ja laatua. Suomi seuraa erityisesti perusopetuksen ala- ja yläkoulun päättäneiden tyttöjen osuutta. Yllä olevassa graafissa ovat syyskuussa 2022 saatavilla olleet tiedot. (HUOM! Graafiin on 21.11.2022 päivitetty Unescon syyskuussa 2022 julkaisemat luvut. Alun perin graafiin olivat virheellisesti jääneet Unescon luvut helmikuulta 2022.)
  • * Katso viite 8

Lataa datatiedosto Lähde: UNESCO

Koulutusta heikoimmassa asemassa oleville

Suomen tuella yhä useampi tyttö ja vammainen henkilö pääsee kouluun. Suomi on myös parantanut koulujen sanitaatiota, kouluruokailua ja opetusta kriisitilanteissa. 

Vaikka yhä useampi lapsi käy koulua, erityisesti tyttöjen ja vammaisten lasten pääsyä laadukkaaseen koulutukseen on tarpeen vahvistaa. Koulua käyvien tyttöjen osuus on yhä poikien osuutta pienempi, ja vain pieni osuus vammaisista henkilöistä saa koulutuksen.

Suomen tuella tyttöjen mahdollisuudet osallistua toisen asteen koulutukseen ovat parantuneet.  

Esimerkiksi Nepalissa on rakennettu ja kunnostettu koulujen käymälöitä ja vesipisteitä sekä käynnistetty koulunkäyntiä tukevia tyttöjen kerhoja. Tytöille on myös opetettu kuukautissuojien valmistusta, jotta koulunkäynti ei kuukautisten vuoksi keskeytyisi.

Suomen tuella koulujärjestelmien inklusiivisuus on vahvistunut ja vammaisten lasten osallistumisen esteitä on purettu. Hankkeissa on koulutettu vastuunkantajia kuten vanhempia, opettajia ja rehtoreita. Näin on vahvistettu inkluusiolle myönteisiä asenteita ja koulujen valmiuksia ottaa vastaan erilaisia oppijoita. Etiopiassa 625 koulua on laajentunut inklusiivisen opetuksen resurssikeskuksiksi, ja vammaisten lasten määrä keskusten piirissä olevissa kouluissa on kasvanut.  

Suomen tuella on parannettu pääsyä laadukkaaseen koulutukseen, erityisesti tytöille ja heikoimmassa asemassa oleville

KANSALAISJÄRJESTÖYHTEISTYÖ 2019–2021

Ammatillista ja elämäntaitojen koulutusta 6000 vammaiselle henkilölle, joista 56 prosenttia oli naisia ja tyttöjä.16

FINNFUNDIN SIJOITUS

Sparks-kouluketjun 12 000 oppilasta sai tukea 1–9-luokilla Etelä-Afrikassa. Heistä 56 prosenttia on tyttöjä.

Esi- ja perusopetusta 780 000 lapselle ja nuorelle, heistä 1 800 vammaisia lapsia ja 48 prosenttia tyttöjä.17

SUOMEN TUKEMAT SEKTORIOHJELMAT JA KAHDENVÄLINEN TUKI

Ennen koronapandemiaa esi-, perusja toisen asteen koulutusta 63 miljoonalle oppilaalle, joista yli 600 000 oli vammaisia lapsia ja nuoria.19

Ammatillisten taitojen, lukutaidon, yrittäjyystaitojen ja elämäntaitojen opetusta 135 000 nuorelle ja aikuiselle, joista 58 prosenttia oli naisia ja tyttöjä.18

GLOBAL PARTNERSHIP FOR EDUCATION- JA EDUCATION CANNOT WAIT -RAHASTOJEN KORONATUKI 2020

100 miljoonaa oppilasta pystyi jatkamaan opintojaan pandemian aikana. Heistä 48 prosenttia oli tyttöjä.

Useassa Suomen kumppanimaassa äkilliset kriisit ja pitkittyneet konflikti- ja kriisitilanteet ovat vaikuttaneet koulunkäyntiin. Suomen tukemat opetushankkeet konflikti- ja kriisitilanteissa vuosina 2019-2021 tavoittivat lähes 1,1 miljoonaa lasta ja nuorta, joista 48 prosenttia oli tyttöjä.

