Uutiset

Koronakriisi vaikeuttaa erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden tilanne oli haavoittuva jo ennen pandemian alkamista. Tämä näkyy esimerkiksi Libanonissa, jossa asuu väestön kokoon suhteutettuna eniten pakolaisia maailmassa, sekä Etelä-Afrikassa, joka on yksi maailman epätasa-arvoisimmista yhteiskunnista.

Viisikymmentä viisumivirkailijaa sai huhtikuussa siirron Kelaan purkamaan koronavirusepidemian aiheuttamaa hakemusruuhkaa. Onnistunut työkierto on oivallinen esimerkki siitä, miten #Suomitoimii.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto arvioivat koronakriisin vaikutuksia kansainväliseen ihmisoikeustilanteeseen tänään 12. toukokuuta Helsingissä.

Uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa valmistellaan parhaillaan. Osana valmisteluja järjestettiin kevään 2020 aikana avoimia paneelikeskusteluja neljässä eri yliopistossa ympäri Suomea.  Kiertueen keskustelut käsittelivät globaaleja haasteita, Euroopan turvallisuutta, ihmisoikeusperusteista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä Suomen lähialueiden turvallisuutta. 

Peru, Filippiinit ja Karibian saaret eivät ole suomalaisten massaturismikohteita. Koronaviruksen vuoksi matkailijat ovat jääneet vaikeutuneiden kulkuyhteyksien taakse saarille tai maaseudulle. Kotiin paluuta hankaloittavat maan sisäiset matkustusrajoitukset ja pitkät etäisyydet lentokentille.

Vaikka ulkoministeriön maaohjelmien merkitys hauraissa maissa ja olosuhteissa vaihtelee, niiden laatiminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa Suomen kehitysyhteistyön sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta.

Koronakriisi koettelee koko maailmaa. Mikään maa ei voi ratkaista kriisiä yksin. Yhteisiä ratkaisuja tarvitaan. Ulkoministeriön videosarjassa ”Suomi toimii maailmalla” asiantuntijamme kertovat koronapandemian isosta kuvasta ja se vaikutuksista maailmaan ja siitä, miten Suomi toimii kriisin ratkaisemiseksi.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 8. toukokuuta määrännyt viisi uutta suurlähettilästä ja sivuaddreditoinnin Bangladeshiin.

Espanja on suosituimpia matkakohteita ja talviaikaan koti kymmenille tuhansille suomalaisille. Myös Luoteis-Venäjällä asuu ja työskentelee paljon suomalaisia. Madridin-suurlähetystön konsuli- ja hallintopalveluvastaava Eeva Helminen sekä Pietarissa konsuliasioita hoitava Ville Linnala kertovat, miten koronakriisi näkyy edustustojen työssä.

Pandemian seurauksena lähisuhdeväkivalta lisääntyy, äitiysterveys uhkaa vaarantua ja turvallisista ehkäisyvälineistä on pulaa. Naisten ja tyttöjen tarvitsemat terveyspalvelut tulee turvata myös kriisin aikana, painotetaan 59 maan yhteisessä kannanotossa.

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Suurlähettiläs Nina Nordström istuu paljon päällä Istanbulin sopimuksen puheenjohtajana. Istanbulin sopimuksena tunnettu Euroopan neuvoston yleissopimus on maailman johtava kansainvälinen sopimus perheväkivallan torjumisesta ja nyt pandemian aikana erityisen ajankohtainen.

Suomi, Liettua ja Hollanti ryhtyvät kehittämään Azerbaidzhanin tilastotoimintaa puolitoistavuotisella Twinning-hankkeella. Hankkeen tavoitteet liittyvät keskeisesti yritystoimintaan liittyvän tilastoinnin vahvistamiseen. Suomen, Liettuan ja Hollannin yhteinen tarjous voitti hankkeesta järjestetyn tarjouskilpailun. Kyseessä on Suomen kahdessadas Twinning-hanke.

Ulkoministeriö ja Suomen edustustot maailmalla jatkavat matkailijoiden avustamista ja neuvontaa Suomeen paluuseen liittyen. Kaupalliset lentoyhteydet ovat yhä ensisijainen tapa palata. Matkailijoiden tulisi aktiivisesti pyrkiä selvittämään paluuyhteyksiä lentoyhtiöiltä.

