Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Tansaniassa
Suomen kehitysyhteistyö Tansaniassa vahvistaa metsään liittyviä elinkeinoja ja innovaatioita sekä parantaa ilmastokestävyyttä.
Tansania nähtiin pitkään rauhallisena maana, jolla oli vakauttava vaikutus konfliktiherkässä Itä-Afrikassa. Maan talous on kasvanut nopeasti 2000-luvulla, ja kasvu on vähentänyt köyhyyttä. Yhä useammat tansanialaiset ovat päässeet hyötymään muun muassa maksuttomasta koulutuksesta ja laajentuneesta sähköverkosta.
Edistysaskelista huolimatta noin neljäsosa tansanialaisista elää yhä kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Nopea väestönkasvu, heikko ilmastokestävyys ja sukupuolten välinen epätasa-arvo luovat haasteita pitkän aikavälin kehitykselle. 2000-luvun alussa vallinnut optimismi Tansanian avautumisesta ja demokratian kehityksestä on viime vuosina laantunut. Nykyinen hallinto on pyrkinyt asteittain hiljentämään opposition ja kansalaisten mielenilmaisut. Tyytymättömyys vallanpitäjiin purkautui lokakuun 2025 parlamentti- ja presidenttivaaleissa, joiden yhteydessä puhjenneet mielenosoitukset hallinto nujersi väkivalloin, mistä seurauksena oli arviolta tuhansia kuolonuhreja.
Suomella ja Tansanialla on pitkäaikaiset suhteet, jotka ovat painottuneet pääasiassa kehitysyhteistyöhön. Suomi on tukenut Tansaniaa 1960-luvulta lähtien muun muassa metsätalouden, ympäristöalan, opetusalan ja hyvän hallinnon kehittämisessä. Perinteisen kehitysyhteistyön rinnalle on viime vuosina noussut yksityisen sektorin, oppilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan harjoittamaa yhteistyötä.
Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Tansaniassa vuosina 2021–2024
Suomen kahdenvälinen yhteistyö Tansaniassa suuntautui vuosina 2021–2024 pääasiassa demokratian, hyvän hallinnon ja tasa-arvon edistämiseen sekä metsään liittyvien elinkeinojen ja ilmastokestävyyden tukemiseen. Suomen suunniteltu tuki Tansanialle vuosina 2021–2024 oli 56 miljoonaa euroa.
Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Tansaniassa (englanniksi, PDF, 669 kB)
Suomen kehitysyhteistyö demokratian, hyvän hallinnon ja tasa-arvon puolesta
Suomen kehitysyhteistyöllä tuettiin naisten osallistumista johtotehtäviin, sukupuolittunutta väkivaltaa kohdanneiden palveluita sekä verohallinnon toimintaa.
Tavoite: Oikeuksia, tasa-arvoa, inkluusiota ja verotusta parantamalla luodaan kestävää kehitystä
- Naisten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua yhteiskunnallisiin johtotehtäviin paranevat
- Seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kohdanneiden mahdollisuudet saada tukipalveluita paranevat
- Verohallinnon toiminta tehostuu
Vuosina 2021–2024 käynnissä olleet hankkeet ja ohjelmat
- UN Womenin toteuttama hanke naisten oikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, poliittisten vaikutusmahdollisuuksien sekä taloudellisten oikeuksien edistämiseksi paikallistasolla: 7,9 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025
- Tuki Afrikan kestävän kehityksen instituutille (Uongozi): 4 miljoonaa euroa vuosina 2023–2026
- Yhteistyö Tansanian veroviraston ja Suomen verohallinnon välillä: 1,5 miljoonaa euroa vuosina 2023–2026
- UNFPA:n toteuttama hanke naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeuden edistämiseksi: 5,25 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024
Suomen kehitysyhteistyö metsään liittyvien elinkeinojen ja ilmastokestävyyden puolesta
Suomen kehitysyhteistyöllä tuettiin metsien ja kylämaiden ekosysteemipalveluita, metsäalan työpaikkoja ja tulonmuodostusta sekä kansalaisten kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.
Tavoite: Metsään liittyvät elinkeinot voimistuvat ja ilmastokestävyys paranee
- Metsien ja kylämaiden tuottamat ekosysteemipalvelut paranevat
- Metsäalan työpaikkojen määrä ja tulot kasvavat
- Kansalaisten, hallinnon ja yritysten kyky sopeutua ilmastonmuutokseen paranee
Vuosina 2021–2024 käynnissä olleet hankkeet ja ohjelmat
- Yksityismetsätaloushankkeen toinen vaihe (PFP 2): 10,8 miljoonaa euroa vuosina 2019–2024
- Metsien arvoketjuja ja kylämetsätaloutta kehittävä hanke (Forestry and Value Chains programme FORVAC): 14,1 miljoonaa euroa vuosina 2018–2024
- Pienviljelijöiden sopimusmetsitysohjelma: 1,1 miljoonaa euroa vuosina 2019–2023
- Suomen ympäristökeskuksen hanke ilmastokestävyyden ja sinisen talouden tukemiseksi Sansibarilla, 1 miljoonaa euroa 2023–2026
Maaohjelman tuloksia vuosilta 2021–2024
Tansanian toimintaympäristössä oli maaohjelmakauden alussa positiivista kehitystä, mikä kuitenkin asteittain kääntyi huonompaan suuntaan. Tansanialle valmisteltiin uusi maaohjelma vuosille 2025–2028, mutta sen hyväksymisprosessi on tällä hetkellä keskeytetty vaaliväkivaltaisuuksien takia. Käynnissä olevien hankkeiden toteutusta on jatkettu teknisellä tasolla.