Myanmarissa tukea suunnataan etnisille alueille, jotta voidaan vahvistaa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten oikeutta käydä koulua omalla äidinkielellään. Libanonissa on tuettu koulujärjestelmän ulkopuolella olevien Syyrian pakolaislasten ja -nuorten mahdollisuuksia oppimiseen. Lisäksi on tuettu haavoittuvassa asemassa olevien ja koulusta pudonneiden libanonilaisten lasten pääsyä opetuksen piiriin. Etelä-Sudanissa, Ugandassa ja Etiopiassa suomalaiset järjestöt ovat tukeneet pakolaisten ammatillista ja aikuiskoulutusta. Palestiinassa tehtiin muun muassa Suomen ja muiden rahoittajien tuella kunnostustöitä 30:ssä vuoden 2021 Gazan sodassa vaurioituneessa koulussa.

Koulutus on ihmisoikeus. Suomi vaikuttaa osana kansainvälistä yhteisöä siihen, että oikeus koulutukseen toteutuu yhdenvertaisesti. Suomi on ottanut kantaa opetuksen suojeluun konflikti- ja kriisitilanteissa sekä esimerkiksi tyttöjen oikeuteen käydä koulua Afganistanissa.

Kun koronapandemia sulki kouluja, Suomen tukemat maailmanlaajuiset koulutusrahastot Education Cannot Wait ja Global Partnership for Education tarjosivat tukea etäopetuksen järjestämiseen ja koulujen turvalliseen uudelleen avaamiseen 74 maassa. Muutamista maista saatavilla olevat luvut osoittavat, että oppilasmäärät ovat pandemian jälkeen laskeneet. Avunantajat tekevät nyt työtä, jotta muutoksesta ei tule pysyvä.

Pandemia on osoittanut, että koulujärjestelmien kriisinsietokyvyn vahvistaminen on tarpeen. Samalla on tärkeä muistaa, että esimerkiksi koulussa opittu lukutaito on kehitystulos, joka säilyy, vaikka olosuhteet muuttuisivat.

  • 1

    United Nations (2021). The Sustainable Development Goals Report 2021. https://unstats.un.org/sdgs/report/2021/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 2

    World Bank (2020). Pivoting to Inclusion: Leveraging Lessons from the Covid-19 Crisis for Learners with Disabilities. World Bank Group. https://documents1.worldbank.org/curated/en/777641595915675088/pdf/Pivoting-to-Inclusion-Leveraging-Lessons-from-the-COVID-19-Crisis-for-Learners-with-Disabilities.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 3

    IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

  • 4

    World Bank (2022). Poverty and Inequality Platform. The number of people living under 1,9 USD a day. https://pip.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 27.9.2022. 

  • 5

    World Bank (2022). Pandemic, Prices and Poverty.
    https://blogs.worldbank.org/opendata/pandemic-prices-and-poverty    (Linkki toiselle web-sivustolle.)      Viitattu 4.10.2022. 

  • 6

    World Bank (2022). World Development Indicators. Foreign direct investment, net inflows (BoP, current US$), personal remittances, received (current US$), net official development assistance received (current US$). DataBank. https://databank.worldbank.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 6.7.2022. 

  • 7

    Suomalaisten kansalaisjärjestöjen, ml. Suomen World Vision, Solidaarisuus ja FIDA osana laajempaa SRHR-tiedotustyötä, sekä UNFPA:n raportoimia Suomen tuella aikaansaamia tuloksia. 

  • 8

    UNESCO Institute for Statistics (2022). Completion rate, lower secondary, female %. http://sdg4-data.uis.unesco.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)  Viitattu 4.10.2022.

  • 9

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: HEI-IKI ohjelma, Pipliaseuran, Wycliffen, KUAn, FIDAn, Pakolaisavun, Vammaiskumppanuuden ja Taksvärkin hankkeet ja ohjelmat. 

  • 10

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista 'number of teachers who received pre or in service training' seuraavista interventioista: kahdenvälinen tuki ja sektoriohjelmat Nepalissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Palestiinassa ja Ukrainassa sekä UNESCOn Capacity Building for Education -ohjelma. 

