Yhdistyneet kansakunnat YK
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on Suomelle tärkein monenkeskisen yhteistyön väline. YK:n jäsenenä Suomi on sitoutunut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun.
Sitoutuminen on yhteistyötä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseksi sekä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja kansainvälisen oikeuden kehittämiseksi.
Laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti kaikki nämä periaatteet tukevat kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta.
Suomi liittyi YK:hon vuonna 1955 ja on jäsenyytensä aikana ollut maailmanjärjestössä kokoaan merkittävämpi. Jo 1950-luvun lopulla alkanut osallistuminen YK:n rauhanturvatoimintaan toi Suomelle rauhanturvan suurvallan tittelin.
Suomi on osallistunut YK:ssa aktiivisesti myös muun muassa kansainvälisen oikeuden kehittämiseen, aseidenriisuntadiplomatiaan ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön.
Ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen osa Suomen toimintaa YK:ssa.
Kriisinhallinnan kansainvälisten toimijoiden joukossa YK:n asema on keskeinen. Suomi tukee jatkossakin YK:ta osallistumalla sen johtamiin ja valtuuttamiin operaatioihin. Suomi tukee YK:n rauhanturvatoiminnan kehittämistä myös koulutustoiminnan kautta.
Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029–2030. YK:n turvallisuusneuvosto on maailmanlaajuisesti tärkein rauhaa ja turvallisuutta käsittelevä päätöksentekoelin. Suomi pyrkii neuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kantaakseen vastuuta YK:n ydintehtävästä eli kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä sekä edistääkseen Suomen arvojen ja intressien mukaista ulkopolitiikkaa.
Suomi on ollut turvallisuusneuvoston jäsen aiemmin kahdesti, vuosina 1969–1970 ja 1989–1990.