Uutiset

Myanmarissa alkaa Suomen tukema hanke, joka tähtää sukupuolten epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen. YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin toteuttama hanke on tärkeä, jotta naiset pääsevät vaikuttamaan maansa demokratiakehitykseen ja vakauttamiseen. Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on ykkösasia Suomen kehityspolitiikassa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ja -palvelut pitää nähdä yleisinä terveyskysymyksinä ja osana tasa-arvon edistämistä, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Iina Älli. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Pääministeri Sanna Marin esittelee Suomen kansallisen raportin ja puhuu YK:n pääsihteerin kanssa kokouksessa, joka tarkastelee kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä maailmanlaajuisesti.

EU:n ulkoministerit keskustelivat 8.7.2020 Suomen kutsumana Afrikan sarven ajankohtaisesta tilanteesta. Ulkoministeri Haaviston johtaman videokokouksen tavoitteena oli vahvistaa yhteistä tilannekuvaa alueen tukemiseksi ja kansainvälisen yhteistyön parantamiseksi.

Suomi sallii kaiken matkustamisen Suomeen niistä Euroopan maista, joissa COVID19-tapausten ilmaantuvuus on riittävän alhaisella tasolla. Näihin maihin voi matkustaa Suomesta ilman, että tarvitsee Suomeen palaamisen jälkeen jäädä omaehtoiseen karanteeniin. Näitä maita ovat 15.6. alkaen Islanti, Latvia, Liettua Norja, Tanska ja Viro sekä 13.7. alkaen myös Alankomaat, Andorra, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Liechtenstein, Malta, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Unkari ja Vatikaani.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti osallistui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin mediavaltuutetun toimiston järjestämään online-tilaisuuteen ”Rise of artificial intelligence and how it will reshape the future of free speech” 8. heinäkuuta 2020. Oikeuskansleri korosti sisällön ja tiedonkäsittelyn avoimuuden merkitystä tekoälyä hyödynnettäessä. Myös eri maiden erilaiset tilanteet tulee ottaa huomioon, kun pohditaan tekoälyn vaikutuksia sananvapauteen.

Yhteiset Agenda 2030 -tavoitteet ovat tärkeä työkalu, kun maailma ratkoo koronakriisin seurauksia, painottaa tuore seurantaraportti. Kestävää kehitystä punnitaan parhaillaan korkean tason YK-kokouksessa.

Tasavallan presidentti määräsi istunnossaan 26. kesäkuuta Sami Leinon Kuala Lumpurissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään ja Jyri Järviahon Bangkokissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9. 2020 alkaen.

Hallitus suunnittelee, että sisärajavalvonnasta voitaisiin 13.7. alkaen luopua niiden maiden osalta, joissa COVID19-tauti-ilmaantuvuus on riittävän alhaisella tasolla. Tämän hetkisen epidemiatilanteen perusteella sisärajavalvonnasta voitaisiin luopua seuraavien maiden osalta: Saksa, Italia, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Slovakia, Slovenia, Unkari, Liechtenstein, Kroatia, Kypros ja Irlanti.

Suomen ulkoministeriö sijoittui Publish What You Fund -järjestön julkaisemassa vuoden 2020 kehitysavun läpinäkyvyysindeksissä 47 arvioidun toimijan joukossa sijalle 29. Suomen avun läpinäkyvyyspisteet nousivat hieman, mutta arvosana säilyi keskinkertaisena ja sijoitus laski muiden organisaatioiden parantaessa läpinäkyvyyttään suhteessa enemmän.

Suomi ohjaa 3 miljoonaa euroa YK:n väestörahasto UNFPAlle seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien turvaamiseen Somaliassa.

Ulkoministeriö tulee loppuvuodesta 2020 avaamaan ohjelmatuen hakukierroksen suomalaisille kansalaisjärjestöille.

Suomen ja Uzbekistanin hallitusten välisen talouskomission kokous pidettiin videoneuvotteluna 16.6.2020. Suomen puheenjohtajana toimi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Uzbekistanin puheenjohtajana varapääministeri, investointi- ja ulkomaankauppaministeri Sardor Umurzakov.

Koronavirus ja sen leviäminen muodostavat edelleen maailmanlaajuisen riskin. Tarpeetonta matkustamista suositellaan välttämään muualle kuin maihin, joita koskeva sisärajavalvonta ja karanteenisuositus muuttuu 15.6 alkaen. Näitä maita ovat Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia ja Liettua. Vaikka Suomi on luopunut sisärajavalvonnasta ja karanteenisuosituksista tiettyjen maiden osalta, voi näillä mailla olla voimassa omia rajoituksiaan matkailijoiden maahanpääsyyn liittyen. Tarkista ajantasaiset maahantulosäädökset aina ennen matkaa matkakohdemaasi viranomaisilta, esimerkiksi ko. maan lähimmästä edustustosta.