  • 11

    Mukana UNESCOn CAP Ed -ohjelman kautta tuetut maat sekä Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaat, joissa Suomi tukee rakenteellisia koulujärjestelmän uudistuksia.

  • 12

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) interventioista seuraavissa maissa: Nepal, Myanmar (sektoriohjelma ja Etnisten alueiden koulutuksen tuki), Etiopia ja Ukraina. 

  • 13

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (koulut) seuraavista interventioista: Wycliffe, KUA, Pakolaisapu, Taksvärkki, FIDA, Vammaiskumppanuus, World Vision, Finpartnership ja Finnfund. 

  • 14

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of educational institutions whose capacity has been strengthened’ (opettajankoulutuslaitokset) seuraavista interventioista: Myanmar/UNESCO, Mosambik/FASE, Ukraina/perusopetuksen hanke, HEI-IKI-ohjelma ja E-tale Africa-hanke.

  • 15

    Tässä luvussa mukana maa- ja aluekohtaisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja monenkeskisen yhteistyön kautta tuetut oppilaat hankkeista Etiopiassa, Libanonissa, Syyriassa, Myanmarissa, Irakissa sisältäen Suomen laskennallisen osuuden tuesta UNRWA:lle ja ECW:lle. Kansalaisjärjestöjen tavoittamat oppilaat on raportoitu kokonaisuutena erikseen.

  • 16

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: Pakolaisapu, FIDA, Abilis ja Vammaiskumppanuus.

  • 17

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary) seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, FIDA, Wycliffe.

  • 18

    Data kerätty aggregaatti-indikaattoreista ‘number of students enrolled in education’ (vocational ja non-formal) sekä ‘number of women and girls with disabilities who have access to vocational training’ seuraavien järjestöjen hankkeista ja ohjelmista: KUA, Pakolaisapu, SOS lapsikylät, Vammaiskumppanuus, Pipliaseura, Taksvärkki, FIDA, Abilis, Viestintä- ja kehityssäätiö).

  • 19

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of students enrolled in education’ (pre-primary, primary, secondary, vocational). Luku laskettu viimeisimpien ennen pandemiaa tilastoitujen oppilasmäärien perusteella Suomen kahdenvälisen yhteistyön kumppanimaista: Nepal, Afganistan, Myanmar, Palestiina, Mosambik, Ukraina ja Etiopia.

  • 20

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ‘number of proposals for laws and policies that improve business environment and regional economic integration’. Tulokset ovat YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDOn raportoimat luvut vuosina 2019-2021. Suomi on UNIDOn jäsenmaa ja maksaa sille vuosittain sääntömääräisen jäsenmaksun.

  • 21

    Työpaikkoja ja kehittyvien maiden yrityksiä on tuettu myös muun yhteistyön kautta, mutta kaikkien tuettujen toimijoiden raportoimat luvut eivät istu ulkoministeriön seuraamien indikaattoreiden alle.

  • 22

    Monenkeskinen yhteistyö: Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2019-2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020.

  • 23

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ ja sisältää Energy and Environment Partnership EEP:n tuen 2020-2021 ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IADB) yleistuen 2020-2021.

  • 24

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: AgroBIG II, Tuki maatalousvetoiselle talouskasvulle Amharassa, Etiopia (2019-2021); AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen (2021) ja SAIS, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke (2021).

  • 25

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnpartnership, 2019-201; FCA Investments, 2019-2021 ja Finnfund, 2019-2020.

  • 26

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’tuettujen tai luotujen kokopäivätoimisten (tai vastaavien) työpaikkojen lukumäärä’ seuraavista hankkeista: HALO Trust, 2019-2020; Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2019-2021; Kirkon Ulkomaanapu, 2019-2021; Reilu Kauppa, 2020-2021.

  • 27

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’. Kansainvälinen maaseudun kehittämisrahasto IFAD, 2019; YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO, 2021; Euroopan kehitysrahasto, 2019-2020; Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2020-2021; Kansainvälinen kauppakeskus ITC, 2019-2021.

  • 28

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), 2020; Aasian kehityspankki (ADB), 2019-2020; Afrikan kehityspankki (AfDB), 2020; Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IADB), 2020-2021.  

