Arvot ja periaatteet ohjaavat kehitysyhteistyötä

Ihmisoikeusperustaisuus ja läpileikkaavat tavoitteet ovat Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön perusta. Niiden avulla Suomen kehitysyhteistyötä ja siten globaalia kehitystä ohjataan yhä kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.  

Läpileikkaavia tavoitteita ovat (i) sukupuolten tasa-arvo, (ii) yhdenvertaisuus vammaisinkluusiota painottaen, (iii) ilmastokestävyys, (iv) vähäpäästöinen kehitys sekä (v) ympäristön suojelu luonnon monimuotoisuuden turvaamista painottaen. Näiden tavoitteiden ja ihmisoikeusperustaisuuden noudattaminen takaa myös sen, että kehitysyhteistyöllä ei synnytetä kielteisiä vaikutuksia. 

Lähtökohtana ihmisoikeuksien toteutuminen

Vuosina 2019-2021 yhteensä 96 prosenttia tehdyistä rahoituspäätöksistä huomioi ihmisoikeudet tai aktiivisesti edisti niitä. Kunnianhimoisimpien eli ihmisoikeushaasteisiin tarttuvien hankkeiden osuus nousi vuosien 2015-2017 seitsemästä yli kolmeentoista prosenttiin. 

Raportointikauden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota yksityisen sektorin kehitysyhteisyhteistyön ihmisoikeusperustaisuuteen. Suomen tuella Shift-järjestö tarjosi yksityisen sektorin yhteistyön toteuttajille koulutusta yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien YK-periaatteiden toimeenpanosta. Tämän myötä esimerkiksi Finnfund ja Finnpartnership ovat vahvistaneet periaatteiden huomiointia toiminnassaan. 

Sukupuolten tasa-arvon rahoitus kasvanut 

Sukupuolten tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyörahoituksen osuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuosien 2019-2021 aikana tehdyistä kaiken kehitysyhteistyön uusista rahoituspäätöksistä 76 prosenttia sisälsi tätä koskevan pää- tai osatavoitteen, kun vuosina 2015-2017 vastaava luku oli noin 50 prosenttia.  

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhä laajemmin kaikissa yhteistyömuodoissa. Sukupuolianalyysejä ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviä osatavoitteita sisällytetään aiempaa järjestelmällisemmin myös hankkeisiin, joissa se ei ole päätavoite, esimerkiksi ilmastotyössä ja koulutussektorilla.  

EU-linjauksen mukaisesti Suomen tavoitteena on, että vaiheittain 85 prosenttia uusista kehitysyhteistyöhankkeista sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Ulkoministeriö viimeistelee tiekarttaa tavoitteen saavuttamiseksi. 

Vammaisten henkilöiden huomioimisessa parannettavaa

Suomen vahva globaali rooli vammaisten henkilöiden oikeuksien vaikuttajana on viime vuosina vahvistunut muun muassa Global Disability Summit -huippukokouksen sitoumusten(Linkki toiselle web-sivustolle.) myötä. Siitä huolimatta tätä edistävän rahoituksen määrä on kuitenkin pysynyt vain muutamassa prosentissa koko kehitysyhteistyön rahoituksesta nykyisen ja edellisen hallituskauden aikana. 

Vuosien 2019-2021 aikana esteettömyyttä huomioivien hankkeiden osuus on noussut 17 prosentista 24 prosenttiin verrattuna vuosiin 2015-2017. Vaikka esteettömyyden huomioimisessa on edistytty erityisesti kansalaisjärjestöjen hankkeissa, on sen kattavuus ja ymmärrys sekä vammaisten henkilöiden osallistuminen kaikkeen kehitysyhteistyöhön edelleen heikolla tasolla. Vammaiset henkilöt jäävät usein toiminnan ulkopuolelle monissa yhteistyömuodoissa, kuten yksityissektorin ja monenkeskisten järjestöjen hankkeissa. 

Ilmastorahoitus vakaalla kasvu-uralla

Kuluvan hallituskauden aikana Suomen julkinen kansainvälinen ilmastorahoitus on lähes kaksinkertaistumassa edelliseen hallituskauteen verrattuna. Sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista edistävien rahoituspäätösten osuus kaikista rahoituspäätöksistä on kasvanut. 

Ilmastotyön pitkäjänteisyyden varmistamiseksi ulkoministeriö julkaisi alkuvuodesta 2022 ensimmäisen suunnitelman Suomen julkisen kansainvälisen ilmastorahoituksen toimeenpanosta. Rahoituksen tason ja suunnan lisäksi suunnitelmassa esitellään muun muassa rahoituksen tavoitteita, kohdentamista ja seurantaa sekä sitä, miten kasvava määrä yksityistä rahoitusta saadaan mukaan julkisen ilmastorahoituksen rinnalle.

Luonnon monimuotoisuus nouseva teema

Suomen kehitysyhteistyössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kohdistuva rahoitus on laskenut voimakkaasti viime vuosina. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota esimerkiksi Kehityspoliittinen toimikunta sekä OECD. 

Eduskunnan keväällä 2022 hyväksymän ylivaalikautisen selonteon(Linkki toiselle web-sivustolle.) myötä teema tulee vahvistumaan sekä painopisteenä että läpileikkaavana tavoitteena. Uusi painotus on sisällytettävä tuleviin rahoitussuunnitelmiin.