Suomen monenkeskistä vaikuttamista laajasti tarkasteleva arviointi osoittaa, että Suomi on pystynyt vaikuttamaan merkittävästi monenkeskisten järjestöjen toimintaan ja edistämään itselleen tärkeitä teemoja globaalisti.

Suomen uusi Verotus ja kehitys -toimintaohjelma 2020-2023 julkaistiin 9.6. Verkossa järjestetyn julkistamistilaisuuden puheenvuoroissa kiiteltiin verovastuullisuusvaatimuksia ja painotettiin Afrikan oman verotuskyvyn vahvistamista sekä kehitysmaiden äänen kuuntelemista globaalissa veropolitiikassa.

Pandemian torjunta edellyttää pääsyä internetin välittämään faktapohjaiseen tietoon. Miten kuroa digitaalista kuilua heikoimpien kohdalla? Miten puolustaa oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia poikkeusaikoina? Näitä kysymyksiä pohdittiin Freedom online coalition-järjestön kannanottoon pohjautuvassa keskustelussa.

Ruokaturva on yhteiskuntien kehityksen ytimessä ja yksi yhteiskuntarauhan varmistajista, sanoo maaseutukehityksen neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Suomen Bagdadin-suurlähetystö on aloittanut toimintansa uudelleen 9. kesäkuuta.

Ulkoministeriön tukemilla kansalaisjärjestöillä on merkittävä ja lisäarvoa tuova rooli naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistämisessä. Järjestöjen työ on omiaan varmistamaan, että kehitys tavoittaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevat henkilöt, ryhmät ja yhteisöt.

Suomen ja Viron välillä on vertauskuvallinen ”silta”, vuosisatainen tiivis yhteys kahden maan ja kansan välillä, jonka merkitys näkyy erityisesti nyt, kun henkilöliikenne on muutaman kuukauden ajan ollut pysähdyksissä koronakriisin vuoksi.

Koronavirus viivästyttää ilmastoneuvotteluita, mutta globaali murroskohta sisältää myös mahdollisuuksia, pohtii haastattelussa ulkoministeriön uusi ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg.

Koronakriisissä maailman kehitystavoitteiden merkitys kasvaa entisestään. Suomen vahvuuksia tavoitteiden edistämisessä ovat yhteistyö ja laaja osallistuminen.

Valtioneuvoston uuden ihmisoikeusselonteon valmistelu on käynnistynyt, ja ulkoministeriö pyytää lausuntoja valmistelussa huomioitavista seikoista. Anna lausuntosi ja näkemyksesi 30.6.2020 mennessä lausuntopalvelu.fi:ssä. Ministeriö kannustaa myös yksittäisiä kansalaisia kertomaan näkemyksistään.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 29. toukokuuta määrännyt uudet suurlähettiläät Addis Abebaan, Canberraan ja Nur-Sultaniin.

Puhdas vesi ja käsihygienia ovat keskeisiä koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä. Suomen ja EU:n tukema Kaukolännen vesivarainhoitohanke parantaa veden ja sanitaation saatavuutta Nepalin syrjäseuduilla – pandemiankin keskellä.

Ulkoministeriö järjestää syksyllä 2020 journalisteille tarkoitetun kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön perehtymisohjelman. Syys-marraskuussa toteutettava Kehitysakatemia 2020 paneutuu ajankohtaiseen monenkeskiseen yhteistyöhön. Hakukierros on auki 29.5.–18.6.2020.

Koronakriisin johdosta toteutetut ulkoministeriön kotiutuslennot ovat päättyneet. Lentoja toteutettiin yhteensä 16, joilla Suomeen tai Suomen kautta omaan kotimaahansa Euroopassa palasi yhteensä 3227 matkailijaa. Lennoilla olleista matkustajista n. 2000 oli Suomeen palanneita matkailijoita.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi 26.5. Venezuelan muuttoliikekriisin tukilupauskonferenssissa Suomen myöntävän 200 000 euron lisärahoituksen Kolumbiassa elävien venezuelalaispakolaisten tueksi. Tuki ohjataan Latinalaisen Amerikan kehityspankin kautta.

Kriisinhallintaan osallistuvat naiset ja miehet tekevät sotilas- ja siviilikriisinhallinnassa poikkeuksellisen tärkeää työtä tänä poikkeuksellisena aikana, jota nyt elämme. Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Toukokuun lopussa, 29.5., vietetään myös kansainvälistä YK:n rauhanturvaajien päivää.