  • 29

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Metsätalous ja arvoketjujen kehittäminen, Tansania, 2019-2020; AGS Sambia, Sambian pk-yritysten kasvun tukeminen, 2020-2021.

  • 30

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavilta toimijoilta: Finnfund, 2019-2020; FCA Investments, 2019-2021, DevPlat, 2020-2021.

  • 31

    Data on kerätty aggregaatti-indikaattorista ’liiketoiminnan kehityspalveluja, myös innovaatiotoiminnan tukipalveluja, ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä liiketoiminnan parantamista tai kasvattamista tukevaa rahoitusta hyödyntävien kehittyvien maiden mikro- ja pk-yritysten lukumäärä’ seuraavista hankkeista: Hanketuki, SOS-lapsikylä, Etiopia, Gambia, Tansania, 2020; Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, 2020-2021; Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanapu, 2020-2021; Ohjelmatuki, WWF, 2019-2021; Ohjelmatuki, Plan Suomi, 2019-2021; Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu, 2019-2020; Ohjelmatuki, Suomen World Vision, 2020-2021. 

  • 32

    Data on kerätty UM:n aggregaatti-indikaattorista ‘number of Science, Technology and Innovation (STI) partnerships with education and research institutions and private sector actors’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, BEAM/Developing Markets Platform, Plan Suomi, HEI-ICI.

  • 33

    Data kerätty aggregaatti-indikaattorista ’number of enterprises trained on decent work standards and/or responsible business practices’, seuraavien hankkeiden ja toimijoiden raporteista: Suomen Pakolaisapu, Eteläisen Afrikan alueellinen innovaatiotukihanke, Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma, Sambian PK-yritysten kasvun tukeminen, Reilu Kauppa, Korkotukihankkeiden arviointi, Finnwatch. Koulutettujen yritysten määrä lasketaan vuosittain. On mahdollista, että sama yritys esiintyy laskuissa useampana vuonna.

  • 34

    UnWomen Global Output Indicator 2.4.2. Vuoden 2019 tulos 5964, vuoden 2020 tulos 6808 ja vuoden 2021 tulos 11 597. https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-2

  • 35

    Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, Eurooppa/Romaninaisten voimaa – Romanina (2020); Hanketuki, Deaconess Institute in Helsinki, KOSOVO/Eteenpäin elämässä (EqE) (2020); Hanketuki, Lasten ja nuorten säätiö sr, SEN/Naatange art la (2020); Hanketuki, SOS-lapsikyläsäätiö rs, TAN/Naisten ja lasten oikeudet, Mufindi (2020); Hanketuki, Suomen YMCA:n liitto ry, LIB/Syyrialaisten pakolaisten amk (2020); Hanketuki, Interpedia, NEP/Haavoittuvassa asemassa olevat lapset (2021); INGO-tuki, Hivos, (2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (ILGA) (2019); INGO-tuki yhteinen haku, International Service for Human Rights (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2021); Muu monenkeskinen apu, Justice Rapid Response (2020); Ohjelmatuki, Abilis-säätiö (2021); Ohjelmatuki, Fida International ry (2021); Ohjelmatuki, Finnish Red Cross (2019); Ohjelmatuki, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2021); Ohjelmatuki, Kirkon Ulkomaanavun säätiö (2021); Ohjelmatuki, Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto (2021); Ohjelmatuki, Plan Suomi Säätiö (2019); Ohjelmatuki, Reilu Kauppa ry (2021); Ohjelmatuki, Siemenpuu-Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr (2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2020); Ohjelmatuki, Suomen Lähetysseura (2020); Ohjelmatuki, Suomen Pakolaisapu (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen World Vision (2021); Ohjelmatuki, Taksvärkki ry (2021); Ohjelmatuki, Vammaiskumppanuus ry (2020); United Nations Alliance of Civilizations, AFRIKKA/Nuorisorahaston projektit, ohjelmakausi 2019-2020.  Koska ohjelma/hanketukijärjestöjen kumppanuudet ovat yleensä koko hanke-/ohjelmakauden mittaisia, kumppanimaissa tuettujen järjestöjen määrä on laskettu ottamalla mukaan vain sen vuoden luku, jolta on raportoitu suurin tulos. Vain niiden järjestöjen osalta, jossa on mainittu erikseen, että kumppanijärjestöt eivät ole samoja, on eri vuosien tulos laskettu yhteen.

