Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Keniassa

Suomen kehitysyhteistyö Keniassa parantaa naisten yhteiskunnallista asemaa ja edistää nuorten työllistymistä.

Kaksi kenialaista puhuu kännykkään Nairobin ihmisvilinässä. Kuvassa myös Afrikan kartta, johon on merkitty Kenian sijainti.

Nuorisotyöttömyys on suuri ongelma Keniassa. Suomalaisten perustama työnhakupalvelu Fuzu auttaa työnhakijoita ja -antajia kohtaamaan toisensa. Palvelulla on jo lähes miljoona käyttäjää Keniassa ja sen naapurimaassa Ugandassa. Fuzua ovat tukeneet muun muassa Finnfund, BEAM ja Finnpartnership. Kuva: Simon Maina / AFP. Lehtikuva

Kenia on yksi Afrikan vakaimmista demokratioista. Maalla on edistyksellinen perustuslaki ja monipuolinen taloudellinen rakenne, jotka auttoivat sitä nousemaan alemman keskitulon maiden joukkoon vuonna 2015.

Vaikka talous on kasvanut ripeää vauhtia, köyhyys on yhä ongelma: noin kolmasosa väestöstä elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Korruptio syö merkittävän osan julkisista varoista. Nopea väestönkasvu luo paineita koulujärjestelmää kohtaan, ja nuorten on vaikea työllistyä. Terrorismi ja etniset konfliktit uhkaavat pitkän aikavälin vakautta.

Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Keniassa 1960-luvulta lähtien. Sen piirissä on tuettu muun muassa vesihuoltoa, metsätaloutta, hyvää hallintoa ja tasa-arvoa. Kenian riippuvuus kehitysyhteistyöstä on viime vuosina vähentynyt ja suhteet Suomeen monipuolistuneet. Perinteisen kehitysyhteistyön rinnalle on noussut yksityisen sektorin, oppilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan harjoittamaa yhteistyötä.

Tulevina vuosina Suomi edistää yhdessä muiden avunantajien kanssa Kenian pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä maan omat, kansalliset kehitystavoitteet.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Keniassa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 voimassaolevan maastrategian päätavoitteita ovat Kenian vakauden tukeminen, naisten ja nuorten aseman parantaminen, osallistavan ja kestävän talouskasvun vauhdittaminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.

Suomen maastrategia Keniassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 302 KB)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Keniassa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälinen yhteistyö Keniassa suuntautuu vuosina 2021–2024 pääasiassa naisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen, nuorten teknisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä säällisten työpaikkojen lisäämiseen. Suomen tuki Kenialle vuosina 2021–2024 on 32 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Keniassa (englanniksi, PDF, 559 KB)

Grafiikka Suomen kehitysyhteistyön suunnitelluista määrärahoista Keniassa 2021-2024. Naisten ja tyttöjen oikeuksiin 16 miljoonaa euroa, nuorten taitoihin ja työhön 16 miljoonaa euroa. Yhteensä 32 miljoonaa euroa.

Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2016–2020 Suomen tuki keskittyi vastuullisen ja hajautetun hallinnon kehittämiseen, työpaikkojen ja elinkeinojen tukemiseen sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen.

Suomen kehitysyhteistyö naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja rauhanprosesseihin sekä vähennetään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. 

Tavoite: Naiset osallistuvat merkittävällä tavalla päätöksentekoon ja kaikki naiset ja tytöt ovat turvassa väkivallan uhalta

  • Naisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen johtamiseen ja päätöksentekoon
  • YK:n turvaneuvoston päätöslauselman 1325 mukaisesti naiset osallistuvat rauhanprosesseihin ja naisten ja tyttöjen turvallisuus on taattu
  • Sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ehkäistään paremmin, ja sen uhkaa torjutaan tehokkaammin

Meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet

  • Tuki UN Women -järjestön hankkeille naisten yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (Women in Leadership) ja rauhanprosesseihin (Women, Peace and Security) osallistumiseksi sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi (Gender-Based Violence, GBV). Rahoitus kestää vuodet 2020–2023, ja sen kokonaissumma on 4,86 miljoonaa euroa.
  • Kansalaisosallistumisen lisääminen sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemishankkeessa (GBV) vuosina 2022–2025. Kansalaisjärjestökumppanuus, jonka rahoitus on 2 miljoonaa euroa.
  • Yhteistyö YK:n kanssa perustuslaissa säädetyn hallinnon hajauttamisen toteuttamiseksi. Työ jakautuu vuosille 2020–2023, ja Suomen rahoitusosuus on 5 miljoonaa euroa.
  • Kahdenvälinen ohjelma sukupuoleen perustuvan väkivallan vähentämiseksi. Hanke toteutetaan vuosina 2021–2023. Suomen tuki on 5 miljoonaa euroa.
  • Paikallisen yhteistyön määrärahoista maksettava tuki muun muassa YK:n turvaneuvoston päätöslauselman 1325 toteuttamiseksi paikallistasolla.