Suomen osaaminen ja aktiivisuus terveysturvallisuuden edistämiseksi saa tunnustusta WHO:lta ja kansainvälisesti. Maailmanlaajuinen terveysturvallisuusohjelma (GHSA) käynnisti Suomen puheenjohdolla menestykselliset arvioinnit eri maiden varautumisesta terveysuhkiin. Työ jatkuu ja tiivistyy.

Koronavirus ja sen leviäminen muodostavat edelleen suuren globaalin riskin. Pandemian takia tilanne missä tahansa maassa tai alueella voi muuttua äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti.

Kansalaisyhteiskunnalla on ollut merkittävä rooli Suomen kehityksessä. Yhtä lailla järjestöjen työtä tarvitaan kehitysmaissa, sanoo kansalaisyhteiskuntayksikön ylitarkastaja Anu Ala-Rantala. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Koronakriisi vaikeuttaa erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden tilanne oli haavoittuva jo ennen pandemian alkamista. Tämä näkyy esimerkiksi Libanonissa, jossa asuu väestön kokoon suhteutettuna eniten pakolaisia maailmassa, sekä Etelä-Afrikassa, joka on yksi maailman epätasa-arvoisimmista yhteiskunnista.

Viisikymmentä viisumivirkailijaa sai huhtikuussa siirron Kelaan purkamaan koronavirusepidemian aiheuttamaa hakemusruuhkaa. Onnistunut työkierto on oivallinen esimerkki siitä, miten #Suomitoimii.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto arvioivat koronakriisin vaikutuksia kansainväliseen ihmisoikeustilanteeseen tänään 12. toukokuuta Helsingissä.

Uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa valmistellaan parhaillaan. Osana valmisteluja järjestettiin kevään 2020 aikana avoimia paneelikeskusteluja neljässä eri yliopistossa ympäri Suomea.  Kiertueen keskustelut käsittelivät globaaleja haasteita, Euroopan turvallisuutta, ihmisoikeusperusteista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä Suomen lähialueiden turvallisuutta. 

Peru, Filippiinit ja Karibian saaret eivät ole suomalaisten massaturismikohteita. Koronaviruksen vuoksi matkailijat ovat jääneet vaikeutuneiden kulkuyhteyksien taakse saarille tai maaseudulle. Kotiin paluuta hankaloittavat maan sisäiset matkustusrajoitukset ja pitkät etäisyydet lentokentille.

Vaikka ulkoministeriön maaohjelmien merkitys hauraissa maissa ja olosuhteissa vaihtelee, niiden laatiminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa Suomen kehitysyhteistyön sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta.

Koronakriisi koettelee koko maailmaa. Mikään maa ei voi ratkaista kriisiä yksin. Yhteisiä ratkaisuja tarvitaan. Ulkoministeriön videosarjassa ”Suomi toimii maailmalla” asiantuntijamme kertovat koronapandemian isosta kuvasta ja se vaikutuksista maailmaan ja siitä, miten Suomi toimii kriisin ratkaisemiseksi.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 8. toukokuuta määrännyt viisi uutta suurlähettilästä ja sivuaddreditoinnin Bangladeshiin.

Espanja on suosituimpia matkakohteita ja talviaikaan koti kymmenille tuhansille suomalaisille. Myös Luoteis-Venäjällä asuu ja työskentelee paljon suomalaisia. Madridin-suurlähetystön konsuli- ja hallintopalveluvastaava Eeva Helminen sekä Pietarissa konsuliasioita hoitava Ville Linnala kertovat, miten koronakriisi näkyy edustustojen työssä.

Pandemian seurauksena lähisuhdeväkivalta lisääntyy, äitiysterveys uhkaa vaarantua ja turvallisista ehkäisyvälineistä on pulaa. Naisten ja tyttöjen tarvitsemat terveyspalvelut tulee turvata myös kriisin aikana, painotetaan 59 maan yhteisessä kannanotossa.

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Suurlähettiläs Nina Nordström istuu paljon päällä Istanbulin sopimuksen puheenjohtajana. Istanbulin sopimuksena tunnettu Euroopan neuvoston yleissopimus on maailman johtava kansainvälinen sopimus perheväkivallan torjumisesta ja nyt pandemian aikana erityisen ajankohtainen.

Suomi, Liettua ja Hollanti ryhtyvät kehittämään Azerbaidzhanin tilastotoimintaa puolitoistavuotisella Twinning-hankkeella. Hankkeen tavoitteet liittyvät keskeisesti yritystoimintaan liittyvän tilastoinnin vahvistamiseen. Suomen, Liettuan ja Hollannin yhteinen tarjous voitti hankkeesta järjestetyn tarjouskilpailun. Kyseessä on Suomen kahdessadas Twinning-hanke.