Suomen kehitysyhteistyö Ukrainassa
Suomen kahdenvälinen yhteistyö Ukrainassa suuntautuu maaohjelmakaudella 2021–2024 opetuksen laadun parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen, energiaturvallisuuteen ja ilmastokestävyyden parantamiseen. Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen Suomen tukea on sekä lisätty että sopeutettu niin, että se vastaa akuuttiin hätään ja vahvistaa yhteiskuntaa sodan keskellä.
Suomi on tukenut Ukrainaa pitkäjänteisen kehitysyhteistyön keinoin vuodesta 2014 lähtien. Työtä ohjaa Kehitysyhteistyön maaohjelma.
Ukraina on pyytänyt Suomelta tukea erityisesti opetuksen, ympäristön ja säteilyturvallisuuden välittömiin ja pidempiaikaisiin tarpeisiin. Ulkoministeriö valmistelee tukea yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa.
Maaohjelman toteutukseen on vuonna 2023 varattu 37 miljoonaa euroa. Tämän myötä Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa.
Vuosina 2014–2021 Suomen kokonaistuki Ukrainaan oli yli 70 miljoonaa euroa.
Suomen kehitysyhteistyö opetuksen laadun parantamiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi
Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan koulujen opetuskäytäntöjä ja -ympäristöjä, tehdään ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevaa sekä tehostetaan eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa.
Opetussektorin jatkotuen suunnittelu vuosille 2024-2027 on parhaillaan käynnissä.
Tavoite: Opetuksen laadun parantamiseen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen tähtäävät uudistukset onnistuvat
- Perus- ja toisen asteen opetuskäytännöt ja -ympäristöt paranevat
- Ammatillinen koulutus on aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto sekä miehille että naisille
- Eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpano tehostuu
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Ukrainan opetussektorin uudistusta tukeva hanke vuosille 2018–2023. Hankkeen budjetti on 8 miljoonaa euroa, josta Suomen tuen osuus on 6 miljoonaa euroa ja EU:n osuus 2 miljoonaa euroa.
- Ukrainan ammattikoulutusuudistushankkeen edistäminen. Suomen tuen osuus yhteishankkeessa on 3,5 miljoonaa euroa vuosina 2020–2023.
- Rahoitus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin hankkeille Ukrainassa. Suomen tuki vuonna 2023 on 2 miljoonaa euroa.
- Euroopan neuvoston Ukraina-toimintaohjelma. Suomen tuki on 3 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.
- Ukrainan resilienssiä vahvistava kumppanuusrahasto. Suomen tuki on 4,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2024.
- Maailmanpankin yhteisrahastot, joiden kautta tuetaan Ukrainan julkisen hallinnon ja koulujen työntekijöiden palkanmaksua sekä julkisen sektorin kykyä ylläpitää julkisia ja peruspalveluita. Suomen tuki yhteisrahastoille on yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2022-2023.
- Suomi on toimittanut Ukrainan pyynnöstä väliaikaisia perheasuntoja kotinsa sodassa menettäneelle ukrainalaiselle sekä liikuteltavia majoitustiloja pelastushenkilöstön käyttöön.
Suomen kehitysyhteistyö energiaturvallisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseksi
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan nykyaikaisia ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja sekä parannetaan sääpalveluita ja katastrofiriskeihin liittyviä ennakkovaroitusjärjestelmiä. Venäjän hyökkäys on tuhonnut laajasti maan energiantuotantolaitoksia ja sähköverkkoa.
Ulkoministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat tukea ympäristösektorin välittömään ja pidempiaikaiseen tukeen.
Tavoite: Energiaturvallisuus kasvaa ja ilmastokestävyys paranee
- Energiatehokkaita ja uusiutuvaan energiaan nojaavia nykyaikaisia teknologioita ja ratkaisuja otetaan yhä laajemmin käyttöön
- Meteorologiapalvelut ja katastrofiriskien vähentämiseen liittyvät mekanismit paranevat
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Ukrainan energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen tähtäävä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefcon rahasto. Suomen tuki on 4,7 miljoonaa euroa vuosina 2018–2023.
- Sodan tuhojen korjaaminen ja modernien, energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotto Nefcon hallinnoiman Green Recovery Programme for Ukraine –ohjelman kautta. Suomen tuki on 5 miljoonaa euroa vuosina 2023-2024.
- Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin alueellinen Energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahasto Ukrainassa. Suomen tuki on 4,7 euroa vuosina 2021–2024.
- Ilmatieteen laitoksen ja Ukrainan Hydrometeorologisen keskuksen meteorologian alan yhteistyö. Suomen tuki on 2 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025.
Maaohjelman tuloksia vuodelta 2022
Suomi on lisännyt merkittävästi tukeaan Ukrainalle ja sopeuttanut meneillään olevaa yhteistyötä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan maassa. Vuonna 2022 Suomi tuki Ukrainaa erityisesti sen akuuteissa tarpeissa ja tukemalla julkisia peruspalveluita, kuten koulutusta. Ukrainalle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema kesäkuussa 2022.
Vuoden aikana Suomi tuki Ukrainan hallinnon perustoimintoja Maailmanpankin kautta, mikä vaikutti osaltaan muun muassa siihen, että 90 prosenttia kouluista pysyi toiminnassa. Ukrainan opetus- ja tiedeministeriö jatkoi koulu-uudistuksen toimeenpanoa. Suomen tuella uudistustyössä painottuivat opettajien ja rehtorien kouluttaminen, uudistuksen tunnettuuden lisääminen opetusalan ammattilaisten ja kansalaisten keskuudessa sekä ammatillisen koulutukseen ja opetussuunnitelmiin liittyvien standardien päivittäminen. Opettajia ja oppikirjojen laatijoita koulutettiin uudistettujen periaatteiden mukaisesti, ja koulutettujen määrä ylitti sille asetetut tavoitteet. Oppisopimuskoulutusta tarjoavien ammatillisten oppilaitosten määrä väheni, mutta opiskelijoiden määrä pysyi samana, mikä osoitti, että ammatilliselle koulutukselle oli kysyntää työmarkkinoilla.
Suomen tuella Ukrainaan asennettiin 14 700 megawattia uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefcon toteuttaman Suomi-Ukraina-rahaston avulla. Rahasto tuki myös muun muassa viittä instituutiota, jotta ne voisivat edistää uusia teknologioita.
Vuonna 2022 Suomi alkoi valmistella lisätukea, joka vastaisi Ukrainan koulutuksen, ympäristön ja säteilyturvallisuuden tarpeisiin.