  • 36

    BI Yhteisrahoitusohjelma UN University, MOZ/MPD-UEM Policy Research (2020); IKI-yhteistyö Metsäntutkimuslaitos TAN/IKI / LUKE INFORES (2019); Kahdenvälinen hanke, DEMO Finland ry, MOZ/ DEMO parlamentin vahvistaminen (2020, 2021); Kahdenvälinen hanke, Netherlands Institute for Multiparty Democracy: MOZ/Natural resources governance (2019); Kahdenvälinen hanke, TAN/PFP 2 (2020); Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-13 (2021), Asian Development Fund, Lisärahoitus, AsDF-12 (2019, 2020); UN University MOZ/UNU-WIDER IGM II (2021); Temaattinen avustus, UN Educational Scientific and Cultural Organization, Unesco (2019, 2020).

  • 37

    UN Development Programme, KGZ/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); UN Development Programme, TJK/Oikeussektorin tukihanke (2019, 2020); Kios, ohjelmatuki (2019, 2020, 2021); Finnwatch, hanketuki, THA/burmalaiset siirtotyöntekijät voimaantuneet (2020); European Development Fund, lisärahoitus (2019, 2020); UnWomen, yleisrahoitus (2019, 2020, 2021). Disaggregointi on laskettu vain niistä tuloksista, joista disaggregoitua tietoa on ollut saatavilla.

  • 38

    INGO-tuki, Hivos (2019, 2020); INGO-tuki, DefendDefenders, East and Horn of Africa Human Rights Defenders Project (2020, 2021); INGO-tuki, International Commission of Jurists (2019, 2020); INGO-tuki, International Lesbian Gay Bisexual Trans and Intersex Association (2019, 2020); INGO-tuki, International Service for Human Rights (2020, 2021); INGO-tuki, Minority Rights Group International (2020); INGO-tuki, World Organisation against Torture (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö (2019, 2020, 2021); Ohjelmatuki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (2019, 2020, 2021); Embassy of Finland, MDA/IJC/Media literacy, Moldova (2020); Embassy of Finland, MDA/SP/media support, Moldova (2020).

  • 39

    Vuonna 2018 toimintaohjelma oli tehty 60 maassa, vuoden 2021 lopussa 86 maassa. Un Women https://www.unwomen.org/en/executive-board/strategic-plan/outcome-area-5.

  • 40

    Lisäksi yhteisötason rauhanrakennusta tekevät Fida International, World Vision, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos (sovintohanke) ja Suomen YMCAn liitto (2250).

  • 41

    Suomen tuella Mines Advisory Group, Halo Trust, Danish Demining Group ja United Nations Mine Action Service ovat raivanneet 6.78 km2 vapaaksi miinoista.

  • 42

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 43

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Suomen Punainen Risti, 2019-2020, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 44

    Data kerätty seuraavilta kansalaisjärjestöiltä: Fida International, 2019-2021, ja Suomen World Vision, 2020-2021.

  • 45

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Community led Accelerated WASH in Ethiopia, Etiopia, 2019-2020; Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2019-2021; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 46

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Nepal, 2019; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021; WASH in Schools UNICEF, Afganistan, 2019-2021.

  • 47

    Data kerätty seuraavista hankkeista: Support to equitable access to quality water, basic sanitation and enhanced water resources management for the underserved communities in rural Kenya, Kenia, 2019-2020; Rural Village Water Resources Management Project Phase III, Nepal, 2020-2021; UNICEF ONE WASH, Nepal, 2020-2021.

  • 48

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Euroopan aluekehitysrahasto ERDF, uudet eurooppalaiset hyödynsaajat, 2019-2020; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 49

    Data kerätty seuraavilta toimijoilta: UNICEF, 2019-2021; Maailmanpankki/Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, 2019-2021; Aasian kehityspankki ADB, 2021; Afrikan kehityspankki AfDB, 2019-2021.

  • 50

    UNICEF, UNICEF Development WASH, 2019-2021.

  • 51

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Finnfund (2019-2020).

  • 52

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021); WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021), Finnfund (2019-2020), UNIDO (2019-2021); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 53

    WWF; Nepal, Bhutan, Indonesia, Itä-Afrikka (2019-2021); FIDA International (2019-2021); Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (2019-2021); Reilu Kauppa (2020-2021); Siemenpuu-säätiö; Brasilia, Indonesia, Intia (2019-2021).

  • 54

    Participatory Forestry Programme, Tanzania (2019-2021); Forestry and Value Chains Development Programme, Tanzania (2020-2021); Tree Outgrower Support Programme, Tanzania (2020); The Alternative Development Programme in Shan State, Myanmar (2019-2020); Agrobusiness Induced Growth Programme in Amhara, Etiopia (2019-2021).

  • 55

    FAO/Forest and Farm Facility; Ecuador, Ghana, Kenia, Nepal, Tansania, Sambia, Vietnam (2020-2021).

  • 56

      Finnfund (2019-2020).

  • 57

    GEF Corporate Scorecard June 2021; IFAD Development Effectiveness Report 2020.

  • 58

    European Commission Staff Working Document. Accompanying the document ‘Report from the Commission to the European Parliament and the Council 2021’. Annual Report on the Implementation of the European Union’s External Action Instruments in 2020.

  • 59

    OCHA Financial Tracking Service (2021). Appeals and response plans 2021. https://fts.unocha.org/appeals/overview/2021 Viitattu 8.9.2022. 

Uusi aloite

Suomalainen asiantuntemus tukee oppimisen kriisin ratkaisuja

Opetushallituksessa vuonna 2021 toimintansa käynnistänyt Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus FinCEED vahvistaa suomalaista asiantuntemusta koulutuksessa ja kehityksessä. Keskus kouluttaa ja rekrytoi opetusalan tehtäviin muun muassa kumppanimaissa. Keskuksen toiminta lisää Suomen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä koulutuksen globaalien haasteiden ratkaisijana sekä vahvistaa alan toimijoiden välistä yhteistyötä. 
Tulosesimerkki

Lukutaito vahvistuu omalla äidinkielellä

Yhä useampi lapsi saa opetusta omalla äidinkielellään. Mosambikissa Suomen tukeman sektoriohjelman avulla 1 017 uutta koulua tuli vuonna 2019 kaksikielisen opetuksen piiriin. Nyt kaksikielistä opetusta toteutetaan lähes 3 000 koulussa noin 500 000:lle 1-7-luokan oppilaalle.  
Myös suomalaisten järjestöjen hankkeilla tuetaan etnisiin ja kielivähemmistöihin kuuluvien lasten äidinkielistä opetusta. Wycliffe Raamatunkääntäjien hankkeessa kehitettiin äidinkielistä materiaalia pokomon, orman, digon and duruman kielille Keniassa. Hankkeessa koulutettiin 42 opettajaa opettamaan näitä kieliä, ja  noin 3400 lasta sai mahdollisuuden saada opetusta omalla äidinkielellään. 
TULOSEsimerkki

Suomen vaikuttamistyö on vahvistanut inklusiivista koulutusta Maailmanpankin opetusohjelmissa

Suomi ja sen lähettämät asiantuntijat ovat työskennelleet Maailmanpankissa inklusiivisen koulutuksen edistämiseksi jo pitkään. Vuonna 2018 Maailmanpankki sitoutui kansainvälisessä vammaishuippukokouksessa siihen, että kaikki sen opetusohjelmat huomioivat vammaiset henkilöt vuoteen 2025 mennessä.  Inklusiivisesta koulutuksesta on tullut keskeinen osa Maailmanpankin koulutuspolitiikan keinovalikoimaa oppimisen kriisiin vastaamiseksi. 

Opetussektoriohjelmilla vaikutetaan yhdenvertaiseen koulutukseen

Asema Nepalin opetussektoriohjelman avunantajaryhmässä antaa Suomelle suoran yhteyden maan opetusministeriöön. Suomen vaikuttamistyön tavoitteina ovat tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien parantaminen ja naisopettajien määrän lisääminen. Vaikka rakenteiden muuttaminen on hidasta, on naisopettajien määrä noussut toisen asteen koulutuksessa lähes 24 prosenttia viiden viimeisen vuoden aikana.