Tuloksista, joihin vuosien 2021–2024 maaohjelma myötävaikutti, voidaan mainita Tansanian kotimaisen verokertymän vahvistuminen: verotulot kasvoivat 7,5 prosenttia vuosien 2021–2024 aikana. Suomen osittain rahoittama vuonna 2022 päättynyt Tax Modernisation Programme (TMP) -hanke nykyaikaisti verojärjestelmää ja tehosti keruun tuloksia. Vaikka TMP-hanketta ei jatkettu, Suomen verohallinnon ja Tansanian verohallinnon yhteistyöhanke jatkuu, ja sen avulla edistetään muun muassa vapaaehtoista veronmaksua ja hallinnon nykyaikaistamista.
Tansanian hallinnon johtajakoulutusinstituutti Uongozi Institute (UI) nosti omavaraisuusastettaan, ja Suomen rahoitusosuus instituutin budjetista laski 17 prosentista 12 prosenttiin ohjelmakauden aikana. Vuonna 2023 käynnistetty Suomen ja EU:n tukema UI:n naisjohtajien koulutusohjelma edisti tansanialaisten naisten mahdollisuuksia saada tukea urakehitykselleen.
Sukupuolten tasa-arvossa tapahtui selvä harppaus kohti parempaa: Tansania nousi Global Gender Gap -indeksissä sijalta 82 sijalle 54 vuosina 2021–2024. Suomen rahoittamat, UN Women -järjestön ja YK:n väestörahaston UNFPAn toimeenpanemat hankkeet vaikuttivat siihen, että Tansaniassa saatiin valmiiksi sekä kansallinen tasa-arvo-ohjelma että toimintasuunnitelma naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Hankkeiden vaikutusalueella vuoden 2024 paikallisvaaleissa aiempaa suurempi määrä naisehdokkaita tuli valituksi päätöksentekoelimiin. Suomi onnistui myös edistämään sitä, että vammaisten henkilöiden oikeudet sisällytettiin systemaattisesti UNFPAn työhön Tansaniassa.
Tansanian metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta kasvoi 3,5 prosentista 4,3 prosenttiin ohjelmakauden aikana. Suomi tuki luonnonmetsien saattamista kestävän käytön piiriin yli 450 000 hehtaarin alueella. Tiukasti suojeltujen metsien pinta-ala kasvoi Suomen tukemilla alueilla yli 33 000 hehtaarilla. Suomen rahoittamat metsäsektorin hankkeet toivat työmahdollisuuksia noin 5 000 tansanialaiselle ja kerryttivät puunmyyntituloja neljän miljoonan euron edestä. Hankkeista hyötyi yhteensä lähes 90 000 henkilöä.
Suomen maastrategia Tansaniassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 338 KB)
Suomen yhteistyökumppanit Tansaniassa
Suomi toimii Tansaniassa osana Euroopan unionia ja avunantajien yhteisöä. EU:n jäsenenä Suomi on mukana Tansanian hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa, jolla maata kannustetaan ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen, hyvään hallintoon, kaupan edistämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän tukemiseen.
Suomi tekee läheistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Maat pitävät esillä pohjoismaisia arvoja, käyvät poliittista vuoropuhelua ja edistävät kaupankäyntiä.
Tulevina vuosina Suomi ja muut avunantajat edistävät Tansanian pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
Suomi tukee Tansaniaa myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Tansanian yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki kohdistuu esimerkiksi vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja ympäristötyöhön.
Team Finland -yhteistyö
Tansania ja Suomi haluavat kehittää maidensa välistä kauppaa ja investointeja perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla. Kauppaa aiotaan kasvattaa sekä suoraan että Suomen julkisen yksityisen sektorin tuen, kuten Finnfundin, kautta.
Tähänastinen kaupankäynti on ollut vaatimatonta ja suomalaisyritysten toiminta Tansaniassa vähäistä. Tansanian talouskehitys luo kuitenkin vientimahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Potentiaalisia kohteita ovat esimerkiksi metsätalous, energiatalous sekä informaatioteknologiaan liittyvät eri alojen innovaatiot. Suomi on mukana suunnittelemassa EU-yhteistoimintahanketta, jonka tavoitteena on julkisten palveluiden digitalisointi. Hankkeen toteuttajiksi pyritään saamaan alan suomalaisia järjestelmä- ja teknologiatoimittajia. Lisäksi Tansaniassa on aloitettu yhteistyötä kriittisissä mineraaleissa, missä GTK on saanut jalansijaa EU-rahoitteisissa hankkeissa.
Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa Afrikan maiden kanssa käytävä kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030. Myös suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla. Suomi tukee esimerkiksi alueellista TradeMark Africa -organisaatiota, jotta suomalaisten yritysten mahdollisuudet käydä kauppaa Tansaniassa ja muualla Itä-Afrikassa paranisivat.
Team Finland -verkosto Tansaniassa
