Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö

Ukrainassa toimiva uusi DNA-laboratorio on auttanut tunnistamaan lähes 200 sodassa kadonnutta henkilöä kolmen ensimmäisen toimintakuukautensa aikana. Laboratorion perustamista on tuettu Partnership Fund for a Resilient Ukraine (PFRU) -rahastosta, jota Suomi rahoittaa yhteensä 8,8 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2027 osana Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Ukrainassa. Suomen lisäksi rahastoa rahoittavat Viro, Ruotsi, Norja, Sveitsi, Iso-Britannia ja Kanada.

Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) valtuuskunta vieraili Genevessä 21.–23. lokakuuta. Kuudesta kansanedustajasta ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva valtuuskunta perehtyi monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän tulevaisuuteen ja maailmanlaajuisiin kehityshaasteisiin.

Suomi myöntää loppuvuonna yhteensä 8 miljoonaa euroa humanitaarista apua Ukrainan, Etelä-Sudanin, Afganistanin sekä Afrikan sarven ja Suurten järvien alueen humanitaarisiin kriiseihin. Tämän myötä Suomen humanitaarisen avun kokonaisrahoitus on vuonna 2026 tähän mennessä noin 124 miljoonaa euroa eli suunnilleen samalla tasolla kuin kahden edeltävän vuoden keskiarvo.

Ulkoministeriö on tietoinen Abilis-säätiön väärinkäytösepäilytapauksesta Tansaniassa ja on ryhtynyt sen osalta toimenpiteisiin. Säätiö on keskeyttänyt asiaan liittyvät maksut. Ulkoministeriö ei kommentoi yksittäistä tapausta tarkemmin. Mikäli ilmenee, että myönnettyä rahoitusta on käytetty väärin, ulkoministeriö tulee tekemään takaisinperinnän valtionavustuslain mukaisesti.

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen vaikuttavuussijoittaja ja kehitysrahoittaja Finnfundin uudesta laista, jonka on määrä korvata lähes 50 vuotta vanhaa sääntelyä. Uudistuksella tehostetaan yrityksille kehitysrahoitusta kanavoivan Finnpartnership-ohjelman hallinnointia ja parannetaan yrityksille tarjottavia palveluja.