Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 15.6.2017

Tuore UNDP-johtaja uskoo fiksuihin valintoihin

Suomessa juuri vierailleelle Achim Steinerille kehitys- ja ympäristökysymysten välillä ei koskaan ole ollut suurta eroa.

Achim Steiner
"Kehitystä määriteltiin pitkään talouden kautta. Havaittiin, että yhteiskunnat voivat siinä suhteessa kehittyä nopeastikin, mutta jos loppupeleissä hinta ympäristölle on liian korkea, se johtaa ihmisten köyhtymiseen", UNDP:n johtaja Achim Steiner sanoo.

"Olen tavannut aina sanoa, että ympäristökysymyksissä on kyse kehityksestä – siksi siirtymä YK:n kehitysohjelman UNDP:n pääjohtajaksi on minulle luonteva", toteaa huhtikuussa yhteen YK:n korkeimmista tehtävistä valittu Achim Steiner.

Aiemmin hän on toiminut muun muassa YK:n ympäristöjärjestö UNEPin ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton johtajana.

Steiner on visionääri, ja juuri sellaista maailma nyt tarvitsee. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, toi yhteen pitkään erillisinä kulkeneet inhimillistä kehitystä ja ympäristön kestävää kehitystä edistäneet prosessit. Lopputulema sisältää kaikkiaan 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta.

Kokonaisuuden jaottelu taloudellisen, sosiaaliseen ja ympäristön kestävään kehitykseen ovat Steinerille paljon enemmän kuin "jokaiselle kaikkea hyvää"-paketti. Ilman yhtä ei voi olla toista.

"Kehitystä määriteltiin pitkään talouden kautta. Havaittiin, että yhteiskunnat voivat siinä suhteessa kehittyä nopeastikin, mutta jos loppupeleissä hinta ympäristölle on liian korkea, se johtaa ihmisten köyhtymiseen."

Sama koskee eriarvoistumista ja Agendan periaatetta "leave no one behind" – ketään ei saa jättää kehityksessä jälkeen:

"Se voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sisältää ajatuksen, että kansantalous voi kasvaa, mutta jos yhteiskunta samalla menettää oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon, sillä ei pian enää ole ihmisten tukea."

Globaalista tulee kansallista

Steiner näkee YK:n merkityksen vahvana yhä monimutkaistuvassa maailmassa, jossa valtiot joutuvat kansallisella tasolla jatkuvasti vastaamaan kansainvälisiin, yhteen kietoutuneisiin ilmiöihin – liittyivät ne sitten turvallisuuskysymyksiin, ilmastonmuutokseen, työllisyyteen tai pakolaisuuteen.

UNDP on maailman maissa läsnä kattavammin kuin monet muut YK-järjestöt. Steiner toivookin, että se kehityksen "ankkuriorganisaationa" voisi toimia tehokkaana, eri alojen osaamista kokoavana alustana sekä jakaa valtioille teknistä tukea ja parhaita käytäntöjä eri puolilta maailmaa.

Osittain sen vuoksi Steiner on nyt myös Suomessa. Kestävän kehityksen saralla tapahtuu paljon: hetkeä aiemmin Steiner on osallistunut Sitran Helsingissä järjestämään, kansainväliseen kiertotalousfoorumiin. Suomi on myös yksi ensimmäisiä maita, jotka ovat laatineet Agenda 2030:lle kansallisen toimintasuunnitelman.

"Pohjoismaat ovat korkealla sekä taloudellisen, sosiaalisen että ympäristön kestävän kehityksen mittareilla mitattuna. Muut maat katsovat teidän suuntaanne ymmärtääkseen, miten Agenda 2030:n kolme ulottuvuutta voidaan käytännössä yhdistää."

Edelläkävijöiden imussa

YK-areenoiden juhlapuheista huolimatta on selvää, että edessä on valtava ponnistus. Luottaako Steiner siihen, että uusi, kestävä kehityspolku löydetään?

Tekno-optimistiksi hän ei varsinaisesti tunnustaudu, mutta viittaa kiertotaloudenkin mukanaan tuomiin, osin odottamattomiin käänteisiin – juuri niihin, joissa kehitys ja ympäristönsuojelu kulkevat käsi kädessä.

"Olen nähnyt useiden maiden halukkuuden investoida uusiutuvaan energiaan silloinkin, kun ratkaisu ei ole ollut halvin, vain sillä perusteella että ratkaisu on ollut hyvä ja oikea. Kun muutamat suuret pioneerimaat ovat ottaneet riskin ja johtaneet kehitystyötä, ollaan yhtäkkiä tilanteessa, jossa uusiutuvan energian hinta on pudonnut rajusti ja sen piiriin on päässyt jopa ihmisryhmiä, joilta aiemmin puuttui kokonaan sähkö."

Kehitys- ja ympäristöjärjestöt tekevät töitä yhteisten haasteiden molemmilla laidoilla, ja yhä useammat toimenpiteet ovat aivan yhtä tärkeitä molempien näkökulmasta – on toissijaista, kumpaa kautta ne perustelee.

"Esimerkiksi WHO estää tautien leviämistä, FAO huolehtii ruokaturvasta, ja molempiin ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan. Saasteiden vähentäminen parantaa terveyttä, uusiutuvat energiamuodot vauhdittavat energian saantia myös syrjäseuduilla, metsien suojelulla parannetaan alueiden vesivarantoja. Kaikki voittavat, kun löydämme uusia, fiksumpia tapoja toimia."

Eija Palosuo

Takaisin ylös