Varautuminen Ison-Britannian eroon EU:sta

Neuvottelutilanne

Iso-Britannia (jäljempänä Britannia) eroaa EU:sta 29.3.2019. Käynnissä on neuvottelut erosopimuksesta, joka käsittelee eron ehtoja mm. kansalaisten oikeuksia eron jälkeen, Britannian jo tekemiä sitoumuksia EU:n rahoituskehykseen sekä EU:n ulkorajan toimintaa. Erosopimukseen liitetään EU:n ja Britannian yhteinen poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista. Molempien osapuolten tavoite ja tahtotila ovat, että yhteisymmärrys löytyy loka-marraskuun 2018 aikana.

Eron eri vaihtoehdot

Eron osalta on käsillä neljä eri skenaariota:

  1.  erosopimuksesta päästään yhteisymmärrykseen ja erosopimus saadaan voimaan 29.3.2019 mennessä,
  2.  erosopimusta ei saada voimaan,
  3. neuvotteluille varattua kahden vuoden määräaikaa pidennetään EU27-jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä ja yhteisymmärryksessä Britannian kanssa, tai
  4. Britannia peruu eronsa ja vetää EU:lle antamansa eroilmoituksen pois esimerkiksi kansanäänestyksen seurauksena.

Tällä hetkellä on erityisesti varauduttava kahteen ensimmäiseen lopputulokseen:

  • Jos erosopimuksesta päästään yhteisymmärrykseen syksyn 2018 aikana ja sopimus saadaan voimaan 29.3.2019 mennessä, alkaa tämän jälkeen siirtymäaika. Siirtymäaika kestää 31.12.2020 saakka. Siirtymäkauden aikana Britannia noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä osallistuu sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan, mutta Britannia ei osallistu enää EUpäätöksentekoon tai EU-toimielinten toimintaan.
  • Jos erosopimusta ei ole saatu aikaan tai sopimusta ei saada voimaan ennen eropäivää (29.3.2019), siirtymäkausi ei voi alkaa. Tällöin EUoikeuden ml. EU:ta sitovien kansainvälisten sopimusten soveltaminen Britanniassa lakkaa 30.3.2019.  Tämä tarkoittaa, että Britanniasta tulee EU:n ulkopuolien maa (ns. kolmasmaa) ilman erityisjärjestelyjä. Tällä tarkoitetaan sopimuksettoman eron tilannetta (ns. ”no deal”tilanne).

Tässä tilanteessa on esimerkiksi mahdollista, että

  • EU-kansalaiset eivät saisi erityisjärjestelyjä Britanniassa, eivätkä Britannian kansalaiset EU:ssa.
  • tullauksen osalta EU soveltaisi rajalla kolmansiin maihin sovellettavia tullisäännöksiä ja –tariffeja, mukaan lukien tullimääräyksiin ja terveys- ja kasvinsuojelunormeihin liittyvät tarkastukset ja valvonta. Nämä toimet voivat aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja satamissa, ja siten nostaa yritysten kustannuksia.

Erosta aiheutuu molemmissa tapauksissa väistämättä seurauksia kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille sekä Britanniassa että EU:ssa. Muutokset ovat käsillä joko 30.3.2019 (sopimuksettoman eron tilanteessa) tai 1.1.2021 alkaen (erosopimus saadaan aikaan).

Miten yritykset voivat varautua brexitiin?

Brexitiin varautuminen on viranomaisten ja sidosryhmien yhteinen tehtävä. Se edellyttää toimia niin EU-instituutioilta, kansallisilta ja alueellisilta viranomaisilta kuin yrityksiltä ja kansalaisiltakin. Jäsenmaiden taloudet ovat sisämarkkinoilla tiiviisti sidoksissa toisiinsa muun muassa yritysten toimitusketjujen ja rajat ylittävien palveluiden vuoksi. Siksi Britannian ero, erityisesti sopimuksettoman eron tilanteessa, voi aiheuttaa huomattavia vaikutuksia talouden toimijoille.

Varautumistoimilla ei voida estää Britannian erosta johtuvien muutosten toteutumista. Varautumistoimilla voidaan kuitenkin osin lieventää vaikutuksia. Tarvittavien päätösten ja hallinnollisten toimien on oltava valmiina ennen eropäivää 30.3.2019 häiriöiden välttämiseksi.

Sopimuksettoman eron tilanteessa yritystoiminnassa huomioitavia näkökohtia ovat esimerkiksi:

  • Velvollisuudet toimitusketjuissa: Yrityksillä on erilaisia lainsäädäntöön perustuvia velvollisuuksia, jotka riippuvat kyseisen yrityksen asemasta toimitusketjussa (esim. valmistaja, maahantuoja, tukkukauppias, jne.). Nämä velvollisuudet voivat muuttua.
  • Todistukset, lisenssit ja luvat: Britanniassa myönnetyt luvat eivät välttämättä ole enää voimassa brexitin jälkeen. Silloin voi olla tarpeen hakea kokonaan uudet luvat, todistukset tai lisenssit tai vaihtaa ne EU:ssa myönnettyihin lupiin, todistuksiin tai lisensseihin.
  • Tullit, arvonlisäverot ja valmisteverot: Brexitin jälkeen kaupankäynti Britannian kanssa muuttuu huomattavasti. Yritysten kannattaa tutustua EU:n menettelyihin ja sääntöihin, jotka koskevat kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa.
  • Alkuperäsäännöt: Brexitin jälkeen yritys ei voi enää laskea sen varaan, että Britanniassa tuotettu panos lasketaan osaksi EUsisältöä. Britanniassa tulevia tuotteita tulee kohdella ei-alkuperäistuotantopanoksena.
  • Tuontia ja vientiä koskevat kiellot: EU:n rajoilla rajoitetaan tiettyjen tuotteiden tuontia kolmansista maista ja vientiä niihin. Brexitin jälkeen näitä sääntöjä sovelletaan Britanniasta tuotuihin ja sinne vietäviin tuotteisiin
  • Henkilötietojen siirto: Brexitin jälkeen yritysten on varauduttava siihen, että henkilötietojen siirtoa koskevat ehdot Britanniaan voivat muuttua.

Eri ministeriöt vastaavat brexitistä oman hallinnonalansa osalta.

Lisätietoja antavat muun muassa:

Ulkoministeriössä Terhi Bunders (yleinen brexit-koordinaatio) ja Kristiina Kauppinen (kauppaa koskevat kysymykset). Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Valtioneuvoston kansliassa Johannes Leppo ja Silja Pasanen. Valtioneuvoston kanslian sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@vnk.fi.