Ulkoministeriön ja ulkomaanedustuksen tuoreimman työtyytyväisyystutkimuksen tulokset ovat valmistuneet. Ulkoministeriössä työtyytyväisyys on pysynyt ennallaan edelliseen vuonna 2018 toteutettuun kyselyyn verrattuna. Ulkomaanedustuksessa tulos on parantunut. Tulokset ovat samalla tasolla kuin muualla valtionhallinnossa.

Tasa-arvoneuvonantaja Eppu Mikkonen-Jeanneret oivalsi jo alakoulussa, että sukupuolittuneet käyttäytymisnormit ovat kumottavissa. Myös koronaviruksen vastaisessa työssä tarvitaan tasa-arvonäkökulmaa, sillä sen sukupuolittuneet seuraukset ovat valtavat. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Koronakriisin myötä kymmenet tuhannet suomalaiset matkailijat ovat viime viikkojen aikana palanneet kotimaahan. Edustustot auttavat matkailijoita maailmalla, ja avun tarve näkyi myös ulkoministeriössä Helsingissä, kun yhteydenotot päivystyskeskuksen puhelinpalvelussa, konsulipalveluissa ja ministeriön sosiaalisen median kanavilla kasvoivat räjähdysmäisesti.

Oikeusministeriön ja ulkoministeriön teettämässä selvityksessä tarkastellaan intersukupuolisten ihmisten ja intersukupuolisten lasten vanhempien kokemuksia suomalaisessa terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa.

Euroopan unionin ulkoministereiden 22.4. järjestetyn videokokouksen pääaiheena oli Ukraina ja Itäinen kumppanuus sekä koronaviruksen vaikutukset näillä alueilla. Lisäksi keskustelussa käsiteltiin Turkkia, Afganistania ja Libyaa.

Ulkoministeriö on toteuttanut yhteistyössä Finnairin kanssa tähän mennessä kaksitoista kotiutuslentoa. Lennoilla on ollut 2 486 matkustajaa. Kaikista matkustajista noin puolet on ollut suomalaisia. Artikkeli on ensimmäinen osa juttusarjaa, joka kertoo ulkoministeriön työstä koronakriisin aikana Suomessa ja maailmalla.

Koronaviruspandemialla on merkittäviä vaikutuksia TAIEX- ja Twinning-toimintaan. Komissio on perunut TAIEX-tapahtumat kesään asti, Twinningissä ratkaisuja haetaan maa- ja hankekohtaisesti.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 17. huhtikuuta määrännyt uudet suurlähettiläät Ateenaan ja Vilnaan.

Suomi vahvistaa tukeaan YK:n väestörahasto UNFPAn ja tasa-arvojärjestö UN Womenin työlle. Pandemialla tulee olemaan laajakantoisia seurauksia naisten asemaan eri puolilla maailmaa.

Humanitaarisen avun tarkoituksena on pelastaa ihmishenkiä ja vähentää kärsimystä, sanoo humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Suomen ja kuuden muun Euroopan maan kehitysministerit korostavat globaalin, YK-johtoisen yhteistyön tärkeyttä kriisitilanteessa. Yhteinen kannanotto julkaistiin kiirastorstaina brittiläisessä The Daily Telegraph -sanomalehdessä.

Valmiuslain mukaisten poikkeusolojen vuoksi valtioneuvosto on tehnyt päätöksen liikenteen rajoittamisesta Suomen ulkorajoilla torstaista 19.3. klo 00 alkaen. Suomalaisia matkailijoita kehotetaan palaamaan Suomeen heti kun mahdollista.

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön suunnatun hanketuen hakuaika päättyi 31. maaliskuuta. Määräaikaan mennessä saatiin 117 hakemusta 65 eri järjestöltä.

Tanskan, Suomen ja Liettuan yhteinen tarjous on voittanut Twinning-hankekilpailun Valko-Venäjällä. Kaksivuotisella hankkeella vahvistetaan Valko-Venäjän edellytyksiä tuottaa laadukasta tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Suomesta hankkeessa on mukana Tilastokeskus.

Suomen Myanmarissa oleva Yangonin-suurlähetystö keskeyttää toimintansa väliaikaisesti 29.3.2020 alkaen.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 27. maaliskuuta määrännyt uuden suurlähettilään Maputoon ja yhteystoimiston päällikön Ramallahiin.

Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä Finnairin kanssa kolme kotiutuslentoa Suomeen palaaville matkailijoille perjantaina 27.3.2020. Lennot järjestetään Kyprokselta ja Portugalista. Lennot on avattu myyntiin Finnairin lipunmyynnin kautta.

Ulkoministeriön vuoden 2019 tilinpäätös kirjaa 17 kehitysyhteistyöhön kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä. Väärinkäytösten seurauksena takaisinperinnässä on vuodelta 2019 runsaat 70 000 euroa.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri sanoo, että hallitus pyrkii varmistamaan rahti- ja tavaraliikenteen jatkumisen normaalisti. Kehitysmaiden tilannetta tuetaan muun muassa humanitaarisen avun kautta.

Ulkoministeriö on avannut haettavaksi valtion vuoden 2020 talousarvion mukaisesti momentin 24.90.50 (Eräät valtionavut) rauhantyötä edistävän toiminnan valtionavustukset. Hakukierros on auki 20.3.-17.4.2020

Vesialan kehityspolitiikan neuvonantaja Antti Rautavaara uskoo, että puhdas vesi ja sanitaatio ovat paras keino vähentää äiti- ja lapsikuolleisuutta. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Yli 30 Afrikan valtiota on raportoinut koronavirustartunnoista. Tilanteeseen on reagoitu nopeasti, mutta epidemian torjuminen voi olla vaikeaa ja Afrikka tulee tarvitsemaan siinä tukea, Suomen Tansanian ja Mosambikin edustustoista arvioidaan.

Suomen Bagdadissa oleva suurlähetystö keskeyttää toimintansa toistaiseksi 17.3.2020 alkaen.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit ja valtiosihteerit sopivat 16. maaliskuuta yhteistyöstä kansalaisten kotiinpaluun avustamiseksi.

Perjantaina 13. maaliskuuta tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinnista Marshallinsaarille.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tämän myötä THL on luopunut maiden ja alueiden luokittelusta epidemia-alueiksi. Koronavirustartunnan saamisen riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa.

Suomi järjestää Afganistan-apukonferenssin yhdessä Afganistanin hallituksen ja YK:n kanssa Genevessä marraskuussa. Konferenssissa kansainvälisen yhteisön ja Afganistanin hallituksen on määrä sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja keinoihin Afganistanissa tehtävästä kehitysyhteistyöstä vuosina 2021–2024.

YK:n pääsihteeri on nimittänyt hankepalvelutoimisto UNOPSin uuden Helsingin-toimiston johtoon järjestön varapääjohtajan Vitaly Vanshelboimin.

Euroopan komissio ja EU:n korkea edustaja julkistivat 9. maaliskuuta 2020 tiedonannon EU:n ja Afrikan suhteiden vahvistamisesta. Tiedonantoon on koottu EU:n esityksiä yhteistyön tiivistämiseksi viidellä alalla: vihreä siirtymä, digitalisaatio, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja hyvä hallinto sekä muuttoliike ja liikkuvuus.

Kehysehdotus perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan ja toimintaa ohjaaviin valtioneuvoston selontekoihin ja linjauksiin. Näiden pohjalta on hallinnonalalle määritelty suunnittelukauden 2021 - 2024 hallinnonalan vaikuttavuus- ja tulostavoitteet, jotka ohjaavat hallinnonalan toimintaa ja voimavarojen kohdentamista.

Ulkoministeriö ja Suomen edustustot seuraavat koronaviruksen (COVID-19) vaikutuksia matkustamiseen yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n kanssa ja ovat jatkuvassa yhteydessä keskeisiin tahoihin tilannekuvan sekä tarpeellisten toimenpiteiden osalta.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari näkee, että kansainvälinen yhteistyö on Suomelle sekä välttämättömyys että strateginen valinta Afrikassa. Sen avulla vastataan tehokkaimmin kehityshaasteisiin ja edetään kohti tiiviimpää kauppakumppanuutta.

Osana ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluja ulkoministeriö järjestää kevään 2020 aikana yhteistyössä viiden eri yliopiston kanssa paneelikeskustelujen sarjan. Turun Åbo Akademissa 2. maaliskuuta teemana oli ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.