Suomen kehitysyhteistyö säällisen työn puolesta

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan nuorten teknistä ja ammatillista koulutusta sekä mahdollisuuksia saada säällisiä, riittävän toimeentulon tuovia työpaikkoja. 

Tavoite: Nuorten naisten ja miesten ammatilliset kyvyt ja taidot paranevat, ja he saavat kunnon työpaikkoja

  • Nuoret saavat laadukasta teknistä ja ammatillista koulutusta
  • Nuorille naisille ja miehille syntyy lisää säällisiä työpaikkoja

Suunnitteilla olevat ohjelmat ja hankkeet

  • Tuki olemassa olevan teknisen ja ammatillisen koulutuksen (TVET) parantamiseksi.
  • Tuki nuorten työllistämisohjelmalle jollain Kenialle tärkeällä tuotannonalalla, kuten maatalousliiketoiminnassa.
  • Paikallisen yhteistyön määrärahoista maksettava tuki paikallistason työllistämistoimien parantamiseksi ja TVET-koulutuksesta saatavan palautteen keräämiseksi.
  • Hallituksen kanssa käytävä vuoropuhelu nuorten työllistämistoimien parantamiseksi, avun koordinoimiseksi ja yksityissektorin tekemien aloitteiden, kuten digioppimisalustojen, tukemiseksi.

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2022

Vuonna 2022 Keniaa koettelivat maailmanlaajuiset raaka-ainemarkkinoiden häiriöt, pitkä kuivuus, kiihtyvä inflaatio ja sisäpoliittinen epävarmuus. Elokuussa järjestettiin yleisvaalit, jotka sujuivat suhteellisen rauhallisesti. Pitkään jatkunut kuivuus vaikeutti tärkeiden vientituotteiden tuotantoa ja suisti yli neljä miljoonaa ihmistä ruokapulaan.

Vaaleissa valittujen naisedustajien määrä kasvoi kaiken kaikkiaan 12 prosentilla. Tästä huolimatta miesedustajien osuus ylitti yhä maan perustuslaissa määrätyn kaksi kolmasosan enimmäisrajan. Suomen tuella edistettiin YK:n naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman Kenian-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Lisäksi luotiin kolme uutta maakunnallista toimintasuunnitelmaa, mikä nosti suunnitelmien kokonaismäärän 20:een.

Suomen rahoittama UN Women -järjestö tuki sukupuoleen perustuvasta väkivallasta selviytyneitä tarjoamalla heille muun muassa oikeudellisia palveluita, kun taas Kenian Punainen Risti sitoutti terveydenhuollon vapaaehtoisia ja muita yhteisötoimijoita menetelmiin, joilla ehkäistään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.

Nuorten ammatillisia kykyjä ja työllistymistä koskevat ohjelmat edistyivät merkittävästi. Teknisen ja ammatillisen koulutuksen tukiohjelman toteutus käynnistyi tammikuussa, ja nuorten työllistämistä koskevan hankkeen suunnittelussa päästiin loppusuoralle vuoden lopulla.

Suomi kävi vuoden aikana myös poliittista vuoropuhelua Kenian hallinnon kanssa ja korosti muun muassa toimenpiteitä, joilla naisten osallistumista vaaleihin voitaisiin lisätä.

Suomen yhteistyökumppanit Keniassa

Suomi toimii Keniassa osana Euroopan unionia ja avunantajien yhteisöä. EU:n jäsenenä Suomi on mukana Kenian hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa, jolla maata kannustetaan hyvän hallinnon kehittämiseen, demokratiaan, korruption kitkemiseen ja maan omien resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen. EU:n kärkialoitteet Keniassa liittyvät vihreään kasvuun ja digitalisaatioon, joissa kummassakin Suomi on aktiivisesti mukana.

Suomi tukee Kenian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Kenian yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki kohdistuu esimerkiksi ihmisoikeuksien sekä naisten ja vammaisten aseman edistämiseen.

Team Finland -yhteistyö

Team Finland -verkosto pyrkii Keniassa edistämään Suomi-kuvaa ja tuomaan esiin Suomen vahvuuksia.

Kenian talous on itäafrikkalaisittain suuri ja monipuolinen. Keskiluokka kasvaa nopeaa vauhtia. Team Finland kehittää Suomen ja Kenian kaupallisia suhteita ennen kaikkea infrastruktuurin rakentamisessa, energiasektorilla, metsätaloudessa, vesihuollossa ja informaatioteknologian alalla. 

Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa Afrikan maiden kanssa käytävä kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030. Myös suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla. Suomi tukee esimerkiksi alueellista TradeMark East Africa -organisaatiota, jotta suomalaisten yritysten mahdollisuudet käydä kauppaa Keniassa ja muualla Itä-Afrikassa paranisivat.

Team Finland -verkosto Keniassa(Linkki toiselle web-sivustolle.)

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa